Siirtyminen biopolttoaineisiin parantaisi Suomen vaihtotasetta ja työllisyyttä

Jos joka kolmas suomalainen henkilöautoilija siirtyisi käyttämään kotimaista biodieseliä, parantaisi se Suomen vaihtotasetta vajaalla 300 miljoonalla eurolla. Summa vastaa noin neljännestä tämänhetkisestä autoveron tuotosta.

Suomi tarvitsee kasvua sekä uudenlaista, puhtaita teknologioita ja liiketoimintaa edistävää elinkeino- ja energiapolitiikkaa. Sitran Gaia Consultingilla teettämän uraauurtavan selvityksen Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikutukset ja mahdollisuudet mukaan Suomen kansantalouden kannalta merkittävin vaikutus olisi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla ja bioenergiaratkaisuilla. Samalla siirtymä biopolttoaineisiin loisi uusia työpaikkoja etenkin jalostusketjuissa.

”Luomalla Suomeen vahvemmat uusiutuvien polttoaineiden ja kestävän teknologian kotimarkkinat nostamme kotimaisuusastetta, mutta parannamme samalla myös vientimahdollisuuksia. Kansainväliset energiasektorin cleantech-markkinat tarjoavat suuria kasvumahdollisuuksia, mutta niiden saavuttamiseksi Suomella alkaa olla jo kiire”, toteaa johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Sitran selvityksessä luotiin yhteismitallinen vertailu eri teknologioiden vaikutuksista vuonna 2030. Kutakin teknologiaa tarkasteltiin erikseen eikä tutkimuksessa pyritty muodostamaan kokonaiskuvaa Suomen energiateknologioiden kehityksestä tai optimoidusta energiajärjestelmästä. Teknologioiden vertailu tuo energiasektorin cleantech-keskusteluun lisätietoa, jonka avulla on mahdollista luoda Suomelle menestyksekäs tulevaisuuden energia- ja cleantech-teollisuus.

Energiasektorin siirtyminen cleantech-ratkaisuihin heijastuisi myönteisesti muun muassa seuraavasti:

• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla vaikuttaa merkittävimmin vaihtotaseeseen. Myös lämpöpumput ja korjausrakentaminen sekä tulevaisuudessa sähköautot vähentävät polttoaineiden tuontia merkittävästi.
• Eniten työpaikkoja tuovat biopolttoaineiden ja bioenergian jalostusketjut, tuulivoiman huolto ja kunnossapito sekä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen lämpöpumpuilla ja korjausrakentamisella.
• Päästöjen vähentämisen kannalta merkittävin ratkaisu on bioenergia, mutta isoja mahdollisuuksia on myös tuuli- ja aurinkosähkössä. Rakennuksissa erityisen vaikuttavia vaihtoehtoja ovat lämpöpumput ja liikenteessä sähköautot.

Selvitys tarkastelee kaikkiaan 33 eri kypsyysasteella olevaa cleantech-teknologiaa ja esittää niiden vaikutukset muutoksena nykytilanteesta vuoteen 2030. Tarkastelussa ovat merkittävimmät teknologiat liittyen energiantuotantoon ja -kulutukseen, energiatehokkuuteen, energian varastointiin sekä liikenteeseen. Tulokset ovat teknologiakohtaisia ja niiden vertailu on tehty teknologiaryhmittäin.

”Yksittäisiltä vaikutuksiltaan pieneltä tuntuvat ja usein helposti toteutettavat teknologiatkin voivat tuottaa isoja vaikutuksia, kun niitä otetaan käyttöön suuria määriä. Hyvä esimerkki tästä ovat lämpöpumput”, toteaa selvitystyötä ohjannut johtava asiantuntija Jaana Pelkonen Sitrasta.

Lisätietoja

Jaana Pelkonen, johtava asiantuntija, Sitra, puh. 050 040 540 9775, jaana.pelkonen@sitra.fi

Juha Vanhanen, toimitusjohtaja, Gaia Consulting Oy, puh. 050 564 1889, juha.vanhanen@gaia.fi

Julkaisutiedot

Cleantech-teknologiat lisäävät työllisyyttä ja parantavat vaihtotasetta (esite)

Lataa selvityksen yhteenvetoesite: https://staging.sitra.fi/julkaisut/muut/Cleantech-teknologiat_lisaavat_tyollisyytta_ja_parantavat_vaihtotasetta.pdf

Energiasektorin cleantech-teknologioiden mahdollisuudet ja vaikutukset (loppuraportti)
Tekijät: Aki Pesola, Juha Vanhanen, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen, Markku Hagström, Marika Bröckl, Ida Rönnlund
Julkaisupaikka: Helsinki
Julkaisuvuosi: 2015
Julkaisija: Gaia Consulting Oy
Ulkoasu: 169 s.

Lataa raportti: http://www.gaia.fi/files/1011/Energiasektorin_cleantech-teknologioiden_vaikutukset_ja_mahdollisuudet_loppuraportti_FINAL.pdf

Lataa raportin lähtötiedot ja laskentaoletukset: Energiasektorin_cleantech-teknologioiden_vaikutukset_ja_mahdollisuudet_lahtotiedot_FINAL.xlsx

Raportin työtä ohjasi Sitran nimeämä ohjausryhmä, jonka jäsenistössä oli energia-alan asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta mukaan lukien työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Energiateollisuus ry, Lähienergialiitto ry ja Uusi Energiapolitiikka -verkosto.