Tasa-arvoinen energiakäänne?

Saksan energiakäänne on toistaiseksi ainutlaatuinen pyrkimys rakentaa yhteiskunta uusiutuvan energiantuotannon varaan. Käänne läpäisee koko saksalaisen yhteiskunnan: Berliinissä päätettyjä uudistuksia toteutetaan osavaltio-, alue ja kuntatasolla. Saksalaisten arjessa energiakäänne konkretisoituu uusiutuvan energiantuotannon ja sähköverkkojen rakentamisena – lähiympäristön muutoksena, työpaikkoina ja numeroina sähkölaskussa.

Energiakäänteen taloudellisista, poliittisista ja sosiaalisista vaikutuksista on keskusteltu sen alusta alkaen. Uusiutuvan energiantuotannon rakentaminen on lisännyt työpaikkoja ja kuntien verotuloja. Samalla paikallistasolla toteutettavat rakennusprojektit ovat nostaneet ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet huomion kohteeksi.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli keskusteli ensimmäisessä kokoontumisessaan keväällä 2014 Saksan energiakäänteen sosiaalisista vaikutuksista. Syventävän keskustelun mahdollistamiseksi Sitra tilasi Saksan energiakäänteeseen perehtyneeltä tutkijalta keskustelupaperin, jossa arvioidaan energiakäänteen sosiaalisia, tavallisiin saksalaisiin kohdistuvia vaikutuksia (epä)tasa-arvoistumisen näkökulmasta. Kansantaloudellisten laskelmien ohella kansalaisten näkökulmasta on olennaista kysyä, millä tavoin energiakäänne on muuttanut erilaisten hyötyjen ja kustannusten jakautumista. Säilyttääkseen vahvan kannatuksensa energiakäänteen on oltava myös sosiaalisesti kestävä.

Keskustelupaperin keskeisiä viestejä ovat:

• Energiakäänteen vaikutukset kansantuloon ja työllisyyteen ovat positiiviset. Kaiken kaikkiaan uusiutuva energiantuotanto työllistää Saksassa yli 370 000 ihmistä. Työpaikkojen valtaosa on tuotannossa: Julkista sektoria käänne ei ole juuri paisuttanut.
• Energiakäänteen tuotosta ohjautuu kunnille kaksi kolmannesta. Kunnat hyötyvät käänteestä energiayhtiöiden maksamina vero- ja vuokratuloina, työpaikkoina sekä kuntiin sijoittuneiden yritysten voittoina. Erityisesti negatiivisesta väestö- ja talouskehityksestä kärsivillä alueilla energiakäänne on merkittävä työpaikkojen ja verotulojen lähde.
• Hajautettuun energiantuotantoon nojaava käänne on lisännyt kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa paikalliseen arvonmuodostukseen omalla toimeliaisuudellaan. Saksasta löytyy lukuisia esimerkkejä erikokoisista kunnista, jotka ovat käänteen yhteydessä onnistuneet vauhdittamaan talouttaan merkittävästi – vastaavasti vaikeuksissa ovat ne kunnat, joiden talous on ollut sidoksissa ydin- tai fossiilienergian tuotantoon.
• Sähkön hintaan lisättävä lisämaksu, jolla uusiutuvan energiantuotannon syöttötariffit rahoitetaan, on vilkkaan keskustelun kohteena. Kustannusten oikeudenmukaista jakautumista toisaalta eri tuloluokkien, toisaalta kansalaisten ja elinkeinoelämän välillä pidetään energiakäänteen hyväksynnän kannalta merkittävänä kysymyksenä.
• Monin paikoin energiakäänne on herättänyt paikallista vastustusta. Terveys-, ympäristö- ja näköhaittojen pelot ovat erityisesti tuulivoimaa ja sähköverkkoja rakennettaessa yleisiä. Kun kuntalaisten on vaikea ymmärtää, miksi tuulivoimalat tai voimalinjat sijoitetaan juuri omaan lähiympäristöön, lisääntyvät epätasa-arvoisuuden kokemukset. Paikallisen vastarinnan myötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia on pyritty lisäämään erityisesti kuntatasolla.

Lataa koko keskustelupaperi täältä.