sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran toteuttamassa digijälkiselvityksessä seurattiin kuuden testihenkilön avulla yksilödatan kulkua digitaalisissa palveluissa sekä selvitettiin yksilön mahdollisuutta ymmärtää datatalouden toimintaympäristöä.
Selvityksen ensimmäisistä tuloksista ilmeni, että digitaalisten palveluiden käyttäjällä on hyvin rajallinen näkymä ja niukasti aitoja vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten hänen dataansa kerätään ja hyödynnetään.
”Luulin, että datani jää palveluntarjoajalle, esimerkiksi verkkolehden käyttöön. Selvisikin, että tietoni leviää erilaisille toimijoille ympäri maailmaa ja että dataani hyödyntävä verkosto on täysin hallitsematon”, kommentoi yksi testihenkilöistä.
Mitä datallemme tapahtuu digipalveluissa?
Digitaalisissa palveluissa yksilöiden toiminnasta syntyy dataa, joka on arvokasta omaisuutta ja kauppatavaraa. Sen hallinta on pääasiassa globaalien teknologia- ja datayritysten käsissä. Yksilödatan avulla luotuja käyttäjäprofiileja hyödynnetään muun muassa mainonnan kohdentamisessa.
Kartoitus vahvistaa käsitystä, että yksilödatalla käytävän kaupankäynnin verkosto on monimutkainen erilaisten toimijoiden kokonaisuus, joka toimii kuluttajan kannalta piilossa ja omilla pelisäännöillään. Yksilödatan jakamisen käytännöt on kuvattu pitkissä ja vaikeaselkoisissa, yrityslähtöisissä käyttöehdoissa. Niiden hyväksyminen mahdollistaa usein kuluttajadatan jakamisen kolmansille osapuolille.
”Yhden palvelun tietosuojaselosteen lukeminen ei anna kokonaiskuvaa siitä, mihin kaikkialle dataa jaetaan”, varoittaa johtava asiantuntija Tiina Härkönen Sitrasta. ”Yksilön vieraillessa yhdessä kaupallisessa palvelussa kymmenet tai jopa sadat muut toimijat voivat kerätä dataa taustalla. Tämä tapahtuu sekunnin murto-osassa.”
EU:n tietosuoja-asetuksen toimivuus on kysymysmerkki
Kartoituksesta ilmeni, että Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) läpivalaisee yksilön datan kulkua digitaalisissa palveluissa vain rajoitetusti. Toimintaympäristö on monikerroksinen ja vaikeasti hahmotettavissa. Toimijoille lähetettävä tietopyyntökysely on kuluttajan ainoa tapa saada tietoa hänestä kertyneestä datasta. Yksilöllä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tietää kaikkia kolmansia osapuolia, joille heidän dataansa jaetaan.
”Kartoituksemme osoittaa, että yksilön on hyvin vaikeaa saada kokonaiskuva henkilökohtaisen datansa syntymisestä, tietojen yhdistelystä ja datan käytöstä. Vaihtoehtoisia datatalouden liiketoimintamalleja tarvitaan nykyistä reilumman tulevaisuuden varmistamiseksi”, toteaa asiantuntija Riitta Vänskä Sitrasta.
Kuka vastaa lasten oikeuksista?
Digitaalisten palveluiden käytöstä kertynyt data mahdollistaa hyvin yksityiskohtaiset profiilit käyttäjistä. Unicef on osaltaan selvittänyt lasten verkkokäyttäytymistä ja tietosuojaoikeuksia. Unicef osallistuu Sitran kansainvälisenä tietosuojapäivänä järjestämään Missä mun data? – Kansalaisen digijälki -tilaisuuteen (katso Steven Vosloon videotervehdys tilaisuudesta).
”Internet on tehty aikuisille. Lasten ei voi odottaa ymmärtävän käyttöehtoja, jotka ovat vaikeaselkoisia aikuisillekin. Lapsista kerätään valtavia määriä dataa, sitä myydään eteenpäin ja heitä profiloidaan siinä kuin aikuisiakin”, muistuttaa Vänskä.
”Lapset tulee tunnistaa erityisenä käyttäjäryhmänä, ja myös heille tulee tarjota palveluita. Lapsella on oikeus omiin henkilökohtaisiin tietoihinsa. Yrityksen on pyydettävä lupa lapsen tietoihin tavalla, jonka hän ymmärtää. Tämä tarkoittaa, että lapsen on myös kyettävä ymmärtämään seuraukset, joita datan luovuttamisella on”, toteaa Jussi Kivipuro, Suomen Unicefin kehitysjohtaja.
Lisätietoa Digijälkiselvityksestä ja Sitran IHAN-projektista
Sitran Digijälkiselvitys aloitettiin marraskuussa 2019. Tulosten analysointi jatkuu vielä tammi-helmikuussa 2020. Ensimmäiset tulokset julkistettiin tammikuun 2020 lopussa Sitran Missä mun data? – Kansalaisen digijälki -tilaisuuden yhteydessä. Alkuvaiheessa kartoitettiin kuuden testihenkilön avulla, millä tavoin ja kuinka paljon dataa yksilöstä kertyy digitaalisissa palveluissa, miten tätä dataa hyödynnetään ja missä määrin tietosuoja-asetus (GDPR) tarjoaa yksilölle mahdollisuuden saada tietoa oman datansa keräämisestä ja hyödyntämisestä.
Testihenkilöinä olivat 16-vuotias koululainen (poika), nuori yliopisto-opiskelija (nainen), keski-ikäinen toimittaja (nainen), keski-ikäinen poliitikko (nainen), johtavassa asemassa toimiva keski-ikäinen (mies) sekä eläkeläinen (nainen). Selvitys on toteutettu osana Sitran IHAN-projektia. Siinä rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle, joka palauttaa luottamuksen digitaalisiin palveluihin. Lisätietoa tuloksista löytyy Sitran koosteartikkelista. Lisätuloksia on tiedossa selvityksen muodossa myöhemmin keväällä.
Sitran Digiprofiilitesti
Tee Digiprofiilitesti ja hae vinkkejä tiedostavaan verkkokäyttäytymiseen.
Muokkaus artikkeliin 28.04.2020: Linkki Steven Vosloon videotervehdykseen lisätty.
Ajankohtaista