sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ympäristön puolesta kannattaa toimia, vaikka muut eivät näin tekisikään. Näin ajattelee yli puolet Sitran tuoreen, Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksen vastaajista. Lisäksi 72 prosenttia on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi. Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin. Aineiston keräsi Kantar TNS huhtikuun aikana.
”On positiivinen uutinen, että suomalaiset arvottavat ympäristöstä huolehtimisen korkealle ja yksilön vastuu korostuu”, sanovat johtavat asiantuntijat Anu Mänty ja Lari Rajantie Sitrasta. Mänty ja Rajantie työskentelevät Sitrassa Resurssiviisas kansalainen -avainalueella, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia tekemään kestäviä valintoja arjessa.
Suomessa 68 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä liittyy kotitalouksien kulutukseen. Kyselytutkimuksen mukaan kuitenkin hiukan alle puolet kertoo pyrkivänsä vastuullisiin valintoihin arjessa. Esimerkiksi 65 prosenttia vastaajista pitää jätteiden määrän vähentämistä tuotevalintojen kautta tärkeänä, mutta vain alle puolet vastaajista kertoo tekevänsä niin. Toinen ristiriita näkyy siinä, että vajaa puolet vastaajista pitää ympäristösertifioitujen tuotteiden suosimista tärkeänä, mutta vain kolmasosa kertoo todellisuudessa suosivansa niitä.
”Tulokset osoittavat, että ihmiset ovat hyvin tietoisia ympäristöön ja ekologiseen kestävyyteen liittyvistä asioista, mutta asenteet ja arvot siirtyvät hitaasti teoiksi”, sanoo Rajantie. Rajantien mukaan ympäristöstä huolehtiminen on ihmisille tärkeää, mutta siihen liitetään usein niukkuus, uhrautuminen ja luopuminen. Arjen valintoja tehdessämme meitä houkuttelevat pikemminkin esimerkiksi helppous, terveellisyys, uutuus, sosiaaliset kontaktit tai rahan säästö.
”Jotta ihmiset muuttavat valintojaan tai käyttäytymistään, pitää ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon olla parempi ja houkuttelevampi. Uusille, ekologisesti kestävämmille palveluille ja tuotteille on tilausta”, Rajantie täsmentää.
Jakamistalous ei ole vielä lyönyt läpi
Maailmalla jakamistalous on kasvava ilmiö. Kyselytutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, ettei uusi, omistamisen sijaan käyttömahdollisuuteen keskittyvä jakamistalous ole vielä Suomessa lyönyt läpi – ainakaan asennetasolla. Vain 15 prosenttia vastaajista kertoo lisänneensä tavaroiden lainaamista muille, kun samaan aikaan yli puolet ei lainaa tai vuokraa tavaroita usein niiden omistamisen sijaan.
”Vaikka jakamistalouden kasvu perustuu pitkälti uusille verkossa toimiville palveluille, on ihmisten oma sosiaalinen panos vielä tärkeämpää. Eli jos ihmiset eivät ole kiinnostuneita jakamisesta ja näe siinä välittömiä hyötyjä, uuden ostaminen tuskin vähenee”, perustelee Anu Mänty.
Männyn mukaan kiinnostusta tavaroiden ja palveluiden jakamiseen on, mutta tarvitaan enemmän edullisia, houkuttelevampia ja turvallisia palveluita, jotka ratkaisevat kuluttajan arkisia tarpeita.
Harva haluaa vähentää lomalentoja, mutta kesämökki voisi tuottaa energiaa
Lentämisellä on suuri vaikutus yksittäisen henkilön liikkumisen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Lomia suunnitellessa ympäristönäkökulmat ovat kuitenkaan harvalla päällimmäisenä mielessä: vain viidennes vastanneista kertoo huomioivansa ympäristövaikutukset lomasuunnitelmia tehdessään.
Tutkimukseen osallistuneista yli neljännes omistaa tai on mukana omistamassa vapaa-ajan asuntoa. Heistä lähes puolet olisi valmis muuttamaan sen tuottamaan uusiutuvaa energiaa omaan käyttöön. Erityisesti 18-55 -vuotiaissa vastaajissa olisi eniten innokkuutta tähän.
Kyselyaineistosta tehdyn analyysin perusteella näyttää myös siltä, että vastaajien tyytyväisyydellä omaan elämäänsä ja kestävillä elämäntavoilla on vahva yhteys, mutta syy-seuraussuhteen suunta ei ole selvillä.
”Tyytyväisyydestä voi seurata kestävien elämäntapojen vahvistumista tai kestävistä elämäntavoista voi seurata tyytyväisyyden lisääntymistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että satsaamalla aineettomiin asioihin, onnellisuus lisääntyy”, Mänty kertoo. Sitra julkaisee syksyllä kyselytutkimuksen aineistoon perustuvan laajemman selvityksen siitä, miten vahva yhteys kestävillä elämäntavoilla ja onnellisuudella on suomalaisten arjessa.
Lisätietoja tutkimuksesta
- Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017: Keskeiset löydökset (PDF)
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.