sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Netissä itse tehtävä terveystarkastus, hyvinvointivalmennus ja oirearvio ovat esimerkkejä älykkäistä verkkopalveluista, jotka ovat tulossa yhä useamman suomalaisen ulottuville lähivuosina. Päätös kansallisesta terveystilistä helpottaa oman terveyden seurantaa ja vauhdittaa uusien omahoitopalvelujen kehittämistä. Kaikki edellytykset terveyspalvelujen toiminnalliselle murrokselle ovat nyt olemassa.
Entäpä jos voisit lääkärille jonottamisen sijaan tehdä terveystarkastuksen netissä? Tai kartoittaa oireesi lääketieteelliseen tietoon perustuen verkkopalvelussa ja saada alustavan itsehoito- tai toimintasuosituksen jo kotona? Näin toimitaan jo 70 000 asukkaan Hämeenlinnassa, missä minunterveyteni.fi-palvelu otettiin käyttöön maaliskuussa. Videovälitteistä lääkärin etäkonsultaatiota kuin myös reseptien sähköistä uusimista puolestaan on kokeiltu menestyksekkäästi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä YTHS:ssä (130 000 asiakasta).
Nämä uudet terveyspalvelut ovat osa virtuaaliklinikka-mallia, jossa ihmisen oma terveystieto voidaan yhdistää uudenlaisiin palvelumalleihin ja terveydenhuoltojärjestelmään. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä säästää ammattilaisten aikaa helppokäyttöisten palvelujen avulla. Sitra on kehittänyt ja pilotoinut toimintamallia viime vuosina Hämeenlinnan ja YTHS:n lisäksi myös Tampereen, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin (Eksote), Kuopion, Lahden ja Forssan kanssa.
Omahoitoratkaisut osaksi terveydenhuollon arkea
Nyt nämä hankkeiden hyvät kokemukset tulee valjastaa koko kansan hyödyksi. Hämeenlinnan minunterveyteni.fi:n kaltaisen palvelun käyttöönottoa suunnitellaan parhaillaan Suomen suurissa kaupungeissa Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Joensuussa sekä Eksotessa. Nämä omahoidon edelläkävijät valmistelevat yhteistyössä kansallista omahoitopalvelujen kokonaisuutta Sitran rahoittamassa Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -projektissa (ODA), joka on siirtymässä suunnittelusta toteutusvaiheeseen.
Sitran asiantuntija Eero Raunio sanoo, että aika on kypsä sähköisten omahoitoratkaisujen ottamiselle osaksi terveydenhuollon arkea valtakunnallisesti.
”Tekniikka on valmiina, asiakkaat ovat valmiita ja myös terveydenhuollon ammattilaisten asenteet uusia palvelumalleja kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet hyvien kokemusten myötä selvästi aiempaa myönteisemmiksi.”
Myös näyttöä siitä, että omahoitopalvelut nopeuttavat hoitoon pääsyä, parantavat tavoitettavuutta ja siirtävät terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn alkaa olla saatavilla. Palaute asiakkailta on ollut myönteistä esimerkiksi YTHS:n tuoreissa asiakastyytyväisyyskyselyssä.
”Kaikki edellytykset isolle murrokselle ovat nyt olemassa ja muutos on jo käynnissä”, Raunio sanoo.
Nyt tai ei koskaan
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkinen vahvistaa, että käsillä on ratkaisun hetket palvelujen toiminnallisen uudistamisen suhteen.
”ODA-hanke on ensimmäinen vakavasti otettava yhteistyöhanke toimintakäytäntöjen ja palvelukonseptien luomiseksi. Jos hanke etenee ja isot kaupungit osallistuvat yhteistyöhön, voi syntyä kansallisia, aidosti uusia palvelumalleja. Ellei yhteistyö onnistu, jokainen taho jatkaa omien sähköisten lomakkeidensa kehittämistä nykyisten paperilomakkeiden tilalle”, Mäkinen sanoo.
Johtaja Pentti Itkonen Eksotesta muistuttaa, että tavoitteena ei pidä olla vain vanhojen palvelujen siirtäminen uusille alustoille vaan kokonaan uudenlaisten palvelumallien ja toimintatapojen luominen. Tällöin palvelujärjestelmästä voidaan tehdä aidosti entistä tehokkaampi, joka vastaisi osaltaan myös tarpeeseen kuroa kiinni julkisen talouden kestävyysvajetta.
”Olemme jälleen ajautuneet keskusteluun leikkauksista, joka kertoo siitä, että emme ole vieläkään saaneet teknologiasta tarpeeksi irti. Ja kun taloustilanne kohenee, leikkausten jälkeen palataan taas vanhoihin käytäntöihin. Kannattaako meidän todellakin tehdä vanhoihin toimintamalleihin perustuvia, tarpeettomia investointeja vielä kymmenen vuoden ajan, kunnes meillä on päättäjinä sukupolvi, joka ymmärtää palveluinnovaatioiden päälle?”, Pentti Itkonen kysyy.
Kansalaisen omat terveystiedot talteen yhteen paikkaan
Kehittyneiden sähköisten omahoitopalvelujen laajenemista edistää osaltaan se, että kansalaiset voivat kerätä itse tuottamansa terveys- ja hyvinvointitiedot yhteen paikkaan, omalle terveystililleen. Jatkossa tämä tapahtuu Kelan tuottamassa Omakanta-palvelussa, joka toteutetaan yhtenäisenä, kansallisena ratkaisuna. Palvelu on suunnitelman mukaan laajasti käytettävissä vuonna 2017. Kansallinen palvelu vastaa Sitran jo aiemmin esittämää kansalaisen terveystili (PHR)-ratkaisua ja se perustuu vastaavien palvelujen kehittämisestä viime vuosina saatuihin kokemuksiin.
Sitran Eero Raunion mukaan yksi kansallinen terveystili on merkittävä askel eteenpäin kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja sähköisten terveyspalveluiden toteuttajien kannalta.
”Yhdistettyjen tietojen avulla saadaan paljon aiempaa laajempi tietopohja hyvinvoinnin edistämisen ja terveyden hoitamisen tueksi niin asiakkaan omahoitoa varten kuin ammattilaisen tai edistyneen tietojärjestelmän analysoitavaksi. Yhdistetty terveystili toimii lisäksi palveluiden kehittäjille innovaatioalustana entistä vaikuttavammille ja asiakaslähtöisimmille ratkaisuille, samalla keventäen teknisen toteutuksen taakkaa”, Raunio sanoo.
Omakannasta kansalainen näkee jo nykyisin terveydenhuollon organisaatioiden tuottamat potilasasiakirjat sekä sähköiset lääkemääräykset. Tavoitteena on, että jatkossa kuka tahansa voi tallentaa omalle tililleen myös esimerkiksi mobiilisovellutusten tai mittalaitteiden avulla kerättyjä omia terveystietojaan. Halutessaan henkilö voi antaa nämä tiedot myös uudenlaisten omahoitopalvelujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.
Suosittelemme