archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo valmistui Tampereelle

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Globaali kiertotalous

Julkaistu

Tämän kesän Asuntomessuille Tampereen Vuorekseen rakennettu omakotitalo Lantti todistaa, että nollaenergiarakentaminen on teknisesti mahdollista Suomessa jo nyt. Aalto-yliopiston työryhmän suunnittelema Lantti-talo tuottaa tarvitsemansa sähkön aurinkosähköpaneeleilla, ja se lämpiää aurinkolämpökeräimillä ja kaukolämmöllä. Talon kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli se tuottaa vuositasolla vähän enemmän energiaa kuin kuluttaa. Asiantuntijat uskovat, että Lantti-talo käynnistää nollaenergiarakentamisen Suomessa. Tulevaisuudessa pientalotkin voivat olla energiantuottajia tai jopa mikrovoimaloita, jotka tuottavat energiaa paikallisilla uusiutuvilla energianlähteillä.

– Lantti-talo on Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo. Talo osoittaa, että nollaenergiarakentamisen tiellä ei ole enää teknisiä esteitä, vaan se on mahdollista jo ihan tavallisille omaa kotia rakentaville perheille, sanoo johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Energiansäästön edullisuudesta nimensä saanut Lantti-talo kerää kesällä aurinkoenergiaa yli tarpeen ja lainaa talvella vastaavan määrän kaukolämpöä ja sähköä. Talon energiatehokkuus perustuu huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen: talo on hyvin eristetty, sen lämmitystapa on tehokas ja ilmanvaihto kuluttaa vain vähän sähköä. Lämpöä talo tuottaa aurinkolämpökeräimillä ja sähköä aurinkosähköpaneeleilla. Talossa tutkittiin tarkkaan maalämpöpumpun ja kaukolämmön edullisuutta. Maalämmöllä Lantti-talon E-luku olisi ollut vielä parempi, mutta kaukolämpö oli investointina edullisempi.

Sitra uskoo, että nollaenergiarakentaminen tulee yleistymään Suomessa jo ennen vuotta 2021, jolloin koko Euroopan unionin alueella siirrytään direktiivin mukaisesti lähes nollaenergia­rakentamiseen. Suomessa nollaenergiarakentamisen tiellä on kuitenkin vielä monia turhia esteitä, esimerkiksi aurinkosähkön syöttämisen hankaluus.

– Aurinkosähkön syöttäminen verkkoon on jo teknisesti mahdollista, mutta sähkön tuottaja ei saa syöttämästään sähköstä vielä itselleen mitään hyötyä. Tampereen sähkölaitos on kuitenkin tehnyt ensimmäisen päänavauksen, kun se alkaa maksaa aurinkosähkön syöttäjälle liittymisestä kertahyvitysmaksun. Tällaisia kannusteita tarvitaan nopeasti lisää, kuten verkkoon syötetyn sähkön hyvittäminen sähkölaskussa, vaatii Noponen.

Energiatehokkaiden laitteiden ja koneiden sähkön kulutusta tarkkaillaan Lantti-talossa reaaliaikaisesti. Järjestelmä mittaa energian tuoton ja kokonaiskulutuksen laiteryhmittäin, eli esimerkiksi paljonko energiaa menee ilmanvaihtoon, kodinkoneisiin, pistokesähköön, valaistukseen. Mittausjärjestelmä myös opastaa käyttäjää, eli sen käyttö ei vaadi lvi-insinöörin tutkintoa. Kulutuksen lisäksi mitataan huonetilojen lämpötilaa, rakenteiden kosteusarvoja ja ilman liikkumista tuuletustiloissa.

– Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on halunnut olla mukana kehittämishankkeessa luomassa  yhteistyössä nollaenergiapientalolle malliratkaisun, jota nyt voidaan edelleen kehittää eteenpäin erikokoisiksi asunnoiksi ja vaikka kohtuuhintaisiksi rivitalo- tai pienkerrostalo ratkaisuiksi, toteaa kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi ARA:sta.

Lantti-talo on Aalto-yliopiston, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n, TA-Yhtymän sekä Sitran yhteinen kehityshanke. Talo on nähtävillä 13.7.–12.8. Tampereen Vuoreksen asunto­messualueella.

Teknisiä tietoja:

– lämmönlähteenä kaukolämpö yhdistettynä paikallisesti tuotettuun aurinkoenergiaan
– huonekohtaisesti säädettävä vesikiertoinen lattialämmitys
8 m2 aurinkolämpökeräimiä, joilla tuotetaan vuositasolla 40 prosenttia lämpimästä käyttövedestä (loput kaukolämmöllä)
60 m2 tehokkaita aurinkosähköpaneeleita: tuotto vuositasolla 7 000 kWh, mikä on yli puolet rakennuksen koko energian tarpeesta
– rakennuksen kompakti muoto, rakenteen hyvä lämmöneristys: eristepaksuus seinissä 450 mm, ylä- ja alapohjassa 510 mm
– ilmanpitävyys sekä kylmäsiltojen ja lämpövuotojen välttäminen: ilmanvuotoluku
n50=0,3 1/h
– ikkunoiden koko ja suuntaus sekä luonnonvalon hyödyntäminen ilman, että aiheutettaisiin ylikuumenemista sisätiloissa. Lisäksi valittiin parhaat saatavilla olevat ikkunat
ilmanvaihtokone, pyörivällä lämmön talteenottolaitteella, vuosihyötysuhde 80 %
– valaistus pääosin LED-valoilla
– mahdollisimman energiatehokkaat laitteet ja koneet
kotona/poissa-kytkin laskee energiankulutuksen minimiin, kun talossa ei oleskella

Lisätietoja 

Pekka Heikkinen, professori, Aalto-yliopisto
etunimi.sukunimi@aalto.fi, 050 517 4727

Sami Lehto, aluejohtaja, TA-Yhtymä Oy
etunimi.sukunimi@ta.fi, 040 582 4182

Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA
etunimi.sukunimi@ara.fi, 040 706 1992

Jarek Kurnitski, johtava asiantuntija, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
etunimi.sukunimi@sitra.fi, 040 574 1870

Jukka Noponen, johtaja, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
etunimi.sukunimi@sitra.fi, 040 587 4323

Tutustu kohteeseen


Asuntomessut Tampereella 2012 (13.7.-12.8.2012)

Lantti-talo: kohde 29, Sartrenkuja 1, Tampere, Vuores asuntomessualue

Erillistalo, 4-5 h+k+s+viherkuisti, asuinpinta-ala 139 m², 2-kerrosta, puutalo

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu