Asumisen muutoksen tuulet: energian omatuotanto ja ilmastomyönteisempi arki kiinnostavat

Tavallisen suomalaisen keskimääräisestä kulutusperusteisesta hiilijalanjäljestä yli kolmannes muodostuu asumisesta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen kokoama, lokakuussa julkaistava raportti. Energiankulutukseen liittyvillä toimilla asumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää yli 40 prosenttia.  Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Millaisia valintoja me suomalaiset jo teemme ja miten voisimme muuttaa tapaamme asua tulevaisuudessa?

Suomalaiset kierrättävät ja lotraavat vettä

Monia arjessa tapahtuvia tekoja ei enää välttämättä mielletä erityisiksi ympäristöteoiksi, vaan ne ovat muodostuneet meille jo rutiineiksi. Esimerkiksi reilu 80 prosenttia Sitran Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimukseen vastanneista lajittelee jätteensä ja sammuttaa turhat laitteet ja valaisimet. Rahansäästö motivoi monia tekemään näitä asioita, mutta vielä useampi ilmoittaa, että toisin toimiminen tuntuisi vastuuttomalta.

Tuhansien järvien Suomessa elää vahvasti ajatus siitä, että meillä on vettä yllin kyllin. Tämä näkyy myös peseytymistottumuksissamme. Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, että veden lämmittäminen suihkulämpöiseksi kuluttaa paljon energiaa. Sitran selvityksen mukaan vain noin puolet vastaajista ilmoittaa minimoivansa lämpimän veden kulutusta, vaikka huomattavasti isompi osa (66 prosenttia) pitää asiaa tärkeänä.

Muita arkeen ja asumiseen liittyviä tekoja, joissa meillä suomalaisilla olisi vielä parannettavaa, ovat esimerkiksi LED-valoihin vaihtaminen (57 prosenttia ilmoittaa tehneensä niin) ja oman kodin lämpötilan laskeminen (46 prosenttia ilmoittaa tehneensä). Sähkönkulutusta esimerkiksi e-seurantapalvelun kautta seuraa vain neljännes vastaajista. Positiivista on kuitenkin se, että jopa 63 prosenttia kokee, että arkirutiineja on helppo muuttaa, jos kokee sen itse tärkeäksi.

Tietoa energiansäästöstä on hyvin saatavilla. Valtaosa kaikista vastaajista, 73 prosenttia, tietää mistä etsiä tietoa energia-asioista tarvittaessa. Alle 30-vuotiaiden energiatietämys on heikointa, mutta taito hakea tietoa lisääntyy mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse.

Tilojen yhteiskäyttö ja jakamistalous näkyvät nuorten valinnoissa

Nuorten ja vanhempien ikäryhmien välillä on eroja asuinpaikan valinnassa ja siinä, millaista arkea kodeissa eletään. Nuoret valitsevat vanhempia ikäluokkia useammin asuinpaikkansa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta ja läheltä omaa työ- tai opiskelupaikkaa. He käyttävät muita useammin taloyhtiön yhteisiä tiloja ja ovat myös rohkeampia uusille, jakamistalouteen liittyville palveluille kuten oman asuntonsa vuokraamiselle Airbnb:n tai vastaavan palvelun kautta.

Alle 30-vuotiaiden usko omaan esimerkkiin, jos muut eivät toimi ympäristön puolesta, on muita ikäryhmiä heikompi. Vanhemmat vastaajaryhmät ottavat asumiseen ja etenkin energiansäästöön liittyvät asiat laajemmin huomioon omassa arjessaan, mikä johtaa myös nuoria useammin konkreettisiin toimenpiteisiin. Mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse, sitä useammin vastaajat katkaisevat virran sähkölaitteista, kun niitä ei käytetä, ottavat lyhempiä suihkuja, tietävät paremmin nykyisen asuntonsa energiankulutuksen sekä lajittelevat jätteensä.

Kerrostalossa asuvilla on yleensä vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuntonsa lämpötilaan kuin omakotitalossa asuvilla. Vuokralla asuessa asunnon lämmön ja veden kulutus eivät välttämättä konkretisoidu, jos kulut on sisällytetty vuokraan. Koska nuoret asuvat vanhempia ikäluokkia useammin vuokralla ja kerrostalossa, näkyy tämä luonnollisesti myös vastauksissa. Pien- tai rivitaloissa asuvat laskevat muita useammin kotinsa lämpötilaa ja vähentävät veden kulutustaan. Asumismuoto ei kuitenkaan täysin selitä eroja nuorten ja vanhempien vastauksissa, koska esimerkiksi oman sähkönkulutuksen seuraamiseen kaikilla on samanlainen mahdollisuus. Myös kerros- ja rivitaloasukkaiden olisi hyvä seurata veden ja sähkön kulutustaan.

Energian omatuotanto kaipaa neuvontaa ja uusia palveluita

Vastaajista 37 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että heidän taloyhtiönsä tai omakotitalonsa energia tuotetaan maalämmöllä, lämpöpumpuilla, aurinkopaneeleilla tai vastaavilla uusiutuvaa energiaa hyödyntävillä ratkaisulla. Kaikista vastaajista kuitenkin vain noin viidennes ilmoittaa, että nämä asiat toteutuvat heidän jokapäiväisessä elämässä. Oletetusti pien- ja rivitaloissa asuvat ilmoittavat muita useammin, että heillä on jo käytössä joku edellä mainituista ratkaisuista. Pientaloissa asuvista 37 prosenttia ilmoittaa omistavansa ilmalämpöpumpun, 12 prosenttia maalämpöpumpun, ja 5 prosenttia ilmoittaa ryhtyneensä itse tuottamaan tuuli- tai aurinkosähköä.

Fortumin kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta suhtautuu aurinkopaneeleihin myönteisesti. Viime keväänä julkaistiin myös Turun kaupungin, Turku Energia Oy:n ja Sitran tekemä selvitys, joka kartoitti aurinkopaneelien hankintaan liittyviä odotuksia. Selvityksen perusteella kotitaloudet kaipaavat nykyistä henkilökohtaisempaa palvelua, joka ottaisi huomioon yksilölliset, kiinteistöille räätälöidyt ratkaisut ja ihmisten erilaiset tarpeet. Tieto siitä, millaisia uusia palveluita tai muuta liiketoimintaa uusiutuvan energian omatuotannon edistämiseksi tarvitaan ja kuinka paljon kotitaloudet olisivat näistä halukkaita maksamaan, auttaa hiilineutraalin liiketoiminnan kehittämistä.

Uusiutuvaan energiaan perustuva sähkö tunnetaan parempana vaihtoehtona

Kaikista kyselyyn vastanneista kolmannes ilmoittaa ostavansa uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköä. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön ostamista pitää kyselyn mukaan tärkeänä hieman suurempi osuus (40 %) kuin mitä sitä jo ostaa.

Useimmat ns. vihreän sähkönsopimuksen tehneet perustelevat valintaa ilmasto- ja ympäristönäkökulmilla. Tätä kuvaa hyvin seuraava kyselyssä saatu vastaus: ”Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto lisää ilmastonmuutosta, kun sitä pitäisi vähentää.” Osa ilmoittaa valinneensa vihreän sähkösopimuksen, koska ei halua olla edistämässä ydinvoimaa ja osa taas ilmoittaa syyksi uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkösopimuksen edullisuuden suhteessa muihin tarjolla olleisiin sähkösopimuksiin.

Vastauksista käy ilmi myös se, että osalle vastaajista esteenä ns. vihreän sähkösopimuksen tekemiselle on sähkön kilpailuttamisen ja sopimuksen tekemisen hankaluus. Osa ilmoittaa suoraan, ettei luota energiayhtiöiden puheisiin ja osa taas arvelee jo ostavansa uusiutuvilla tuotettua sähköä, koska oma sähköyhtiö on sitoutunut sellaista tuottamaan. Kyselyn perusteella voidaan siis yleisesti todeta, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvien sähkösopimusten osalta tarvitaan lisää neuvontaa ja luotettavampia markkinointiviestejä.

Parempaa elämää niukkuuden aikoina

Tyytyväisyydellä omaan elämään on vahva yhteys kestäviin elämäntapoihin. Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa valintoihin. Mitä huonommaksi vastaaja kokee oman taloudellisen tilanteensa, sitä vähemmän hän tekee arjessaan kestäviä valintoja, Sitran selvitys kertoo. On ymmärrettävää, että jos rahahuolet ovat päällimmäisenä mielessä, eivät ympäristökysymykset useinkaan ole omien valintojen kannalta ratkaisevia.

On kuitenkin keinoja, joilla jokainen voi säästää energiaa asumismuodosta riippumatta. Tällaisia arkeen liittyviä tekoja, joissa on myös rahallista säästöpotentiaalia, ovat esimerkiksi sähkösopimuksen kilpailuttaminen, lämpimän veden kulutuksen minimointi, kylpyhuoneen lattialämmityksen kohtuukäyttö, saunomiskertojen vähentäminen, huonelämpötilojen alentaminen ja jätteiden oikea lajittelu. Vaikka rahalliset säästöt eivät välttämättä yksittäisen teon osalta ole kovin suuret, voidaan niitä tekemällä kuitenkin saavuttaa jonkin verran säästöjä ja tutkitusti parempaa elämänlaatua.

• Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään 9.-15.10.2017 kampanjoimalla järkevän energiankäytön puolesta #energiansäästöviikko
• Energiansäästövinkit kestävämpään arkeen Sitran 100 fiksua arjen tekoa –sivustolta
• Sitran Resurssiviisas kansalainen -raportti 2017