sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran lokakuun lopussa julkistama sote-rahoitusmalli on saanut laajaa huomiota mediassa ja se on herättänyt suurta kiinnostusta myös päättäjien keskuudessa.
Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi mallin tuoreeltaan lokakuun 21. päivänä ja käsitteli Sitran esitystä päivää myöhemmin myös pääkirjoituksessaan. Sittemmin Sitran sote-rahoitusmalli uutisoitiin näkyvästi muun muassa Kauppalehdessä, Talouselämässä, Hoiva ja Terveys-lehdessä, Kuntalehdessä, Verkkouutisissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Uudessa Suomessa. Myös Aamulehti nosti mallin pääkirjoituksessaan esille otsikolla ”Rautalankamalli Sitralta”.
Mallin vastaanotto on ollut julkisuudessa erittäin myönteinen. Syksyn aikana Sitran sote-rahoitusmallia on esitelty myös lukuisille poliittisille päättäjille, virkamiehille ja sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
Sitran sote-rahoitusmallin tavoitteina ovat asiakaslähtöisyys ja ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mallissa palvelujen järjestäjien ja tuottajien roolit erotetaan selvästi toisistaan ja palvelujen nykyinen, monikanavainen rahoitusmalli korvataan yksikanavaisella järjestelmällä.
Mallissa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen apuvälineiksi otetaan palvelupaketit, joiden avulla järjestämisvastuussa oleva sote-alue sopii palveluiden tuottajien kanssa konkreettisesti siitä, kuka tuottaa minkälaisia palveluita ja kuinka paljon ne maksavat. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan palvelupaketeissa integroida toisiinsa sote-järjestämislakiesityksen tavoitteiden mukaisesti.
Mallin jatkokehityksessä palvelupakettien toimivuutta testataan sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestäjän ja tuottajien välisen tulosohjauksen työkaluna ja vuotuisen tilauksen välineenä. Tällä halutaan selvittää muun muassa sitä, miten palvelupaketit tukevat tilaajan ja tuottajan välistä keskustelua ja miten palvelupaketteihin liittyvä raportointi pitää toteuttaa ja mitä se edellyttää IT-ratkaisuilta.
”Lähiaikoina alkavassa pilotissa luodaan hallinnollisista rakenteista riippumaton kansallisesti levitettävä ja implementoitava malli, jossa huomioidaan myös palvelupakettien edellyttämän tiedon raportointitarpeet”, johtava asiantuntija Lea Konttinen Sitrasta sanoo.
Lähikuukausina saadaan myös lisätietoa nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavarahoituksen kohdentumisesta eri asiakasryhmiin ja hoitoketjuihin Oulussa, Keski-Suomessa ja Kainuussa toteutettavien tutkimushankkeiden ansiosta. Vastaavaa tietoa rahan kulusta sote-järjestelmässä ei ole aiemmin kerätty.
Maan hallituksen on tarkoitus saada esitys sote-palvelujen järjestämislaiksi valmiiksi vielä marraskuun aikana. Sote-palvelujen rahoitusta puolestaan pohtii erillinen työryhmä, jonka on tarkoitus saada työnsä valmiiksi helmikuussa.
Suosittelemme