Vaikuttavuus­investoimisen ohjausryhmä: Suomeen tarvitaan tulostenhankinta­rahasto

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä ehdottaa kannanotossaan, että valtioneuvoston alaisuuteen perustetaan tulostenhankintarahasto. Rahastosta maksettaisiin tulospalkkio sellaisista hankkeista, joissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä syntyy yhteiskunnallista hyötyä. Tulospalkkion maksu edellyttää sitä, että etukäteen sovitut, mitattavat tavoitteet saavutetaan.

Miksi tarvitaan tulostenhankintarahasto, vaikuttavuusinvestoimisen ohjausryhmän puheenjohtaja Henri Grundstén?

Rahasto on työväline, joka auttaa valtiota uudistamaan julkisia hankintoja ja mahdollistaa uudenlaisten rahoitusmallien kokeilun. Taustalla on kasvava kiinnostus vaikuttavuusinvestoimista kohtaan.

Valtio ja kunnat ostavat vuosittain palveluja ja tuotteita noin 35 miljardin euron arvosta. Kun hankintojen painopiste siirtyy suoritteista tuloksiin, voidaan varmistua siitä, että verotuloja hyödynnetään mahdollisimman vaikuttavasti.

Mitä on vaikuttavuusinvestoiminen?

Vaikuttavuusinvestoimisessa tavoitellaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa yhteiskunnallista ja/tai ympäristöllistä hyötyä. Sijoittajien näkökulmasta on kyse vaikuttavuussijoittamisesta.

Miksi tulostenhankintarahasto on ajankohtainen juuri nyt?

Useat ministeriöt ja kunnat ovat kiinnostuneita julkisen ja yksityisen sektorin tavoitteellisista yhteishankkeista. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on yksi uusi keino organisoida tällainen hanke. Siinä varat hyvinvointia edistävään toimintaan kerätään yksityisiltä sijoittajilta. Sijoittajat myös kantavat toiminnan taloudelliset riskit, siinä missä valtio ja kansalaiset ovat suurimmat hyötyjät.

Hankkeet suunnitellaan siten, että jos etukäteen asetetut tavoitteet saavutetaan, julkinen sektori säästää kustannuksia. Tästä säästöstä se maksaa tulospalkkion, josta sijoittajille palautetaan heidän investoimansa pääoma kohtuullisen tuoton kera. Jos tulosta ei synny, tulospalkkiotakaan ei makseta.

Haasteena näissä projekteissa on se, että myönteiset hyödyt jakautuvat tyypillisesti useille eri hallinnonaloille, joten tuloksille on vaikea määrittää ja löytää maksajaa. Tästä siilo-ongelmasta päästään eroon, jos tuloksista maksaa valtioneuvoston yhteinen tulostenhankintarahasto.

Millaisia käytännön esimerkkejä on tulosperusteisista hankinnoista?

SIB-mallia kokeillaan Suomessa jo kahdessa projekteissa, ja useita uusia hankkeita on työn alla. Aiheet liittyvät muun muassa maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseen sekä nuorten syrjäytymisen ja ympäristöongelmien ehkäisyyn.

Mitä tekee vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä?

Ohjausryhmä edustaa alan keskeisiä toimijoita ja ohjaa omalta osaltaan vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin ja markkinan kansallista kehitystä. Lisäksi se toimii Suomen yhdyssiteenä Vaikuttavuusinvestoimisen kansainväliseen ohjausryhmään (Global Impact Investment Steering Group), jonka jäseneksi Suomi hyväksyttiin kesällä 2017.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän jäsenet ovat Jenni Airaksinen, (kehitysjohtaja, Kuntaliitto), Teri Heilala (toimitusjohtaja, FIM), Olli-Pekka Heinonen (pääjohtaja, Opetushallitus), Anni Huhtala (ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus), Hille Hyytiä (toimitusjohtaja, Motiva Oy), Terhi Kilpi (ylijohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Kimmo Lipponen (toimitusjohtaja, Arvo-liitto), Juha Majanen (apulaisbudjettipäällikkö, valtiovarainministeriö), Pekka Samuelsson (sijoitusjohtaja, Taaleri), Jukka Vähäpesola (osakejohtaja, Työeläkeyhtiö Elo) ja Sami Tuhkanen (rahoitusjohtaja, Sitra). Sihteerinä toimii Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -tiimin projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta.

• Lue Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän kannanotto:
   Tulostenhankintarahasto kestävän hyvinvoinnin ja talouskasvun tueksi
  (13.11.2018)
• Lisätietoja Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisesta ohjausryhmästä.