Tiedonkäyttö lainsäädäntötyössä on sekavaa – selvitys ehdottaa kehittämisen asiantuntijoita eduskuntaan ja valtioneuvostoon

Kansanedustajien mahdollisuudet hyödyntää tietoa päätöksenteossa riippuvat pitkälti kunkin kansanedustajan ja eduskuntaryhmän käytännöistä ja kyvyistä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että eduskunnassa ei ole lainsäädäntöprosesseja tukevaa institutionaalista tiedontuotantoa, tiedon kirjaamiskäytännöt vaihtelevat, eikä lainsäädäntöprosessin aikana synny yhteistä tietopohjaa valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistyössä. Näistä syistä niin päättäjiltä kuin kansalaisiltakin puuttuu reaaliaikainen näkymä lainsäädäntöprosessien etenemiseen ja siihen, millaiseen tietoon tehdyt päätökset perustuvat. Tämä rajoittaa myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Tiedot ilmenevät Sitran tänään julkaisemasta selvityksestä Miten tietoa käytetään päätöksenteossa. Selvitys tukee osaltaan eduskunnan uudistamistyötä ja sen osana Päätöksenteon tietotuki –hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa edustajien tietoympäristön muutosta ja luoda linjat kansanedustajille suunnatun tietotuen kehittämiseksi. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtajan Antti Kivelän mukaan tiedonkäytön kehittäminen ja lainsäädännön läpinäkyvyyden parantaminen on tärkeää, sillä tiedon määrä kasvaa nopeasti samalla kun käsiteltävät asiat ja maailma käyvät yhä monimutkaisemmiksi. Kivelä on myös eduskunnan uudistamistyöryhmän jäsen.

”Kansanedustajien työn hajanaisuudesta johtuva kiire ja tiedon suuri määrä ja huono käytettävyys voivat johtaa siihen, että kansanedustajat hakevat tietonsa sieltä, mistä sitä helpoimmin saa, eli esimerkiksi verkon hakukoneista tai sosiaalisen median kanavista. Tiedonkäyttöä lainsäädännössä ja päätöksenteossa tulisi selkeyttää, ja tätä varten sekä eduskuntaan että valtioneuvostoon tulisi nimetä prosessien jatkuvan kehittämisen asiantuntijoita, Kivelä sanoo.

Eduskunnassa kehitteillä uusia palveluja ja toimintatapoja

Selvitystyön toteuttaminen aloitettiin tammikuussa 2020. Selvitystä varten haastateltiin noin 40 lainsäädäntöprosessiin keskeisesti osallistuvaa henkilöä. Haastateltujen joukkoon kuuluu kansanedustajia, eduskuntaryhmien kanslioiden työntekijöitä, valtiosihteereitä sekä erityisavustajia, keskeisiä virkamiehiä eduskunnasta ja valtioneuvoston puolelta sekä läheisten tutkimusorganisaatioiden edustajia.

Eduskunnan tietopalvelupäällikkö Antti Rautava sanoo, että selvitys on erittäin hyödyllinen eduskunnan tietotuen kehittämisen näkökulmasta.

”Haastatteluissa esiin nousseet eri tiedon käytön haasteet auttavat meitä ymmärtämään kansanedustajien ja ryhmäkanslioiden arkea. Päätöksenteon tietotuki -hankkeen puitteissa kehitetään uusia palveluita ja toimintatapoja, jolla pyritään vastaamaan näihin”, Rautava sanoo.