Sitran ehdotukset kevään 2022 kehysriiheen: Suomen on varauduttava energiakriisin syvenemiseen ja vauhditettava investointeja

Hallitus kokoontuu huhtikuun alussa kehysriiheen, jossa linjataan valtiontalouden raamit seuraavan neljän vuoden ajalle. Esitämme harkittavaksi seuraavia toimenpiteitä:

1. Lisää potkua energiatehokkuustoimiin

Vahvistetaan jo käytössä olevia keinoja (kuten energiaremonttien tukia ja energianeuvontaa) energiatehokkuuden parantamiseksi, jotta ne pystytään toteuttamaan välittömästi. Esimerkiksi energiatuen määräraha voitaisiin vuosina 2023–2026 korottaa 160 miljoonaan euroon vuodessa. Taloyhtiöiden energia-avustusten määrärahan voisi nostaa 60 miljoonaan euroon vuodessa 2023–2026.

2. Kannustetaan kansalaisia ja yrityksiä energiansäästöön

Panostetaan energiansäästön ja energiatehokkuuden mahdollisuuksista viestimiseen ja valmistellaan energiakriisin syvenemisen varalta kampanja, jolla kansalaisia ja yrityksiä kannustetaan energiatalkoisiin.

3. Vauhditetaan irtautumista öljy- ja kaasulämmityksestä

Jotta tuloksia saadaan nopeasti, vahvistetaan jo olemassa olevia keinoja, kuten öljylämmityksestä luopumisen avustusta pientaloille ja kuntien rakennuksille, asuinrakennusten energia-avustusta sekä energiatukea yrityksille ja yhteisöille. Lisätään tuen myöntämisen perusteisiin mukaan kaasulämmityksestä luopuminen ja kasvatetaan määrärahoja vuosille 2023–2026.

4. Ratkaistaan pullonkaulat energiaratkaisujen tieltä

Poistetaan energiaratkaisujen nopean lisäämisen pullonkauloja esimerkiksi pikakouluttamalla lisää asentajia ja järjestämällä keskeisten laitteiden joukkohankintoja.

5. Tuetaan polttoon perustumatonta lämmöntuotantoa

Tuetaan energiayhtiöitä, jotta ne siirtyvät kaukolämmön tuotannossa nykyistä ripeämmin polttoon perustumattomiin ratkaisuihin, joilla voidaan korvata tuontipolttoaineita. Tuki voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukien lisäämistä tai energiatuen määrärahan korottamista.

6. Tuetaan vahvemmin uuden teknologian demohankkeita

Pidemmällä aikavälillä tuetaan vahvasti demonstraatiohankkeita, joilla edistetään mm. merituulivoiman, puhtaan vedyn ja synteettisten polttoaineiden sekä polttoon perustumattoman kaukolämmön tuotantoa. Tukea voitaisiin lisätä esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukea korottamalla.

7. Panostetaan ravinteiden kierrätykseen

Vahvistetaan olemassa olevia (Suomen kestävän kasvun ohjelma: 5–7 miljoonaa euroa 2022–2025) ravinteiden kierrätyksen TKI-investointeja merkittävästi. Tämä voidaan tehdä kohdistamalla tukea uusien tekniikoiden ja menetelmien käyttöönottoon lanta- ja yhdyskuntalieteperäisten ravinteiden ottamiseksi talteen ja jalostamiseksi kasveille käyttökelpoisiksi lannoitevalmisteiksi.

8. Vahvistetaan maatalouden omavaraisuutta

Lisätään maatalouden energia- ja ravinneomavaraisuutta kasvattamalla investointitukia biokaasulaitoksille, joissa yhdistyvät biokaasutuotanto sekä ravinteiden talteenotto ja niiden jatkojalostus kierrätyslannoitteiksi.

9. Sujuvoitetaan vihreän siirtymän investointien luvitusta

Nopeutetaan strategisesti tärkeiden vihreää siirtymää tukevien investointien luvitusprosesseja ja varmistetaan niiden käsittelyyn liittyvät tarpeelliset resurssit.

10. Vauhditetaan investointeja

Lyhyen aikavälin keinojen lisäksi Suomi tarvitsee pitkäjänteisen suunnitelman. Työtä, toimeentuloa ja vientimahdollisuuksia tuovia digivihreitä investointeja vauhditetaan laatimalla kansallinen strateginen suunnitelma, jonka toteutumista valtioneuvoston kanslia seuraa. Luvituksen lisäksi valtiolla on investointien vauhdittamiseen useita keinoja, kuten osaamiseen panostaminen, kannusteet, ohjauskeinot, infrastruktuurin rakentaminen, julkiset hankinnat sekä suora rahoitus, esimerkiksi Business Finlandin, investointitukien ja Ilmastorahaston kautta.

Lue lisää:

Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia menneestä?

Blogi: Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan