sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ihmisten tarpeet ja toiveet muuttuvat jatkuvasti, digitalisaatio kehittyy ja tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointitietoja hyödynnetään tehokkaammin. Sitran Henkilökohtainen budjetti ajattelu- ja toimintatapana -julkaisulla haluttiin vastata tähän kehitykseen: miten tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka vastaavat aidosti yksilön tarpeisiin. Voit ladata julkaisun tästä.
Henkilökohtaisessa budjetissa asiakas määrittelee itse, mitä sosiaali- ja terveyspalveluita hän tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa, kuten pärjäämisen omassa kodissaan.
Sitran Henna Hiilamon ja Johanna Perälän toimittama julkaisu lisää ymmärrystä siitä, mikä henkilökohtainen budjetti on, mitä se mahdollistaa ja mitä sen laajempi käyttöönotto Suomessa edellyttäisi. Julkaisu korostaa tarvetta ammattilaisten ajattelutapojen muutokseen sekä tuo esille konkreettisia askeleita, joita palveluiden järjestäjältä edellytetään henkilökohtaisen budjetin käyttöönottamiseksi Suomessa.
Maailmalla henkilökohtaisen budjetin käytöstä on jo toimivia esimerkkejä
Esimerkiksi Alankomaissa 90% asiakkaista on ollut tyytyväisiä henkilökohtaiseen budjettiin ja kustannuksissa on säästetty 25 prosenttia perinteiseen palvelujärjestelmään verrattuna. Tyytyväisyyden keskeisenä taustatekijänä olivat ihmisten lisääntyneet mahdollisuudet päättää omista palveluistaan.
Julkaisussa esiin tuoduista Alankomaiden ja Skotlannin kokemuksista voitaisiin Suomessa ottaa oppia. Esimerkiksi Skotlannissa henkilökohtainen budjetti nähdään niin sanottuna sosiaalisena investointina.
”Myös Suomessa henkilökohtainen budjetointi voitaisiin nähdä sosiaalisena investointina, jolloin budjetti olisi aluksi suurempi, mutta ihmisen oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääntyessä budjetin summa voisi pienentyä”, kommentoi Johanna Perälä.
Alankomaissa 90% asiakkaista on ollut tyytyväisiä henkilökohtaiseen budjettiin
Suomessa henkilökohtainen budjetti voitaisiin ottaa käyttöön niin sanottuna vaikuttavuusperusteisena palvelusetelinä, jonka palvelusisältöön asiakas itse pääsisi vaikuttamaan. Tämä tarkoittaa, että asiakkaalle tehdään budjettiraami, jonka avulla päästään haluttuun tavoitteeseen. Asiakas määrittelee itse, millaisia palveluita hän haluaa sisällyttää budjettiinsa tavoitteen saavuttamiseksi.
Toimiakseen vaikuttavuusperustainen palveluseteli edellyttäisi palveluiden uudelleen arviointia, tuotteistamista ja palveluvalikoiman laajentamista myös vastikkeettomiin palveluihin, kuten esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuviin ystäväpalveluihin. Kun palveluvalikoimaan lisätään myös kolmannen sektorin vastikkeettomia palveluita, ne tulevat aikaisempaa paremmin huomioiduiksi palveluita suunniteltaessa.
Palveluiden järjestäminen henkilökohtaisella budjetilla mahdollista jo nyt
Nykyinen lainsäädäntö ei ole este henkilökohtaisen budjetin käyttöönotolle. Henkilökohtainen budjetointi voidaan jo nyt teknisesti toteuttaa palveluseteleillä, maksusitoumuksilla ja laskutuksella.
Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan se edellyttää uudenlaisia asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja käytänteitä. Asiakas ei ole toiminnan kohde, vaan aktiivinen osallistuja.
Perinteisesti henkilökohtaisen budjetin on nähty sopivan ainoastaan vammaisille tai pienelle joukolle vanhuksista, vaikka se todellisuudessa sopii monille muillekin asiakasryhmille. Henkilökohtainen budjetti soveltuu esimerkiksi tilanteisiin, jolloin olemassa olevat palvelut eivät asiakkaalle syystä tai toisesta sovellu tai tarvetta vastaavaa palvelua ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.