Palveluväylä tie hyvään asiointiin ja palveluihin

Kaija Kansalainen kirjautuu omaan kansalaistiliinsä netissä ja varaa ajan lääkärilleen. Terveyskeskuksessa Lassi Lääkäri toteaa verenpainelääkityksen tarpeelliseksi, kirjaa tilanteen potilastietojärjestelmään ja kirjoittaa Kaijalle e-reseptin. Lääkkeen Kaija hakee mistä tahansa apteekista esittämällä henkilökorttinsa.

Potilastiedot ovat kansalaistilin kautta Kaijan tarkistettavissa tarpeen tullen. Kaija voi myös seurata, kuka ja mihin tarkoitukseen hänen tietojaan käytetään tietojärjestelmien lokitietojen kautta. Näin parannetaan ihmisten mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta terveydestään ja huolehtia tietosuojan toteutumisesta.

Yhtälailla potilastiedot on käytettävissä siellä, missä hoito tapahtuu, oli se sitten terveysasemalla, työterveyshuollossa tai viime kädessä erikoissairaanhoidossa. Ei ole Kaijan vastuulla kuljettaa potilastietojaan paperilla eri terveydenhuollon organisaatiosta toiseen, vaan kokonaiskuva potilaan terveydentilasta on siellä missä potilaskin.

Kotona Kaija seuraa itse verenpainettaan ja kirjaa tilanteen omahoidon järjestelmään kansalaistilin kautta. Lääkäri seuraa tilanteen kehittymistä sovitulla tavalla ja kun lääkitystä on aiheellista muuttaa, hän ottaa yhteyttä Kaijaan sähköisesti ja uusii reseptin. Perinteisten vastaanotolla jaettavien paperiesitteiden sijasta lääkäri voi jakaa omahoitoon kannustavien palveluiden tietoja Kaijalle nostamalla Kaijan omahoidon sivulle linkkejä. Verenpaineen hoidossa Kaijaa voi auttaa esim. liikuntaan kannustava pienipaatospaivassa.fi-palvelu (potilasjärjestöjen yhteinen palvelu). Myös mobiililaitteisiin kytkettävät liikunta- ja ravintopäiväkirjat verkossa voivat tukea Kaijaa verenpaineen hoidossa.

Tämä on arkipäivän asiointia tulevaisuudessa, mikäli Sitran näkemykset palveluväylästä toteutuvat. Tulevaisuudessa muun muassa henkilötiedot, terveystiedot, viranomaisten rekisteritiedot ovat käytettävissä yhteisen palveluväylän kautta turvallisesti ja saumattomasti tietoa tarvitseville ja siihen oikeutetuille tahoille. Tieto haetaan aina alkuperäisestä lähteestään ja se on saatavilla monessa paikassa ajantasaisena. Olennaista on myös, että yksityishenkilö pääsee omiin tietoihinsa käsiksi ja määrätyiltä osilta voi myös päivittää tietojaan. Mallia on haettu Virosta, jossa palveluiden sähköistäminen on harpannut jättiläisaskeleen lyhyessä ajassa ja vieläpä kustannustehokkaasti.

Kaikkea ei Suomessa tarvitse aloittaa alusta. Meillä on tehty jo hyvää työtä monella sektorilla: verotus, verkkolaskutus, e-reseptit ja monet muut sähköiset palvelut ovat jo arkipäivää. Edelleen kuitenkin esimerkiksi verkkokaupan perustaja joutuu tekemään maksujen välitystä varten jokaisen pankin kanssa erillisen sopimuksen. Potilastietojen siirtyminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalisektorin välillä on kankeaa. Niin ikään viranomaisraportointi edellyttää yrityksiltä monenlaisia tietoja ja niiden toimittaminen vaatii sujuvoittamista (alv-raportit, palkat, tilinpäätöstiedot).

Yhteinen palveluväylä helpottaisi sähköisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia, kun järjestelmille olisi määritelty yhteiset rajapinnat ja kansalaisten tunnistautuminen toteutettaisiin yhtenäisellä kansallisella tunnistautumisratkaisulla. Uusi toimintamalli vähentäisi merkittävästi päällekkäisen tiedon kirjaamista erillisiin järjestelmiin ja lisäisi esimerkiksi potilasturvallisuutta. Yhteinen toimintamalli helpottaisi myös uusien sähköisten palveluiden syntymistä ja lisäisi siten myös uutta liiketoimintaa.

Sitra tavoittelee tietoyhteiskuntakehityksessä nykyistä sujuvampia järjestelmiä ja toimintatapoja: tieto tallennetaan vain yhteen paikkaan, järjestelmien tulee ”keskustella” keskenään ja kansalaiset tunnistautuvat järjestelmiin luotettavasti sähköisellä henkilötunnisteella. Sitra on mukana myös valtiovarainministeriön luotsaamassa palveluväylähankkeessa. Palveluväylä on käytännössä tietojen ja protokollien yhtenäistämistä. Näin tieto saadaan käyttöön joustavasti ja turvallisesti tiedon tarvitsijalle organisaatiorajojen yli.