sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran tuoreessa julkaisussa Suomen investointikehitystä verrataan Ruotsiin, jonka talous on kasvanut finanssikriisin jälkeen vuodesta 2008 selvästi ripeämmin kuin Suomen talous. Yritysten erilainen kiinnostus investointeja ja etenkin aineettomia investointeja kohtaan selittää ainakin osan erosta.
Aineettomiin pääomiin lukeutuvat esimerkiksi tietokoneohjelmistot ja -pelit, data, brändit ja erilaiset suunnittelupalvelut. Niillä on tyypillisesti myönteinen vaikutus työn tuottavuuteen, joka on myös kehittynyt Suomessa poikkeuksellisen heikosti moniin muihin maihin verrattuna.
”Vaikka Suomi on useiden kansainvälisten selvitysten mukaan innovatiivinen maa, tutkimus- ja kehittämistyö ei syystä tai toisesta johda riittävästi innovaatioihin, yksityisiin investointeihin ja uuteen liiketoimintaan. Tilanne on poikkeuksellinen ja huolestuttava”, painottaa Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.
Investointiaste oli Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2008–2022 keskimäärin lähes yhtä suuri. Erot löytyvät investointien rakenteesta: Ruotsi panostaa enemmän aineettomiin hyödykkeisiin sekä koneisiin ja laitteisiin siinä missä Suomessa investoidaan rakennuksiin.
Suomalaiset yritykset ovat käytännössä säästäjiä
Silmiinpistävin ero liittyy yritysten toimintaan: Ruotsissa yritysten tekemien investointien osuus BKT:stä oli keskimäärin 20 prosenttia, kun vastaava luku Suomessa oli 12 prosenttia.
Suomalaisyritysten investoinnit ovat niin vähäiset, että yritykset ovat käytännössä nettosäästäjiä. ”Normaalissa taloudessa” yritysten investoinnit ovat pääsääntöisesti suurempia kuin niiden bruttotulot. Näin oli myös Suomessa 1990-luvun alkupuolelle saakka.
Sitralle muistion laatineen Johnny Åkerholmin mukaan Suomen investoinnit nojaavatkin huomattavassa määrin muiden kuin yritysten toimeliaisuuteen, mikä ei ole tilanteena toivottava.
”Näyttää siltä, että ruotsalaiset yritykset ovat suomalaisia nopeampia tarttumaan teknologian tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin, kuten tekoälyyn. Niillä on myös parempi kyky luoda uusia aineellisia ja aineettomia tuotteita.”
Aineettomat investoinnit kirittävät palveluvientiä. Alustavien tietojen mukaan Suomen palveluviennin määrä supistui viime vuonna 7,5 prosenttia, kun taas Ruotsin vienti lisääntyi saman verran.
Suomen haaste numeroiden valossa -muistion on kirjoittanut Johnny Åkerholm, joka työskenteli aikoinaan johtavana virkamiehenä Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä sekä kansainvälisissä tehtävissä esimerkiksi OECD:ssa ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa.
Sitra on käynyt keväällä 2024 keskustelua tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehitystarpeista sekä strategisista painopisteistä noin 30 alan keskeisen toimijan kanssa ja kuullut asiassa myös yrityksiä. Ensi syksynä jatkamme aiheen parissa yhdessä sidosryhmien kanssa ja koostamme tietoa verrokkimaista. Lisäksi julkaisemme laajan tutkimuksen yrityspäättäjien investointinäkemyksistä.
Sitran uusi ennakointia ja kestävää talouskasvua painottava strategia julkistetaan ensi viikolla.
Lue lisää!
Sitran muistio
Suomen haaste numeroiden valossa
Johnny Åkerholm
Sitra, 2024
