sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Koronaviruksen vaikutusten myötä osaamisen jatkuvan uudistamisen merkitys korostuu entisestään. Työttömäksi jäävä jää samalla vaille työssä tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä tärkeämpää on oman osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Sitran tänään julkistama muistio Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen luo kokonaiskuvan työttömien mahdollisuuksista kehittää osaamistaan.
”Maailma ja osaamisen tarpeet muuttuvat nopeasti. Siksi työttömien palveluissa on tärkeää ottaa huomioon yksilölliset tilanteet”, Sitran johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki painottaa.
”Kaikissa elämäntilanteissa tulisi voida kehittää osaamistaan, sillä se vaikuttaa keskeisesti ihmisten hyvinvointiin. Osaamisen jatkuva uudistaminen on myös edellytys yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle.”
Pullonkaulat usein rakenteellisia – esimerkkeinä sääntely ja etuuksien harkinnanvaraisuus
Työttömät kehittäisivät osaamistaan mieluiten yhdistämällä opiskelun työntekoon, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen työvoimakoulutuksen keinoin.
Kaikkien osapuolten – niin työttömien, heitä ohjaavien henkilöiden kuin viranhaltijoiden – mielestä luottamusta rakentaville kasvokkain kohtaamiselle työttömän ja häntä ohjaavan henkilön välillä tarvitaan nykyistä enemmän aikaa.
Muistio herättää kysymään, olisiko monimutkaisten säädösten yksinkertaistaminen yksi ratkaisu tähän. Se vapauttaisi TE-toimistojen aikaa toisaalta luottamusta rakentaviin henkilökohtaisiin kohtaamisiin asiakkaidensa kanssa ja toisaalta yhteistyöhön työnantajien ja oppilaitosten kanssa. Näin työnhakijan osaaminen ja työelämän osaamisen tarpeet saataisiin kohtaamaan paremmin.
Osaamisen kehittämisen ja samalla työllistymisen keskeinen pullonkaula liittyy opiskelunaikaisen työttömyysetuuden yksilölliseen harkinnanvaraisuuteen.
”Olisi mielenkiintoista selvittää, voisiko luottamus työttömän omaan harkintakykyyn ammatillisen osaamisen kehittämisen tarkoituksenmukaisuudesta tehdä työvoimapolitiikasta tehokkaampaa ja vaikuttavampaa”, Ranki pohtii.
Kohdistetaanko korjaavat toimet yksilöön vai järjestelmään?
Siinä missä työttömältä odotetaan aktiivisuutta kouluttautumisessa, päätösvalta asiassa on lopultakin viranhaltijalla. Vastuu työllistymisestä taas on työttömällä itsellään, vaikka työnhaussa tulee vastaan monia sellaisiakin haasteita, joihin ei voi osaamisen kehittämisestä huolimatta itse vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä, työttömän status, kulttuuritaustaan liittyvä syrjintä sekä osaamisen arvioinnin tutkintokeskeisyys.
Työttömän osaamisen kehittämisessä keskeistä onkin tarkastella yksilön ja järjestelmän suhdetta.
”Usein epäkohtien korjaamiseksi tarkoitetut toimenpiteet kohdistuvat yksilöön, vaikka ongelma piillee yhteiskunnan rakenteissa. Keskeinen johtopäätös on, että työttömän osaamisen kehittämistä suunnittelevien tulee tunnistaa kirkkaasti, milloin työvoimapoliittinen toimenpide on tuloksekasta kohdistaa yksilöön ja milloin järjestelmään”, Ranki toteaa.
Sinimaaria Rankin toimittamassa muistiossa äänen saavat työttömät itse, heitä ammatikseen ohjaavat henkilöt sekä työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijat. Lisäksi sosiologian ja taloustieteen tutkijat Juho Alasalmi, Henna Busk, Markus Jäntti, Lena Näre ja Sari Näre tarkastelevat työttömien osaamisen kehittämistä työttömien nuorten, opiskeluajan työttömyysetuuden harkinnanvaraisuuden, työvoimapalveluiden vaikuttavuuden ja henkisen pääoman kannoilta.
Aineisto on koottu elokuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana.
Muistio työttömien mahdollisuuksista osaamisensa kehittämiseen tuo työttömien näkökulman elinikäisen oppimisen kokonaisvaltaiseen politiikan muutokseen Suomessa, jota Sitra sillanrakentajana vauhdittaa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.