Pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset tulla johtavaksi kansainväliseksi cleantech-metropoliksi. Tämä selviää Sitran Ramboll Finland Oy:lla teettämästä selvityksestä Pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason cleantech-veturiksi. Selvityksessä asemoitiin pääkaupunkiseutu suhteessa maailman johtaviin kaupunkeihin kestävyyden eri näkökulmista. Johtavana cleantech-metropolina pääkaupunkiseutu houkuttelisi aivan eri tavalla ulkomaisia osaajia ja investointeja Suomeen.
Selvityksessä tehdyn vertailun perusteella pääkaupunkiseudun voimakkainta kehitystä tulisi kohdistaa energiajärjestelmään, liikkumiseen ja liikenteeseen sekä cleantech-liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä viesti on lähes yhtäpitävä Climate Leadership Counciliin kuuluvien suuryritysten johdon huolenaiheiden ja valtioneuvoston cleantech-strategian painotusten kanssa, jossa Suomen tavoitteena on nousta cleantechin suurvallaksi ja biotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä.
”Satsaamalla rajat ylittävään yhteistyöhön ja yhdenmukaisiin hyviin käytäntöihin voidaan cleantech-liiketoiminnan kehittämisen puitteet saada kuntoon. Kunnianhimoiset tavoitteet on asetettava yhdessä, jonka jälkeen käytännön toteutus voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla,” toteaa johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta.
Voimakkaan kehittämisen alueiksi selvitys ehdottaa yhteistä kehittämisalustaa cleantech-liiketoiminnalle, joka johtaa kohti laajamittaista ja tehokasta kiertotaloutta sekä lisää yritysten liiketoimintaa ja vientiä merkittävästi. Tämä tiikerinloikka rakentuu nykyisille vahvuuksille – kansalaisten ja yhteisöjen aktiiviselle toiminnalle, avoimen datan ja integroivan ICT:n hyödyntämiselle sekä kestävyyden huomioivalle rakennetulle ympäristölle.
”Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi selvityksen mukaan esimerkiksi valtion saamista mukaan keskeisiin seudullisiin energiaratkaisuihin, yhteiskäyttöajoneuvojen tarjonnan lisäämistä ja käytön edistämistä sekä digitaalisuuden ja avoimen datan hyödyntämistä. Kaupunkien tulisi myös soveltaa resurssitehokkuuteen liittyviä tavoitteita julkisissa hankinnoissa sekä helpottaa uuden liiketoiminnan käynnistämistä, edistää ekologisuutta kaavoituksessa, lisätä täydennysrakentamista sekä parantaa vanhojen kaupunginosien materiaali- ja energiatehokkuutta,” Kähö jatkaa.
Selvitys ehdottaa, että samanaikaisesti yhteisten tavoitteiden kristallisoinnin kanssa tulee luoda rakenteita ja toimintamalleja pääkaupunkiseudun yhtenäisyydelle ja yhteistyölle puhtaan energian ja cleantech-liiketoiminnan edistämisessä. Kaupunkien johtajat haluavat keskustella tämäntapaisesta yhteistyöstä, jota nyt kehitellään Sitran johdolla.
Kaupungistuminen ja teollistuminen aiheuttavat maailmanlaajuisesti laajoja ympäristöongelmia. Etenkin nousevien ja kehittyvien maiden markkinoilla kestävää kehitystä edistäville ratkaisuille on valtava bisnespotentiaali. Tämän potentiaalin realisoimiseksi Suomeen tarvitaan maailmanluokan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä vähähiilisiä ratkaisujaan. Pääkaupunkiseudulla tämä olisi mahdollista. Näin yritykset saavat ponnahduslaudan maailman kasvaville cleantech-markkinoille.
Maailmalla on viime vuosina käynnistetty useita merkittäviä yhteistyöaloitteita ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen, kuten New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin vetämä C40-kaupunkiverkosto (Climate Leadership Group), jonka 69 kaupunkiseutua muodostavat jo lähes viidenneksen (18 %) maailman bruttokansantuotteesta.
Pääkaupunkiseudun kehittäminen puhtaan energian ja cleantechin osalta kansainvälisen parhaimmiston joukkoon onkin noussut viime aikoina erityisesti suomalaisten suuryritysten johdon agendalle. Myös pk-yritysten valmiudet ovat hyvät. Tuoreessa, erittäin arvostetussa vertailussa (Global Cleantech Innovation -indeksi) Suomi sai hopeasijan cleantech-innovaatioiden tuottajana.
”Sitra on valmis tukemaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja yrityksiä kokeiluissa, jotka vahvistavat merkittävän kotimarkkinaedun aikaansaamista Suomeen”, Kähö sanoo.
Kehittyminen johtavaksi puhtaan energian ja cleantechin metropoliksi vaatii pääkaupunkiseudulta ennen kaikkea kunnianhimoista yhteistä tavoiteasetantaa. Tavoitteiden tulisi olla sen verran korkealla, että pääkaupunkiseutu voisi liittyä muiden pohjoismaisten pääkaupunkien tavoin C40-kaupunkiverkostoon innovaatiokaupungiksi. Tavoitteena voisi myös olla esimerkiksi sijoittua kolmen parhaan joukkoon valituilla alueilla vuosilta 2020–2030 tehdyissä vertailuissa maailman metropoliseutujen joukossa.
Tiivis seudullinen yhteistyö, jossa kaupungit, yritykset ja yhteisöt yhdessä rakentavat kansainvälisesti merkittävän referenssialueen kotimarkkinoille, edistää sekä yritysten liiketoimintaa ja vientiä että tekee pääkaupunkiseudusta entistä vetovoimaisemman. Seudullisesta yhteistyöstä on pääkaupunkiseudulla jo rutkasti hyviä esimerkkejä mm. jätehuollon, liikenteen ja terveydenhuollon järjestämisessä.
Lisätietoja
Tiina Kähö, johtava asiantuntija, Sitra, p. 040 591 3847
Mirja Mutikainen, liiketoimintapäällikkö, Ramboll Finland Oy, p. 050 314 1521
Tuula Sjöstedt, asiantuntija, Sitra, p. 050 373 8601
Julkaisun tiedot
Pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason cleantech-veturiksi
Tekijät: Mirja Mutikainen, Kalle Lamminmäki, Pipsa Purhonen ja Maarit Vuorela
Yhteisötekijä: Ramboll Finland Oy
Julkaisutiedot: Helsinki: Sitra, 2014
Ulkoasu: 76 s.
ISBN:978-951-563-886-1 (PDF) www.sitra.fi
ISSN: 1796-7112 (sähköinen julkaisu: https://staging.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia79.pdf)
Sarja: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sitran selvityksiä; 79
Suosittelemme