sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran Hollannista tuoma liputusmalli parantaa viranomaisten, koulun ja järjestöjen välistä tiedonkulkua nuoriin liittyvissä huolenaiheissa. Liputusmallin käyttö on alkanut Suomessa ensimmäisenä Mikkelissä, ja keväällä mallia kokeillaan myös pääkaupunkiseudulla.
Mikkelissä kokeillaan ensimmäisenä Suomessa uudenlaista toimintamallia ja sitä tukevaa tietojärjestelmää Tajua Mut! -projektissa. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään mahdollistamalla paikallisten viranomaisten ja toimijoiden yhteistyö uudella tavalla. Ennen kaikkea mallin tarkoituksena on parantaa koulun, järjestöjen ja viranomaisten välistä tiedonkulkua, jotta nuorten ongelmiin voidaan tarttua ajoissa.
Toimintamallissa tarjotaan nuorelle tukea ja saatetaan nuorten kanssa toimivia ammattilaisia yhdistämään voimansa yksittäisten nuorten kuulemiseksi ja auttamiseksi nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Toimintamallin kokeilu ja kehittäminen on alkanut Suomessa ensimmäisenä Mikkelissä. Toiminta koskettaa kaikkia 13–29-vuotiaita Mikkelissä asuvia nuoria. Mukana ovat paikalliset viranomaiset ja toimijat, etsivä nuorisotyö sekä nuorten ohjaus- ja palveluyksikkö Olkkari.
Vastaava malli on ollut Hollannissa käytössä vuodesta 1998 lähtien. Malli valikoitui Suomessa kokeiltavaksi osana Sitran nuoriin kohdistuvaa hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuutta. Hollannissa mallia kokeiltiin ensin Rotterdamin kaupungissa. Hyvien kokemusten perusteella toimintamalli säädettiin pakolliseksi kaikissa kunnissa vuonna 2010. Toimintamallia käyttää Hollannissa noin 100 000 ammattilaista, ja se on käytössä yli 400 kunnassa.
Nykyisin varhainen huoli nuoren pahoinvoinnista jää liian usein yksittäisten ihmisten murheeksi, eikä tieto nuorten ongelmista kulje esimerkiksi koulun, harrastusohjaajien ja viranomaisten välillä. Viranomaisten tieto syrjäytymisvaarassa olevista nuorista on hajallaan eri ammattilaisten takana esimerkiksi tietosuojasyistä. Nuorisotyöntekijällä saattaa olla huoli nuoresta ja samaan aikaan nuoren opettaja voi pohtia äkkinäistä muutosta nuoren koulumenestyksessä. Nämä tiedot eivät kohtaa, ja kukin joutuu päättämään tukitoimista ilman tietoa toisen ammattilaisen huolesta. Jos opettaja saisi tiedon nuorisotyöntekijän huolesta, asia voitaisiin ottaa puheeksi nuoren ja tämän huoltajien kanssa ja tarpeelliset tukitoimet voitaisiin käynnistää nykyistä huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa nuoren auttamiseksi.
Uuden toimintamallin ensimmäinen vaihe on liputusprosessi, jonka avulla nuorten parissa toimivat ammattilaiset saavat yhteyden toisiinsa nykyistä varhaisemmin. Toisessa vaiheessa eri tahot, kuten viranomaiset ja kolmas sektori, toimivat yhdessä nuoren auttamiseksi. Toimintamalli helpottaa tiedonvaihtoa, yhteydenpitoa ja tukee varhaisen puuttumisen käytäntöjä. Liputusmalli perustuu välittämiseen ja lainsäädännöllisesti erityisesti nuorisolakiin ja Etsivään nuorisotyöhön.
Kun esimerkiksi opettaja ja nuorisotyöntekijä huolestuvat nuoresta omilla tahoillaan, toisistaan tietämättä, kumpikin voi liputtaa nuoren yhteiseen tietojärjestelmään. Järjestelmään ei kirjata liputtamisen syytä. Molemmat liputtajat saavat järjestelmän avulla tiedon toisistaan nuoren tai hänen huoltajansa suostumuksella ja voivat tämän jälkeen käynnistää yhteisen keskustelun nuoren tilanteesta. Kahden ammattilaisen yhteinen huoli käynnistää tuen tarjoamisen nykyistä nopeammin ja ongelmien kimppuun päästään jo aikaisessa vaiheessa.
”Toimintamalli on yksi etsivän nuorisotyön väline, ja tukee oleellisesti tehtävää työtä”, toteaa ohjelmajohtaja Juha Ropponen Mikkelistä.
”Tavoitteena on yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa selvittää, miten liputusmalli toimii osana kattavaa nuorten palvelukonseptia. Olennaista rakennettavassa valtakunnallisessa konseptissa ovat yhden luukun -periaate ja matalan kynnyksen valtakunnalliset palvelut sekä ympärivuorokautinen tavoitettavuus”, toteaa Kimmo Haahkola Sitrasta.
Ennaltaehkäisevällä toiminnalla käydään ongelmien kimppuun silloin, kun ne ovat pieniä. Näin vältetään raskaita lastensuojelutoimia, kuten merkittäviä kustannuksia aiheuttavia huostaanottoja. Yhden syrjäytyneen nuoren on laskettu aiheuttavan yhteiskunnalle noin
750 000 euron kustannukset pelkästään perustoimeentulon osalta – tulonmenetyksistä ja inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.
Mallia on tarkoitus kokeilla tänä vuonna myös pääkaupunkiseudulla.
Lisätietoja
Juha Ropponen
ohjelmajohtaja, Mikkelin kaupunki
+358 50 3454311
etunimi.sukunimi@mikkeli.fi
Kimmo Haahkola
johtava asiantuntija, Sitra
+358 50 3808603
etunimi.sukunimi@sitra.fi
Tutustu myös näihin materiaaleihin:
-
Video Hollannin toimintamallista alla (englanniksi)
Suosittelemme