Vaikuttavuusinvestoimisen SIB-malli kiinnostaa kuntia – tietoa ja tukea tarvitaan lisää

Tulosperusteiset rahoitussopimukset (SIB) auttavat kuntia ja valtiota ohjaamaan resursseja siten, että niillä saavutetaan mahdollisimman suuri toivottu vaikutus. Sitra selvitti kyselyllä kuntien näkemyksiä SIB-hankkeista ja laajemmin vaikuttavuusinvestoimisesta.

Neljä viidesosaa kyselyn vastaajista pitää SIB-hankkeita julkisen sektorin kannalta kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina.

”Tulos kertoo siitä, että vaikuttaviin hankintoihin kohdistuu suurta kiinnostusta. SIB auttaa siirtämään hankintojen painopistettä hinnoista ja suoritemääristä siihen, mitä niillä konkreettisesti halutaan saavuttaa. Toisin sanoen on kyse julkisten varojen käytön tuloksellisuuden varmistamisesta”, painottaa Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö.

SIB-malli (social impact bond) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteuttamistapa. Kunnissa se soveltuu etenkin ennakoivan ja ehkäisevän työn tueksi, mihin omat resurssit eivät useinkaan tahdo riittää. Varat käytännön toimintaan kerätään sijoittajilta. Kunta maksaa sijoittajille tulospalkkion, joka on sidottu vaikutustavoitteiden saavuttamiseen.

Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaajista näkee uuden mallin etuna ennen kaikkea mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja. Vain harva vastaaja uskoo, että kunnat pystyisivät saavuttamaan yksin samat asiat kuin SIB-hankkeilla.

Hidasteitakin on: yli puolet vastaajista ajattelee, että viranhaltijoilta ja luottamushenkilöjohdolta puuttuu tietoa SIB-mallista, mikä vaikeuttaa hankkeiden syntyä kunnissa. Vastaajat myös ehdottavat, että hankkeiden vaikuttavuutta tulisi arvioida etukäteen esimerkiksi mallintamisen keinoin.

Sitran työ päättymässä – jatkokehitys uuteen osaamiskeskukseen?

Sitra käynnisti vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvän kehitystoiminnan Suomessa kesällä 2014. Työ päättyy Sitrassa suunnitelmien mukaan vuoden 2019 lopussa. Kyselyllä haluttiin näin kartoittaa myös julkisen sektorin näkemyksiä jatkokehitystarpeista.

Lähes 70 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että Suomeen syntyy taho, joka tukee SIB-hankkeiden toteuttamista sen jälkeen, kun Sitran projekti on päättynyt.

Tulevaisuudensuunnitelmia laatii Sitran tukena Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä. Se ehdottaa, että Suomeen perustetaan Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (työnimi), jonka tehtäväksi annetaan SIB-hankkeiden yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus, tulosten hankintaosaamisen vahvistaminen julkisella sektorilla sekä vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin kehittäminen.

Kansallinen ohjausryhmä ehdottaa lisäksi, että valtioneuvosto perustaa kaikille ministeriöille yhteisen sadan miljoonan euron vaikutusten-/tulostenhankintarahaston. Se maksaisi tulospalkkion hankkeista, joissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä syntyy yhteiskunnallista hyötyä. Tulospalkkion maksu edellyttäisi sitä, että etukäteen sovitut, mitattavat tavoitteet saavutetaan.

”Tulostenhankintarahasto luo kysyntää innovatiivisille ratkaisuille, kun haastavia yhteiskunnallisia ongelmia ehkäistään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Osaamiskeskuksella tulee puolestaan olemaan tärkeä rooli sekä kuntien että tulostenhankintarahaston tukemisessa”, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja Henri Grundstén.

SIB-hankkeiden hyödyt jakautuvat useille hallinnonaloille. Tulostenhankintarahasto olisi ratkaisu myös tähän siilo-ongelmaan. Lue lisää ohjausryhmän kannanotosta.

Työn alla seitsemän SIB-hankkeen kokonaisuus

Suomessa jo käynnistyneet tulosperusteiset rahoitussopimukset liittyvät työhyvinvoinnin edistämiseen, maahanmuuttajien työllistämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Lapset-SIB-hankkeessa ovat mukana muun muassa Helsinki, Vantaa, Hämeenlinna ja Lohja.

Myös pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen pureutuva SIB on käynnistymässä. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on saada sen piiriin 3000 työnhakijaa viiden vuoden aikana. Muut SIB-hankkeet liittyvät ikäihmisten itsellisen toimintakyvyn edistämiseen, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja tulosperusteiseen ympäristörahastoon (EIB).

Sitra teetti huhtikuussa 2019 HNY Groupilla selvitystyön, jolla kerättiin tietoa siitä, miltä SIB-ajattelu näyttää kuntien luottamus- ja virkamiesjohdon näkökulmasta. Sitra teki huhtikuussa kyselyn, joka lähetettiin 498 osoitteeseen. Vastaajien kokonaismäärä oli 65. Heistä 60 edusti kuntaa ja viisi ministeriötä. Kyselyssä oli kaikkiaan 20 monivalintakysymystä. Kysely kartoitti vastaajien henkilökohtaisia kantoja, ei organisaation virallisia kantoja. Tutustu selvityksen tiivistelmään.