Selvitys: Tehokas kierrätys luo Suomeen työpaikkoja

Sitran tuoreen selvityksen mukaan kolmannes teollisia symbiooseja hyödyntävistä yrityksistä luo työpaikkoja materiaalikierrätyksen avulla.

Nykyistä tehokkaampi ja kokonaisvaltaisempi resurssien kierrätys parantaa yritysten tulosta, kasvattaa materiaali- ja energiatehokkuutta, luo työtä, vähentää jätemääriä ja pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä. Tulokset ilmenevät Sitran keskiviikkona julkaisemasta kyselystä, jossa selvitettiin teollisia symbiooseja hyödyntäviltä yrityksiltä materiaalikierron vaikutuksia yrityksen toimintaan. Kyselyyn vastasi 90 yritystä eri puolilta Suomea.

”Sisäiset resurssikierrot on Suomessa optimoitu hyvin, mutta teollisissa symbiooseissa katsotaan yritysten ja toimialojen välisiä resurssikiertoja. Nyt pitää siirtyä laitoksen materiaalikierron suunnittelusta ekosysteemien suunnitteluun ja miettiä mitä muut voisivat hyödyntää: sivuvirtoja, jätteitä, hukkalämpöä… Esimerkiksi logistiikassa ja varastoinnissa voi olla paljon mahdollisuuksia”, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.

Suomessa kierrätystä ja jätteen käsittelyä katsotaan Pantsar-Kallion mukaan liian kapeasti eikä teollisten symbioosien mahdollisuuksia vielä tunnisteta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan suomalaiset ovat läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä.

”Tässä meillä on paljon parannettavaa – ja osaamistakin. Meidän pitäisi vain siirtyä osaoptimoinnista kokonaisuuksiin: tuotteet pitäisi alusta alkaen pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne ovat helposti kierrätettävissä ja prosessien pitää olla osa kiertotalouden kokonaisuutta. Parantamalla resurssitehokkuutta EU:n bruttokansantuote voi tutkimusten mukaan kasvaa 240 – 380 miljardia euroa ja Eurooppaan syntyä 1,4 – 2,8 miljoonaa työpaikkaa”, Pantsar-Kallio sanoo.

Sitran kyselyssä yrityksistä 86 prosenttia kertoi tehokkaan materiaalikierron säästävän kustannuksissa. 58 prosenttia yrityksistä on parantanut materiaalitehokkuuttaan, 43 prosenttia energiatehokkuuttaan ja 59 prosenttia vähentänyt jätemääriään ja 25 prosenttia parantanut raaka-aineen saatavuutta. 33 prosenttia yrityksistä kertoi luovansa symbioosien avulla uusia työpaikkoja tai pystyvänsä säästämään vanhoja.

Hyvä esimerkki teollisten symbioosien merkittävistä vaikutuksista yrityksen ja koko paikkakunnan elinkeinoelämään löytyy Jepualta. Energiaintensiivinen, hiilijalanjäljeltään valtava ja paljon jätettä tuottanut hiekkapaperivalmistaja GWH Mirka on ratkaissut ongelmiaan teollisilla symbiooseilla. Nyt yritys ja koko Jepuan kunta ovat siirtyneet fossiilisista polttoaineista omavaraiseen bioenergiaan ja materiaalien kiertoa on parannettu uusilla patentoiduilla ratkaisuilla.

”Meillä symbioosiratkaisujen ympärillä alkaa olla jo parikymmentä pk-yritystä, biokaasua, puuhaketta ja niin edelleen. Ja uskomme, että tästä syntyy vielä enemmän: hukkalämmön hyödyntämistä, alumiinioksidin kiertoa… Tämä tuo uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia koko kylälle”, kertoi teknologiajohtaja Mats Sundell Sitran Teolliset symbioosit -foorumissa keskiviikkona Porvoossa.

Suuria teollisten symbioosien hyödyntämismahdollisuuksia liittyy myös esimerkiksi nopeasti kallistuvan ja ehtyvän luonnonvaran, fosforin, kiertoon tähtääviin kokonaisratkaisuihin, joiden parissa esimerkiksi Outotec työskentelee. BioA-konseptin alla suomalaisyritykset puolestaan suunnittelevat yhdyskunta- ja maatalousjätteen hyödyntämiseen tähtäävää biojalostamoa, jolla voitaisiin tuottaa energiaa ja samalla palauttaa jätteiden sisältämä typpi ja fosfori takaisin käyttöön.

”Fotobioreaktorilla saamme samasta biolietteestä kahdeksan kertaa enemmän rahaa takaisin kuin pelkällä poltolla”, kertoi projektipäällikkö Jari Järvinen Cursor Oy:stä.

Foorumin yleisökeskustelussa jätteiden paremmalle hyödyntämiselle löytyi kuitenkin monia esteitä, kuten tuotannon sivuvirtojen liian nopea määrittely jätteeksi, jätehierarkian järjestelmällinen laiminlyönti, lupakäytäntöjen kankeus ja toisaalta lain suomat mahdollisuudet käyttää esimerkiksi viherrakentamiseen ja maanrakennukseen hormoni- ja raskasmetallipitoisia aineksia.

”Suomessa tapahtuu nyt suuria muutoksia, mutta niitä varten tarvitaan mahdollistava ympäristö – ja tämän eteen Sitrassakin tehdään töitä. Teollisissa symbiooseissa ollaan suoraan kiinni Suomen vaihtotaseessa ja luodaan ratkaisuja, joilla korvataan tuontia, kasvatetaan liiketoimintaa kotimaassa ja saadaan samalla ympäristöongelmiin uusia ratkaisuja, joita maailma huutaa”, sanoi Teolliset symbioosit -hankkeen vetäjä, johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.

Lisää tietoa Suomen teollisista symbiooseista löytyy Sitran karttapalvelusta ja hankkeen verkkosivuilta.