Tutkimus: Suomalaiset haluavat vaikuttaa arkeensa ja yhteiskuntaan – kunhan se käy vaivatta

Tiedot ilmenevät Sitran teettämästä kansalaiskyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten kiinnostusta osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kyselyn toteutti TNS Kantar ja siihen vastasi 3 832 suomalaista huhti-toukokuussa 2020. Vastaajat olivat iältään 15–85-vuotiaita.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään yhteiskunnallisena vaikuttajana. Selvästi suurin ryhmä, yli kolmannes vastaajista arvioi, että he vaikuttavat ja ottavat kantaa kansalaisina vain, jos voivat tehdä sen helposti kotoa käsin tai arkisten valintojensa kautta.

Joka viides vastaaja kertoi osallistuvansa mielellään yhteistä hyvää edistävään järjestö- tai vapaaehtoistoimintaan vapaa-ajallaan ja 12 prosenttia kertoi vaikuttavansa vain, jos omat tai lähipiirin edut ovat uhattuina. Varsinaisiksi aktiivivaikuttajiksi itsensä kokevien määrä jää alhaiseksi, sillä vain 5 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä paljon työ- ja vapaa-aikaansa kansalaisten ja yhteiskunnan asioiden edistämiseen.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen turhaksi tai ei-kiinnostavaksi koki joka viides vastaaja (19 prosenttia vastaajista). Kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että yksittäisen ihmisen on turha yrittää vaikuttaa, koska valtaapitävät ja isot toimijat määrittävät maailman menon. Yksitoista prosenttia vastaajista taas kertoi, että vaikuttaminen ei ylipäätään kiinnosta ja että he keskittyvät elämässään vain omiin asioihinsa.

Sitran johtavan asiantuntijan Tuula Tiihosen mukaan kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmin tänä vuonna julkistetussa Suomalaiset kansalaisvaikuttajina -selvityksessä, mutta itsensä kevytvaikuttajiksi kokevien suuri määrä yllätti.

Kun kevytvaikuttajat lasketaan mukaan, lähes 75 prosenttia kansalaisista kokee joko olevansa vaikuttaja tai ilmaisee olevansa kiinnostunut vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.

”Tulokset osoittavat, että Suomessa on valtava määrä ihmisiä, jotka haluaisivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, mikäli se tehtäisiin heidän ehdoillaan ja riittävän helpoksi. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota, kun mietitään keinoja kansalaisten osallistumisen lisäämiseen”, Tiihonen painottaa.

Harrastepiirit, some-ryhmät ja liikuntajärjestöt yleisimpiä osallistumisen tapoja

Suuri osa suomalaisista on kiinnostunut osallistumaan luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen sekä hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöjen toimintaan. Sen sijaan melko harva voisi kuvitella osallistuvansa esimerkiksi puolueyhdistysten toimintaan, yhden asian kansalaisliikkeisiin tai poliitikkojen tukiryhmiin vaaleissa. Yleisimpiä tapoja osallistua erilaisten yhteisöjen toimintaan olivat kaveriporukat, harrastepiirit, Facebook-ryhmät sekä urheilu- ja liikuntajärjestöt.

Asioita tai aiheita, joiden puolesta suomalaiset haluaisivat eniten toimia, olivat vanhusten olojen parantaminen (71 prosenttia vastaajista), sananvapauden turvaaminen (69 prosenttia vastaajista) sekä köyhien olojen parantaminen (65 prosenttia vastaajista). Tärkeiksi aiheiksi kyselyssä koettiin myös eläkeläisten sekä lasten ja lapsiperheiden olojen parantaminen kuin myös toiminta luonnonsuojelun puolesta.

Neljännes vastanneista olisi valmis olemaan noudattamatta huonoksi koettua lakia

Suosituimpia vaikuttamisen keinoja olivat helpot ja vaivattomat tavat, kuten erilaisiin kyselyihin vastaaminen, kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen sekä erilaisten vetoomusten allekirjoittaminen verkossa. Kaikkia näitä keinoja oli valmis käyttämään yli 70 prosenttia vastanneista.

Neljännes vastanneista olisi valmis kieltäytymään noudattamasta lakia, jota hän itse tai kaltaisensa ihmiset pitävät huonona. Kolmannes vastanneista olisi valmis osallistumaan mielenosoitukseen päättäjien painostamiseksi. Tuula Tiihonen näkee kyselyn tuloksissa myönteisiä ja kielteisiä puolia.

”Kyselyn perusteella suomalaiset ovat monipuolisesti kiinnostuneita yhteiskunnan, kanssaihmisten sekä omien olojensa parantamisesta ja tämä on luonnollisestikin hyvä asia. Sen sijaan tulokset jättävät avoimeksi, ovatko nykyiset vaikuttamisen kanavat ajan tasalla ja onko vaikuttamisen keinoja tarpeeksi”, Tiihonen sanoo.

Katso kyselyn tarkemmat vastaukset Sitran kalvopaketista. Kyselyn raakadata julkaistaan elokuussa kaikkien kiinnostuneiden käyttöön.

Laajan kyselyn ensimmäinen osa julkistettiin heinäkuun alussa ja käsitteli sitä, miten suomalaiset näkevät koronan yhteiskunnalliset vaikutukset.

Kyselyn kolmas ja viimeinen osa julkaistaan elokuussa. Siinä kerrotaan, miten suomalaiset näkevät puoluetoiminnan ja päivänpolitiikan aiheet.

Kyselyn on teettänyt Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti. Sen avulla selvitettiin kansalaisten näkemyksiä suomalaisen demokratian tulevaisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä, kuten koronakriisin oletetuista vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisten omasta vaikuttamis- ja osallistumishalukkuudesta sekä käsityksiä puolueista ja niiden toimintatavoista. Kyselyn tavoitteena oli hankkia tietoa demokratian kehitystyön tueksi sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana.  Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.