SIB-malli nousi hallituksen työkalupakkiin

Hallitus päätti puoliväliriihessään, että se aikoo hyödyntää SIB-mallia eli tulosperusteista rahoitussopimusta muun muassa nuorten syrjäytymisen vähentämiseen ja työllisyyskokeiluihin.

Se on hyvä uutinen, sillä nykyisessä tiukassa taloustilanteessa sekä valtio että kunnat tarvitsevat uusia työkaluja hyvinvoinnin rakentamiseen ja rahoittamiseen. Sitran Suomeen tuoma tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB) on yksi tällainen työkalu. Se tuo julkisen sektorin, sijoittajat ja palveluntarjoajat yhteen siten, että kaikki hyötyvät.

”SIB-sopimus auttaa hankkimaan suoritteiden sijasta tuloksia ja vaikuttavuutta. Lisäksi se tarjoaa valtiolle ja kunnille mahdollisuuksia taloudellisesti riskittömään, budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen”, painottaa vaikuttavuusinvestoimisen projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta.

Tavoitteena nuorten syrjäytymisen vähentäminen

Hallituksen tavoitteena on vähentää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten (NEET) määrää ja edistää nuorten työllistymistä. Yhtenä keinona tähän mainitaan, että työ‐ ja elinkeinoministeriö valmistelee keväällä ja kesällä 2017 yhdessä Sitran ja kiinnostuneiden kuntien kanssa SIB‐hankkeen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi. (Ks. hallituksen muistio, 12. kohta)

Muistiossa todetaan, että lasten ja nuorten hyvinvointia, opiskelua ja työllistymistä tukeva järjestelmä on nykyisellään monimutkainen, ja toimenpiteiden vaikuttavuutta heikentää muun muassa riittämätön koordinaatio ja yhteistyön puute. SIB-mallin avulla voidaan paremmin varmistaa oikea‐aikainen ja tarpeen mukainen tuki lapsen, nuoren ja perheen erilaisiin tarpeisiin.

Työllistymistä edistävät kokeilut

Lisäksi hallitus aikoo hankkia muun muassa heikossa työmarkkina‐asemassa oleville ja nuorille työnhakijoille yksityisiltä palveluntuottajilta uudenlaisia monialaisia palvelukonsepteja: SIB-mallin avulla hankkeisiin kytketään yksityistä rahoitusta, ja palveluhankinnat toteutetaan innovatiivisia hankintakäytäntöjä ja tulosperusteisia sopimuksia hyödyntäen. (Ks. hallituksen muistio, 14. kohta)

Tavoitteellisia investointeja hyvinvointiin

SIB-sopimuksessa hyvinvoinnin lisäykselle määritellään mitattavat tavoitteet. Institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit, kun taas julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista. Toisin sanoen: valtion tai kunnan raha liikkuu vasta, kun tulokset on todennettu.

”Vaikuttavuusinvestoiminen on keino toteuttaa huolellisesti suunniteltuja, pitkäjänteisiä ja etupainotteisia investointeja, joiden avulla on mahdollista ehkäistä monia haittoja, ongelmia ja sairauksia”, Pyykkö sanoo.

Työkalua kokeillaan Suomessa jo kahdessa projektissa. Ensimmäinen niistä lisää työhyvinvointia julkisella sektorilla ja toinen, työ- ja elinkeinoministeriön vetämä hanke, nopeuttaa maahanmuuttajien työllistämistä.

SIB-hankkeita on lisäksi suunnitteilla noin 30 kunnassa eri puolilla Suomea, muun muassa Vantaalla, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Oulussa. Niiden tavoitteet liittyvät lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointiin, ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn sekä työllistämisen edistämiseen.

Julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja yhteensä noin 35 miljardin euron arvosta. Vaikuttavuuden hankinta tarkoittaa siis samalla miljardien eurojen verotulojen aikaisempaa tuloksellisempaa käyttöä.