sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Toimintamallissa hyödynnetään tietojärjestelmää, johon ammattilainen voi syöttää sellaisen lapsen tai nuoren yhteystiedot, jonka hän havaitsee olevan mahdollisesti tuen tarpeessa. Ennen yhteystietojen syöttämistä ammattilainen keskustelee lapsen tai nuoren kanssa ja kysyy tältä luvan yhteystietojen kirjaamiseen. Tarvittaessa lupa pyydetään myös huoltajalta.
Liputus voi esimerkiksi tuoda nuoren tietoon palvelut, joiden olemassa olosta hän ei ole tietoinen tai joiden piiriin hän ei ole aiemmin kuulunut. Myös tilanteissa, joissa lasta tai nuorta voitaisiin tukea paremmin eri ammattilaisten välisellä yhteistyöllä, liputuksella voi olla ratkaiseva merkitys.Merkintä ei suinkaan ole huono asia – päinvastoin. Hienous on siinä, että kaksi merkintää samasta nuoresta johtaa ammattilaiset keskustelemaan ja sopimaan yhdessä perheen kanssa sopivista tavoista ratkoa nuoren tilannetta.
Toimintamalli ei korvaa olemassa olevia auttamiskeinoja, vaan tulee niiden rinnalle erityisesti tukemaan ammattilaisten yhteistyön vahvistumista. Jos lapsi tai nuori tarvitsee välittömästi tukea, ammattilainen on velvollinen tarjoamaan tukea viiveettä.
Mikkelissä kokeilu on ollut käynnissä tammikuun 2014 lopusta lähtien ja kokemukset ovat olleet hyviä.
”Espoo toimii kokeilullaan pääkaupunkiseudun pilottina”, toteaa sivistystoimenjohtaja Sampo Suihko Espoon kaupungilta. Hän kertoo Espoon ottavan toimintamallin käyttöön vaiheittain. Ensimmäisenä koulutetaan nuorisopalveluiden työntekijöitä, koulujen psykologeja ja kuraattoreita sekä poliiseja toukokuusta 2014 alkaen.
”Tarve tiivistää ammattilaisten yhteistyötä on tullut viime aikoina esille monessa yhteydessä tutkittaessa ja arvioitaessa lasten ja nuorten pahoinvoinnin syitä. Tarkoitus on tuoda uusia hyviksi todettuja toimintamalleja mm. juuri nyt valmisteilla olevaan nuorisolain uudistamiseen. Espoon ja Mikkelin kokeiluilla vahvistetaan vuorovaikutusta ja yhteistyötä, jotta lapsen tai nuoren tilanne pysyy koko ajan etusijalla”, toteaa johtava asiantuntija Kimmo Haahkola Sitrasta.
Espoon liputusjärjestelmäpilottia rahoittavat Espoon kaupungin lisäksi Sitra ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vastaava toimintamalli on ollut Hollannissa valtakunnallisesti käytössä vuodesta 2010. Mielenkiintoista Hollannissa on, että suurin osa liputuksista kertyy yli kuntarajojen, mikä johtuu nuorten ja perheiden asioimisen ja vapaa-ajanvieton hajaantumisesta eri kuntiin. Valtakunnallisena toimintamalli mahdollistaa ammattilaisten yhteistyön yli kuntarajojen.
Tajua mut! -hankkeet ovat osa Sitran nuoren tilannekuva -kokonaisuutta, jonka yhteistyöhankkeissa pyritään parantamaan mm. julkisen palvelujärjestelmän toimijoiden oikea-aikaista ja ripeää yhteistyötä sekä nuorten ehdoilla tuotettuja palveluita, joihin nuorilla on helppo pääsy. Hankkeen nimi on peräisin mikkeliläisnuorilta ja kuvaa nuorten halua tulla huomatuiksi ja ymmärretyiksi.
Lisätietoja:
Kimmo Haahkola, johtava asiantuntija, Sitra
kimmo.haahkola@sitra.fi, 050 380 8603
Sampo Suihko, sivistystoimenjohtaja, Espoon kaupunki
sampo.suihko@espoo.fi
Riikka Puusniekka, Tajua mut! -projektin projektipäällikkö, Espoon kaupunki
riikka.puusniekka@espoo.fi, 043 825 6043
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan suositukset (Tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2014 vp)
Suosittelemme