Sitran huomioita budjettikeskusteluun – Työttömille turvattava mahdollisuus osaamisen kehittämiseen

Suomen kestävä menestys perustuu osaamisen jatkuvaan uudistamiseen ja ekologisen kestävyyden huomioimiseen kaikissa päätöksissä. Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin luomiseksi ei riitä, että vain joidenkin osaaminen kasvaa, kun väki maassa vähenee. Jokaisen osaamista tarvitaan laajasti osallisuuden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota työttömien määrän kasvaessa koronapandemian seurauksena siihen, että työttömien mahdollisuudet kehittää osaamistaan toteutuvat. Tutkimusten mukaan osaamisen kehittäminen auttaa työllistymään.

Samalla tavalla kuin koronapandemiasta kärsineitä yrityksiä on tuettu, tulee yksilöiden toimintakyvyn ylläpitämiseen tässä yllättävässä tilanteessa panostaa.

Toivoa tulevaisuuteen on vahvistettava, sillä aktiivisia työnsä menettäneitä ei ole varaa jättää sivuun. Heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan tulee kannatella ja rakentaa siltaa eteenpäin.

Toimivien elinikäistä oppimista tukevien ratkaisujen luominen edellyttää yhteistyötä ja panostuksia useilta ministeriöiltä (OKM, STM, TEM, VM), hallinnonaloilta ja politiikan toimijoilta.

Kannatus kahdelle ehdotukselle – kolmeen kohtaan huomio

Työttömän mahdollisuuksiin kehittää osaamistaan tulee panostaa budjettiriihen valinnoissa. Työttömyysturvan sijaan voisi puhua myös yksilön osaamisturvasta työttömyyden aikana. Yhtä lailla osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan lisää välineitä, kokeiluja ja yhteisiä tapoja toimia. Tulevaisuuden Suomessa oppiminen kuuluu ihan kaikille.

Sitra tukee seuraavia valtiovarainministeriön työllisyyspaketin ehdotuksia ja haluaa lisäksi ohjata päättäjien huomiota kolmeen asiaan työllisyyttä koskevissa päätöksissä. Näkemykset perustuvat Sitran Osaamisen aika -työssä tehdyn muistion Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen löydöksiin.

Nämä kaksi työllisyyspaketin ehdotusta tukevat työllisyystoimia

1. Työttömien henkilökohtaisia ohjauspalveluja tulee vahvistaa. Luottamus syntyy kohtaamisissa, mikä tekee mahdolliseksi paneutumisen asiakkaan tilanteeseen ilman ennakkoluuloja ja hänen auttamisensa yksilöllisesti.
2. Ikääntyvien asemaa työmarkkinoilla tulee vahvistaa. Työnantajien ennakkoluuloja ja mahdollisia vääriä uskomuksia työkyvyttömyysmaksumallin aiheuttamista kustannuksista tulee vähentää.

Kolme huomiota työllisyyskeskusteluun osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista

1. Omaehtoisen opiskelun ehtoja ei tulisi rajoittaa. Luotetaan ihmisen omaan kykyyn suunnitella ammatillisen kehittymisensä polkuja. Suunnataan ohjauksen voimavarat henkilöille, jotka eniten avusta hyötyvät. Epätarkoituksenmukaisiksi koetuilla harkinnanvaraisilla päätöksillä on riski sammuttaa aktiivisuutta.
2. Työllisyyttä edistävissä toimissa kysymys ei ole vain rahasta – vaan väliä on myös yksilön inhimillisillä voimavaroilla, mahdollisuuksilla oppia ja luottamuksella yhteiskunnan kykyyn kannatella yksilön pääsyä työuralle.
3. Millaista ihmiskuvaa kannattelemme keskustelussa työllisyydestä ja työttömien mahdollisuuksista osaamisen kehittämiseen? Työttömän kohtaamisessa ja häntä koskevissa päätöksissä tulisi huomio kiinnittää yksilön mahdollisuuksiin ja onnistumisiin. Ihmisellä on lähtökohtaisesti halu oppia, tehdä työtä ja kuulua yhteisöön.

Jotta koronapandemian seurauksena menetettyjen työpaikkojen jälkeen saadaan synnytettyä uutta liiketoimintaa, vientiä, kasvua ja uusia työpaikkoja, on oikea toimi rakentaa pitkän tähtäimen kilpailukykyä panostamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.