sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomalaisista yli 60 % ilmoitti allekirjoittaneensa kansalaisaloitteen vuoden 2023 eduskuntavaalien kansalaismielipide-tutkimuksen mukaan. Huippuvuonna 2021 allekirjoituksia kerättiin yhteensä lähes 1,5 miljoonaa.
Kansalaisaloitteet ovat nousseet etenkin nuorten aikuisten suosioon, jotka osallistuvat perinteisten osallistumisen väylien kautta vähemmän.
Aloitteiden ansiosta päätöksenteon agendalle ja julkiseen keskusteluun on saatu uusia asioita hallitusohjelman ja päivänpolitiikan ulkopuolelta aina tasa-arvoisesta avioliittolaista turkistarhauksen kieltämiseen.
Kansalaisaloitteet luotiin 2010-luvulla tukemaan edustuksellista demokratiaa ja laajentamaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon etenkin vaalien välillä. Virossa vaatimus kansalaisaloitteista nousi kansalaisyhteiskunnasta ja sen jalostaminen on ollut vahvemmin riippumattomien demokratiakehittäjien käsissä. Suomessa valtiovallalla on ollut keskeinen rooli kansalaisaloitejärjestelmän luomisessa ja kehittämisessä.
Vertailimme yhdessä virolaisten kanssa Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä Sitran työpaperissa Citizens’ initiatives in Finland and Estonia (englanniksi). Vertailun kohteena ovat molempien maiden järjestelmät ja niiden kehitys, organisaatiot ja prosessit sekä aloitteiden digitaaliset alustat. Tässä keskeiset havaintomme ja kehitysehdotuksemme Suomen mallin kehittämiseksi.
1. Suomessa kansalaisaloitteilla on korkeat muotovaatimukset
Kansalaisaloitteen jättämiselle ja vireillepanolle on molemmissa maissa perusvaatimukset, joiden tulee täyttyä ennen kuin aloitteen voi toimittaa eduskunnan tai Viron parlamentin käsiteltäväksi. Maiden vaatimuksissa on eroja esimerkiksi vaadittujen allekirjoitusten määrässä, ikärajassa ja aloitteen muodossa.
Taulukko 1. Kansalaisaloitteiden perusvaatimukset Suomessa ja Virossa
| Suomi | Viro | |
|---|---|---|
| Aloitteen muoto | Lakiehdotus Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä | Ehdotus lain muuttamiseksi Ehdotus yhteiskunnallisen elämän parantamiseksi |
| Rajoitukset kansalaisaloitteessa käsiteltävien asioiden määrälle | Samaan aloitteeseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita | Ei rajoitettu |
| Vireillepanijan/allekirjoittajan vähimmäisikä | 18 | 16 |
| Parlamenttikäsittelyn vaatima määrä allekirjoituksia | 50 000 | 1000 |
| Vaaditun allekirjoitusmäärän osuus äänioikeutetuista (2023) | 1,1 % | 0,1 % |
| Enimmäisaika allekirjoitusten keräämiselle | Kuusi kuukautta | Ei rajoitettu |
Suomessa allekirjoituksia vaaditaan 50-kertainen määrä Viroon verrattuna, jotta aloitteen voi toimittaa käsiteltäväksi eduskuntaan. Virossa kansalaisaloitteille vaaditaan 1000 allekirjoitusta (noin 0,1 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä), kun Suomessa vastaava luku on 50 000 (1,1 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä kansalaisista).
Virossa kansalaisaloitteen jättämiseen ja allekirjoittamiseen vaaditaan 16 vuoden ikä, joka vastaa Viron kunnallisvaalien äänioikeusikärajaa. Suomessa ikäraja on 18 vuotta ja on kytketty äänioikeuteen valtiollisissa vaaleissa. Ehdotimme aiemmin, että kansalaisaloitteen ikärajaa tulisi laskea 15 tai 16 ikävuoteen. Ikärajan alentaminen tarjoaisi äänestysikää lähestyville nuorille virallisen vaikuttamisen paikan ja voisi lisätä kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Suomessa kansalaisaloitteiden muodolliset vaatimukset ovat tiukemmat kuin Virossa. Suomessa kansalaisaloitteen täytyy sisältää joko lakiehdotus tai ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä. Jotta aloite menestyy eduskunnassa, sen alullepanijalta vaaditaan usein lainsäädännöllistä osaamista aloitteen laatimisessa. Virossa kansalaisaloitteet voivat olla laajempia ja ne voivat tähdätä yleisesti yhteiskunnallisen elämän parantamiseen ilman tiukkoja muotovaatimuksia. Kansalaisaloitteiden kasvavat lukumäärät ovat kuitenkin herättäneet keskustelua aloitteiden sisällöllisestä laadusta molemmissa maissa.
Kehitysehdotuksemme:
Hyödynnetään muita demokratiainnovaatioita, kuten kansalaispaneeleja, kansalaisaloitteiden suunnittelussa sekä eduskunnan päätöksenteon tukena. Demokratiainnovaatioiden avulla voidaan parantaa aloitteiden laatua ja vaikutusten arviointia eri väestöryhmien näkökulmasta.
2. Virossa kansalainen voi seurata aloitteiden etenemistä yhdellä digitaalisella alustalla
Suomessa käytännössä lähes kaikki kansalaisaloitteet pannaan vireille ja allekirjoitetaan oikeusministeriön ylläpitämässä kansalaisaloite.fi-palvelussa. Virossa allekirjoituksia kerätään pääasiassa rahvaalgatus.ee-alustalla, jota ylläpitää Viron presidentin kanslian rahoittama, mutta rooliltaan itsenäinen ajatuspaja.
Virossa prosessi on suunniteltu palvelemaan aloitteiden käynnistäjiä ja allekirjoittajia – siis kansalaislähtöisesti. Viron aloitealustalla on mahdollisuus kehittää kansalaisaloitteita ennen allekirjoitusten keräämistä yhdessä muiden kanssa. Lisäksi aloitteiden käynnistäjät voivat lähettää vaaditun määrän allekirjoituksia keränneet aloitteet alustalta suoraan parlamentin käsiteltäväksi.
Viron alustalla on myös mahdollista seurata aloitteiden käsittelyä parlamentissa ja niin aloitteen käynnistäjät kuin allekirjoittajatkin voivat saada automaattisia päivityksiä prosessin etenemisestä.
Suomessa kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittely on vaikeasti hahmotettava prosessi ja kansalaiset tuntevat sitä huonosti. Kansalaisaloitteiden käsittelyä ei voi seurata kansalaisaloite.fi-palvelussa, vaan tiedot täytyy hakea erikseen eduskunnan verkkosivuilta. Tämä edellyttää kansalaiselta mutkikkaan eduskuntaprosessin tuntemusta.
Suomessa 50 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen vastuuhenkilön on erikseen sovittava eduskunnan kanssa aloitteen toimittamisesta käsittelyyn, eikä sitä voi tehdä Viron tapaan samalla digitaalisella alustalla.
Kehitysehdotuksemme:
- Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus seurata kansalaisaloitteiden koko käsittelyprosessia helpommin yhden digitaalisen alustan kautta.
- Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyä tulee selkeyttää esimerkiksi tekemällä mietintöjen laatimisesta ja julkisista kuulemisista säännönmukainen osa valiokuntien työtä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
3. Suomessa eduskunnan sitoutuminen kansalaisaloitteiden käsittelyyn on epäselvää – voi heikentää kansalaisten luottamusta päätöksentekoon
Kansalaisaloitteiden parlamenttikäsittelyllä on merkittävä vaikutus aloitejärjestelmien uskottavuuteen, tuloksiin ja vaikutuksiin.
Suomessa eduskunnalla on Viron parlamenttia enemmän valtaa määrittää kansalaisaloitteiden käsittelyn aikataulua ja siihen sitoutumista. Virossa kansalaisaloitteet tulee käsitellä kuuden kuukauden kuluessa niiden jättämisestä, mutta aloitteiden keskimääräinen käsittelyaika vaihtelee tyypillisesti noin neljästä viiteen kuukauteen. Suomessa aloitteen käynnistäjille ja allekirjoittajille ei ole takuuta siitä, että eduskunta käsittelee aloitteen.
Taulukko 2. Pääasialliset vaatimukset kansalaisaloitteen käsittelylle parlamentissa
| Suomi | viro | |
|---|---|---|
| Aikaraja käsittelyn käynnistymiselle | Suositus ilmoittaa aloitteen tekijöille kuuden kuukauden kuluessa mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy asiassa | 30 päivän kuluessa |
| Aikaraja päätöksen tekemiselle | Ei aikarajaa | Kuuden kuukauden kuluessa |
| Oikeudelliset perusteet | Eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen kuulumattomat asiat (esim. kansainväliset velvoitteet) Perustuslain tai perus- ja ihmisoikeuksien vastaisuus | Aloite on perustuslain vastainen tai ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa Sama tai vastaava aloite toimitettu kahden edeltävän vuoden aikana |
| Päätösvaihtoehdot | Hyväksytty Hyväksytty muutettuna (lakiehdotukset) Hylätty Muita: Hylätty, mutta lausuma/lausumia hyväksytty Ei päätöstä, raukeaminen vaalikauden päättyessä Lepäämään jääminen tai kiireellisenä hyväksyminen perustuslain muuttamiseen tähtäävässä lakiehdotuksessa | Lakiehdotus, päätöslauselma tai täysistuntokäsittely ”kansallisesti merkittävästä asiasta” Julkisen istunnon järjestäminen Toiselle toimivaltaiselle instituutiolle lähettäminen Hallitukselle lähettäminen Muilla (esim. ei-lainsäädännöllisillä) keinoilla ratkaiseminen Hylkääminen |
| Vireillepanijan oikeus tulla kuulluksi | Kyllä | Kyllä |
| Vaatimus perustellulle vastaukselle | Laki ei edellytä | Kyllä, kun kyseessä on hylkäävä päätös tai kieltäytyminen käsittelystä |
Suomessa eduskunnalla ei ole aikarajaa kansalaisaloitteiden käsittelylle, ja aloite raukeaa, jos sitä ei ole käsitelty vaalikauden loppuun mennessä. Suomessa eduskunnan käsittelyajat ovat noin kolme kertaa pidempiä kuin Virossa, keskimäärin noin 15 kuukautta. Vain noin 10 % kansalaisaloitteista on käsitelty eduskunnassa kuudessa kuukaudessa. Eduskunnan pääasiallisina työllistäjinä olevia hallituksen esityksiä lähetetään eduskuntaan vuosittain noin pari sataa ja niiden keskimääräinen käsittelyaika on kahtena edellisenä vaalikautena ollut noin 3 kuukautta.
Eduskunnan käsittelyjärjestyksessä kansalaisaloitteet rinnastetaan sata allekirjoitusta keränneisiin kansanedustajan aloitteisiin. Molemmat aloitteet jäävät erityisesti vaalikausien lopussa helposti hallitusten esitysten jalkoihin. Haasteeseen on vastattu pidentämällä kansalaisaloitteiden jättämisaikaa eduskuntaan. Tästä huolimatta yhdeksän kansalaisaloitetta raukesi edellisen vaalikauden lopussa.
Kehitysehdotuksemme:
Eduskunnan sitoutumista kansalaisaloitteiden käsittelyyn tulee vahvistaa estämällä aloitteiden raukeaminen vaalikauden lopussa ja määrittämällä aikarajat niiden käsittelylle.
4. Suomessa kansalaisaloitteen keskittyminen lainsäädäntöasioihin tekee prosessista raskaan eikä palvele aloitteentekijöiden tavoitteita
Suomessa aloitteiden eduskuntaprosessi seuraa pääasiassa muiden lainsäädäntöasioiden käsittelyä ja eduskunnalla on rajatut vaihtoehdot kansalaisaloitteiden ratkaisemiseksi. Virossa parlamentilla on sen sijaan joukko erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja se voi lähettää aloitteen myös toisen julkisen organisaation ratkaistavaksi. Tämä voi toimia aloitteiden eduksi tai niitä vastaan. Virossa parlamentti voi käsitellä muodoltaan hyvin erilaisia aloitteita nopeassakin aikataulussa, mutta ne voivat silti jäädä vaikutuksiltaan vähäisiksi.
Suomessa kansalaisaloitteen keskittyminen lainsäädäntöasioihin tarjoaa vahvan kytköksen päätöksentekoon ja näin mahdollisuuden merkittäviin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Se kuitenkin tekee aloitejärjestelmästä verrattain raskaan ja jäykän. Kansalaisaloite ei palvele nykyisessä muodossaan aloitteiden tekijöiden tavoitteita, vaan johtaa usein pettymyksiin ja saattaa heikentää kansalaisten luottamusta osallistumismenetelmään ja eduskunnan päätöksentekoon. Kansalaisaloitteita käytetään tietoisesti myös julkisen keskustelun herättämiseen ja tärkeiksi koettujen aiheiden saamiseksi kunnolliseen eduskuntakeskusteluun.
Kehitysehdotuksemme:
Luodaan kansalaisaloitteen rinnalle uusi aloitemuoto. Kevyempi keskustelualoite tarjoaisi kansalaisille mahdollisuuden nostaa ajankohtaisia ja tärkeiksi kokemiaan asioita eduskunnan keskusteltavaksi.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.