Palvelusetelit yleistyvät vähitellen

Palvelusetelit yleistyvät vähitellen

Palveluseteliä voi käyttää jo runsaan sadan kunnan, kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin myöntämien sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseen yksityisiltä ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajilta. Palvelusetelin käyttöön ottamista tai käytön laajentamista suunnittelee ainakin 106 kuntaperustaista organisaatiota.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä on ollut voimassa vajaat kolme vuotta. Kuntaliitto ja Sitra selvittivät tämän vuoden tammi-helmikuussa kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten sekä sairaanhoitopiirien palvelusetelikäyttöä. Vastauksia saatiin 196 organisaatiosta.

Palveluseteliä ilmoitti käyttävänsä 109 organisaatiota, joista 93 on kuntia, 11 kuntayhtymiä tai liikelaitoksia sekä 5 sairaanhoitopiirejä. Kyselyyn vastanneiden lisäksi ainakin kymmenkunta kaupunkia käyttää palveluseteliä.

Suurimmat yksittäiset palvelusetelin käyttöalueet ovat kotipalvelu ja siihen liittyvät siivous-, kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut. Varsin yleistä on myös järjestää palvelusetelillä omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja. Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua tai palveluasumista järjestää palvelusetelillä alle kymmenen kyselyyn vastanneista organisaatioista, ja lasten päivähoidossa kymmenen. Kotisairaanhoidossa palveluseteliä käyttää 29 kyselyyn vastannutta organisaatiota.

Erikoissairaanhoidon palvelusetelin voi saada hankkiakseen sovitulta tuottajalta esimerkiksi erikoislääkärin vastaanottokäynnin, leikkauksen tai magneettikuvauksen. Kuntoutuspalveluja hankitaan palvelusetelillä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Kyselyyn vastanneista 196 organisaatiosta 106 ilmoitti suunnittelevansa palvelusetelin käyttöä tai käytön laajentamista. Uusina alueina mainittiin muiden muassa puhe- ja fysioterapia, psykologipalvelut sekä mielenterveysasiakkaiden kotikuntoutus.

Suun terveydenhuollossa vasta kuusi kuntaorganisaatiota ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä, mutta kymmenen ilmoitti suunnittelevansa asiaa. Kahdeksan vastaajaa suunnittelee palveluseteliä erikoissairaanhoidon palveluihin, joista mainittiin muun muassa sisätautien tähystystutkimukset ja glaukooman seuranta.

Hintakatto joillakin käytössä

Palveluseteli on tulosidonnainen useimmiten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa, joissakin kunnissa myös esimerkiksi päivähoidossa.

Palvelusetelillä ostettaville palveluille on asetettu hintakatto vain pienessä osassa kuntia. Vastauksissa korostettiin palvelujen kilpailutuksen yhteydessä sovittuja hintoja sekä hyvää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa, mikä takaa hintojen kohtuullisuuden.

Palvelusetelijärjestelmää kehittäneen Sitran johtava asiantuntija Tuomo Melin korostaa, että valinnan vapaus kuuluu kaikille kansalaisille tuloista ja varallisuudesta riippumatta.

– Lainsäädäntö vaatii, että asiakkaalle maksuttomaksi määrätyissä palveluissa palvelusetelillä ei saa tulla omavastuuosuutta. Hintakatto on siis pakollinen, ja kunnan antaman palvelusetelin tulee kattaa koko palvelu.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vielä hyvin pienen osan sosiaali- ja terveysbudjeteistaan palveluseteleihin. Esimerkiksi Ylöjärven erikoissairaanhoidon menoista alle puoli prosenttia kohdistui viime vuonna palveluseteleillä hankittuihin erikoissairaanhoidon palveluihin. Jyväskylä käytti 3,6 prosenttia lasten päivähoidon nettomenoista palvelusetelien kautta.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Anu Nemlander, anu.nemlander@kuntaliitto.fi (puh. 14.5. lähtien: 050 563 6180)
Sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, 050 596 9866, tarja.myllarinen@kuntaliitto.fi
Johtava asiantuntija Tuomo Melin, 040 183 4158, tuomo.melin@sitra.fi

Tämän tiedotteen ovat laatineet yhteistyössä Kuntaliitto ja Sitra.