Työelämätutkimus 2017: Somen kautta voi löytää töitä tai tulla löydetyksi

Peräti kuusi kymmenestä työikäisestä on vaihtanut ammattia tai alaa työuransa aikana. Heistä noin joka toinen on opiskellut uuden ammatin tai tutkinnon. Tämä käy ilmi Sitran Työelämätutkimuksesta, johon kerättiin helmikuussa tiedot 5 000 suomalaiselta. Korkeasti koulutetut vaihtavat ammattia ja alaa muita harvemmin.

”Työpaikan tai alan vaihto ei välttämättä vaadi uutta tutkintoa tai vuosien opintoja. Oman osaamisen päivittämiseen ja uudelleen suuntaamiseen tarvitaan paljon kevyempiäkin keinoja. Parhaimmillaan oppiminen on osa jokapäiväistä työtä”, painottaa Sitran johtaja Timo Lindholm.

Opinnoista vauhtia uusiin urapolkuihin ovat hakeneet etenkin yli kymmenen vuotta työelämässä olleet tai useita työttömyysjaksoja kohdanneet henkilöt. Valtaosa on sitä mieltä, että opiskelu kannatti: se antoi uuden pätevyyden, mahdollisti uuden oppimisen tai siirtymisen mielekkäämpään työhön.

Myös työelämän taitekohdat ovat melko yleisiä: työttömyys on kohdannut uran varrella noin kahta kolmesta vastaajasta. Vajaalla puolella se on kestänyt korkeintaan puoli vuotta, mutta lähes neljäsosalla yli kaksi vuotta.

Kohtaantoa tehostamalla voidaan vähentää hakemustehtailua

Kyselyn aikaan helmikuussa työttömänä olleista vastaajista 85 prosenttia oli selaillut työnhakuun liittyviä palveluja ja kanavia ja 76 prosenttia laatinut myös työpaikkahakemuksia edellisten 12 kuukauden aikana. Kolmasosa työttömistä arvioi käyttäneensä hakemusten laatimiseen yli viisi työpäivää. Myös työnsaantia edistävä verkostoituminen, ansioluettelon ylläpito, työhaastattelut ja soveltumisarviointeihin vievät työhakijoiden aikaa.

Hallitus on ehdottanut työttömille työnhakuun liittyviä lisävelvoitteita. Ehdotuksen mukaan työttömän pitäisi jatkossa hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa, jotta hän olisi oikeutettu korvaukseen. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella.

”Olisi sekä yksilön että yhteiskunnan etu, jos työnhakuun käytettyä aikaa saataisiin lyhennettyä työn tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa tehostamalla. Sitä varten tarvittaisiin laadukasta, avointa tietoa sekä työnhakijoista että työpaikoista”, sanoo Sitran asiantuntija Perttu Jämsén.

Selvityksestä käy ilmi, että noin neljä kymmenestä vastaajasta olisi valmis jakamaan omia työelämätietojaan avoimemmin, jos se parantaisi heidän asemaansa työmarkkinoilla.

”Lisäarvoa syntyy työnteosta, joten tulisi varmistaa, että resurssit suunnataan ensisijaisesti työn tekemiseen liittyvän osaamisen kehittämiseen, ei niinkään työn hakemiseen”, Jämsén sanoo.

Sosiaalinen media alihyödynnetty kanava työnhaussa

Työnhaussa kannattaa hyödyntää sekä perinteisiä että uusia kanavia, myös sosiaalista mediaa.

”Vain noin joka neljäs työllistyy avoimeksi ilmoitettuun työpaikkaan. Kaikkia muita reittejä uuteen työhön kannattaa siis hyödyntää. Varsinkin työelämän verkostojen rakentaminen maksaa vaivan, sillä etenkin ns. piilotyöpaikat löytyvät usein niiden kautta”, Lindholm painottaa.

Sosiaalisen median kautta töitä on löytänyt joka kymmenes vastaaja. Joukossa on etenkin nuoria, opiskelijoita ja yksinyrittäjiä. Noin viisi prosenttia kertoo, että heidät on löydetty sosiaalisen median kautta johonkin tehtävään.

Vaikka monen työntekijän ja työnhakijan laajin verkosto on tänä päivänä sosiaalisen median kanavissa, verrattain harva – vain noin joka viides vastaaja – kertoo tai olisi halukas kertomaan niissä työnhaustaan.

”Tulos on yllättävä, kun ottaa huomioon kuinka paljon aikaa ihmiset viettävät sosiaalisen median kanavissa. Se että nuoret ovat löytäneet töitä näiden kanavien kautta, enteilee some-rekrytoinnin kasvua tulevina vuosina”, Lindholm sanoo.

Odotetusti suosituin some-kanava on Facebook, jota käyttää noin 70 prosenttia vastaajista. Työnhakuun ja työelämään tiiviimmin liittyvää LinkedIniä käyttää vajaa neljännes. LinkedInin käyttäjät kuitenkin päivittävät tietojaan jonkin verran useammin kuin Facebookin käyttäjät.

Selvityksestä käy ilmi, ettei suomalaisilla ole kovin selvää visiota oman työuransa suunnasta. Selkeät askelmerkit on mietittyinä vain yhdellä neljästä vastaajasta, ja heistäkin enemmistö on niitä, jotka eivät ole harkinneet työpaikan vaihtoa.

”Jokaisen olisi hyvä miettiä valmiiksi työelämän varasuunnitelma eli plan B. Jos ei muuten, niin jo sen takia, että samalla joutuu pohtimaan omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia työelämässä”, Jämsén painottaa.

Sitran Työelämätutkimus 2017 toteutettiin yhteistyössä tutkimuslaitos IRO Research Oy:n kanssa. Kyselytutkimuksella selvitettiin suomalaisten työelämävalmiuksia ja näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä. Sitä varten kerättiin alkuvuonna vastaukset noin 5 000 työikäiseltä suomalaiselta. Otosrakenne on suomalaisia edustava iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimus on jatkoa vuoden 2016 alussa julkaistulle Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -selvitykselle.

Lisätietoja tutkimuksesta

• Työelämätutkimus 2017: keskeiset löydökset (pdf).
• Kyselytutkimuksen data (excel-muodossa) Aineistosta ei voi tunnistaa yksittäisiä vastauksia. Käyttöehdot löytyvät excel-tiedostosta.
• Testaa kuntosi uudessa työelämässä: kuntotesti.www.sitra.fi (Testi pohjaa vuoden 2016 tutkimusaineistoon.)