Uraauurtava talousraportti julki – tässä 10+1 asiaa, jotka siitä on hyvä tietää

Ihmiskunta on nyt vauraampi kuin koskaan, mutta samalla luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi ihmisten terveyden ja elannon, myös talouden näkökulmasta.

Näin totesi tiistaina Lontoossa julkaistu Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review).

Raportti on yli 600-sivuinen järkäle, jossa tiivistyy Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessorin Partha Dasguptan elämäntyö.

Mitä suurraportista tulisi tietää? Tässä Sitran kooste:

1. Ihminen ja talous ovat riippuvaisia luonnosta, joka tarjoaa läjäpäin elintärkeitä palveluja…

Luonto antaa ihmiselle ruokaa, puhdasta ilmaa ja vettä, raaka-aineita, energiaa ja paikan, jossa toipua työn rasituksista. Näille ei kuitenkaan yleensä määritellä taloudellista arvoa, vaikka ne ovat ihmisille välttämättömiä ja arvokkaita.

2. …ja jotta palvelu pelaa, tarvitaan monimuotoisuutta

Monimuotoisuus ylläpitää monimutkaista tasapainoa eri eliölajien välillä – ja kaikilla palapelin osasilla on oma tärkeä roolinsa ekosysteemeissä.

Tämä mahdollistaa luonnon kukoistamisen, ja siten luonnon tarjoamat palvelut. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen tarkoittaa luonnon tarjoamien hyötyjen vähentymistä.

Luonnon monimuotoisuuden tasapainon järkkymisellä voi olla arvaamattomia seurauksia. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan se voi vahvistaa esimerkiksi eläinperäisten tautien leviämistä – 60 prosenttia maailman tunnetuista tartuntataudeista on peräisin eläimiltä.

3. Talouden rattaat eivät pyöri ilman luontoa

Nykyiset taloustieteen mallit ovat perustuneet oletukselle, että yhteiskunnat toimivat erillään luonnosta: luonto lasketaan talouden piiriin vasta, kun otamme luonnonvaroja käyttöömme ja luomme niistä erilaisia tuotoksia. Talouden keskeinen mittari, bruttokansantuote (BKT), ei esimerkiksi ota huomioon luontopääoman kulumista.

Maailman talousfoorumin WEF:in mukaan kuitenkin yli puolet maailman BKT:sta on vahvasti tai kohtalaisen riippuvainen luonnosta ja sen palveluista. Esimerkiksi pölytyspalveluiden (kuten perhoset ja kimalaiset) heikentyminen voi aiheuttaa jopa $577 mrd. vuosittaiset menetykset globaalissa maataloudessa.

Luonnon monimuotoisuus siis mahdollistaa luontopalvelut, mitkä taas mahdollistavat talouden pyörimisen. Talous ei siis toimi erillään luonnosta.

4. Luontopääomaa on kadonnut valtavasti viime vuosikymmenten aikana

Raportin mukaan luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Eliölajeja kuolee nykyään sukupuuttoon keskimäärin 100–1000 kertaa nopeammin kuin viimeisten useiden miljoonien vuosien aikana.

Ekosysteemipalvelut ovat myös hupenemassa, ja monet kriittisen tärkeät ekosysteemit lähestyvät hälyttävää tilaa. Muutokset maankäytössä, luonnonvarojen ylikäyttö, ilmastonmuutos, vieraslajit ja ilman, veden sekä maaperän saastuminen ovat merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

5. Talousjärjestelmämme on kuormittanut luontopääomaa kahdella tavalla

Dasguptan raportin mukaan kuormituksemme luonnolle voidaan jaotella karkeasti kahtia.

Ensinnäkin kulutamme kestämättömästi luonnon tarjoamia palveluita, kuten kalakantoja, viljelysmaita ja puhdasta juomavettä. Toisaalta käytämme luontoa kaatopaikkana, kun jätteemme kuormittavat jokia, suistoja ja valtameriä.

Nykyinen globaali talousjärjestelmämme ja hyvinvointimme ylläpito edellyttää n. 1,6 maapalloa. Suomalaisten kulutuksen osalta vastaava lukema on n. 3,8 maapalloa.

6. Luontopääoman uusiutuminen on suurempaa kuin muiden pääomien tuotto

Luonnon pääoma on samanaikaisesti erittäin tuottavaa ja toisaalta rajallista. Biosfääriä, eli maan pintapuolista kerrosta, kuitenkin uusiutuu vuodessa n. 19 %, eli sen oma tuottoprosentti on korkeampi kuin esimerkiksi osakkeiden ja kiinteistöjen pitkän aikavälin tuotto (keskimäärin n. 5 % vuodessa). Tämä on hyvä asia!

7. Kysymys on lopulta luonnon tarjonnan ja ihmiskunnan kysynnän tasapainosta

Dasguptan raportin keskiössä on taloustieteen näkökulmasta kysynnän ja tarjonnan tasapaino.

Luonnon ekosysteemipalveluiden tarjonta ja biosfäärin uusiutuminen ovat pienempiä kuin ihmiskunnan aiheuttama kysyntä. Luontopääomamme määrä siis hupenee jatkuvasti. Väestönkasvu pahentaa tilannetta.

8. Luontopääoman hallintaan tulisi suhtautua kuten muun varallisuuden hoitoon

Dasguptan raportti analysoi luontokatoa pääomien hallinnan näkökulmasta. Siinä, missä tavanomaisesti puhutaan fyysisestä pääomasta (kuten tehtaista tai infrastruktuurista) tai inhimillisestä pääomasta (kuten osaaminen), Dasguptan raportti tuo rinnalle yhtenä pääomalajina luontopääoman. Luontopäämaa tuhoutuu osana talouttamme nopeammin kuin se ehtii uusiutua, eli emme siis hallitse sitä kestävästi.

Tämä tulee vaikuttamaan nykyisen ja tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointiin, sillä luonto mahdollistaa taloutemme toiminnot. Dasguptan raportti katsoo, että talouskasvu on pitkällä aikavälillä rajoitettu maapallon ekologiseen kantokykyyn. Talous ei toimi erillään luonnosta.

9. Raportti suosittaa väkeviä järjestelmätason muutoksia

Dasguptan raportti katsoo, että ratkaisut edellyttävät paljon muutakin kuin yksittäisiä veroja ja regulaatioita.

Meidän tulee uudistaa taloutemme menestyksen mittareita ja huomioida paremmin luontopääoman kuluminen. Raportti kannustaa paitsi laventamaan BKT:ta mittarina ottamalla huomioon luontopääoman kulumisen, myös soveltamaan ja kehittämään ohjauskeinoja luontovarojen ylikulutuksen vähentämiseksi.

Kiertotalouden edistäminen on käytännön esimerkki, jolla tätä voitaisiin taklata: luonnonvarojen käyttöä tulisi tehostaa ja samanaikaisesti pitäisi tuottaa nykyistä vähemmän jätettä, joka kuormittaa luontoa.

10. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän tulee olla osa ratkaisua

Raportti arvioi, että ympäristölle haitalliset tuet ovat vuositasolla 4000–6000 miljardia dollaria. Luontoa suojelevat toimenpiteet ja investoinnit taas ovat suuruudeltaan 78–143 miljardia dollaria vuosittain, eli ne kalpenevat verrattuna ympäristöä kuormittaviin rahavirtoihin.

Kansainvälinen rahoitusmarkkina ylläpitää globaalia taloutta, ja sen sijoitus- ja rahoituspäätöksillä on merkittävä vaikutus myös luonnon monimuotoisuuteen. Samoin monimuotoisuuden hupenemiseen liittyvät taloudelliset riskit ovat keskeisiä erityisesti rahoitussektorin näkökulmasta. Rahoitusalan toimijoiden tulee pystyä arvioimaan luontokadon aiheuttamia systeemisiä riskejä nykyistä syvällisemmin ja systemaattisemmin.

+ 1

Esimerkiksi EU on lanseerannut oman luonnon monimuotoisuusstrategian vuodelle 2030. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on korostanut luontoratkaisuiden merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta ja eläinperäisten tautien leviämistä vastaan. Samalla hän on peräänkuuluttanut kunnianhimoista kansainvälistä sopimusta luonnon monimuotoisuuden saralla.

YK:n luonnon monimuotoisuuteen keskittyvä konferenssi (CBD COP 15) järjestetään  näillä näkymin loppuvuodesta 2021 Kiinan Kunmingissä, missä pyritään kirittämään tahtotilaa luontokadon pysäyttämiseksi ja mobilisoimaan resursseja tähän työhön.

Päivitys 11.2.2021: Tekstiin korjattu Kunmingin kokouksen aikataulu. Kokous on siirretty koronatilanteen vuoksi toukokuulta loppuvuoteen.