sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Datatalouden alalla toimivat saattavat jo tuntea Gaia-X-konseptin. Gaia-X on saksalais-ranskalainen aloite yhteisen eurooppalaisten dataekosysteemin luomiseksi ja Euroopan digitaalisen riippumattomuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Keskeinen kysymys on, miten tämä toteutetaan.
Gaia-X:n aikaansaannokset käyvät ilmi ajan myötä. Ne riippuvat kuitenkin monista tekijöistä: kuinka tehokkaasti Gaia-X on osa Euroopan digitaalisia markkinoita, onnistuuko se osaltaan auttamaan Euroopan digitaalisen itsemääräämisoikeuden palauttamisessa, mitä etuja se tuo eurooppalaisille kuluttajille ja kuinka kauan tähän menee.
Gaia-X pyrkii luomaan infrastruktuurin, jossa itsemääräämisoikeutta kunnioittava datan vaihdanta on mahdollista.
Eurooppa tarvitsee lisää innovaatiota, erityisesti digitaalisten teknologioiden alalla. Ne voivat auttaa kasvattamaan tuotantoa, vähentämään jätteitä ja päästöjä, parantamaan kilpailukykyä, tuomaan uusia tuotteita ja palveluja kuluttajille ja lisäämään hyvinvointia Euroopassa.
Jotta Eurooppa voisi tässä onnistua, sen on edelleen kehitettävä sellaisia dataan pohjautuvia innovaatioita, jotka tarjoavat aidosti etuja yritysten ja julkisen sektorin lisäksi myös kansalaisille. Toimiva datatalous Datatalous Talouden osa-alue, jossa datan kerääminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa toimintaa. Avaa termisivu Datatalous tarvitsee luottamukseen ja reiluuteen perustuvia sääntöjä ja yhdenmukaistettuja toimintatapoja. Gaia-X:ssä on pohjimmiltaan kyse juuri tästä.
Suomi voi olla vahva monikansallisissa hankkeissa
Kansainvälisesti on jo syntynyt Gaia-X:ään liittyviä menestystarinoita. Tarkastellaan ensin kuitenkin Gaia-X:ää Suomessa.
Suomen kansallinen Gaia-X-verkosto eli hub aloitti toimintansa kesäkuussa 2021, ja se on osa yhteiseurooppalaista Gaia-X:n etenemistä. Se tarjoaa mahdollisuuden edistää vastuullista ja innovatiivista datataloutta Suomessa ja muualla Euroopassa. Mutta miten?
Ensinnäkin uusien innovatiivisten soveltamiskohteiden eli käyttötapausten kautta. Tällä hetkellä Gaia-X:n aktiivisimmat osallistujamaat ovat Saksa, Ranska, Italia ja Alankomaat, joissa rakennetaan monikansallisia hankkeita ja joissa on tunnistettu niin kutsuttuja vertikaalisia ekosysteemejä Gaia-X:n alla. Vertikaaliset ekosysteemit eli data-avaruudet kattavat eri toimialoja, kuten liikenteen, energian, maatalouden, rahoituksen, terveydenhoidon, teollisuuden, paikkatiedon, julkisen sektorin ja niin edelleen.
Yhteistoiminnan ympäristö, joka pohjautuu läpinäkyviin sääntöihin, edistää innovointia. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia ongelmien ratkaisuun, vastuullisempaan tulevaisuuteen pyrkimiseen ja aktiiviseen datatalouden kehitykseen osallistumiseen Euroopassa. Monikansallinen yhteistyö voi parantaa tehokkuutta, kilpailukykyä ja liiketoimintaprosesseja standardisoinnin ja dataan pääsyn kautta.
Kun data tunnetaan paremmin, helpottuu sen käytön kehittäminen ja voimme paremmin hallita omaa dataamme. Tätä varten dataa on jaettava tietoturvallisesti ja niin, että kansalaisten ja yritysten oikeuksia ja etuja suojellaan.
Monikansallisten hankkeiden ideana on mahdollisuus luoda datan jakamiseen perustuvia uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja toisten kanssa. Gaia-X:n data-avaruudet luotiin edistämään ekosysteemipohjaista lähestymistapaa datan jakamiseen monikansallisessa ja toimialarajat ylittävässä yhteistyössä innovaatioiden vauhdittamiseksi Euroopassa.
”Nyt on oikea aika miettiä, miten Suomi voi reagoida näihin toimiin omasta näkökulmastaan ja päästä mukaan monikansallisiin hankkeisiin”, VTT:n Digitaaliset teknologiat liiketoiminta-alueen johtaja ja Gaia-X-yhdistyksen AISBL:n (European Association for Data and Cloud) hallituksen jäsen Erja Turunen kertoi Sitran tapahtumassa hiljattain. ”On monikansallisia toimintoja, joissa Suomella voisi olla vahvakin asema ja Suomi voisi päästä eurooppalaisiin verkostoihin. Sitä varten tarvitsemme hyviä liiketoimintatapauksia.”
AISBL on tätä kehitystä edistävä Gaia-X:n organisaatiorakenne.
Soveltamiskohteet osoittavat, miten Gaia-X voisi toimia käytännössä
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskuksen CKIR:n johtaja Ilkka Lakaniemi näkee soveltamiskohteet yhtenä keskeisenä väylänä edesauttaa Gaia-X:n toteutumista.
Erilaisia soveltamiskohteita on jo toimitettu eri toimialoilta Gaia-X:n hubeissa.
Soveltamiskohteet vaihtelevat kypsyysasteiltaan: osa on kehittyneempiä ja toteutettavissa, kun taas toiset tarvitsevat tukea jatkokehitykseen. Niinpä kansalliset Gaia-X-verkostot ovat tärkeässä roolissa uusien soveltamiskohteiden tunnistamisessa, kehittämisessä ja toteutuksessa auttamisessa.
Gaia-X:n ja sen mahdollisten soveltamiskohteiden hyödyistä kiinnostuneet voivat liittyä kansallisen tason toimialakohtaisiin työryhmiin, jotka puolestaan ovat yhteydessä vastaaviin Euroopan tason työryhmiin.
Datan mahdollistaman liiketoiminnan yksinkertaistaminen auttaa ymmärtämään paremmin, kuinka data liikkuu tietyn sektorin sisällä, arvoketjuissa ja arvoverkostoissa. Tämä on keskeinen osa Gaia-X-verkostoa.
Soveltamiskohteet avaavat uusia mahdollisuuksia toimialarajat ylittävien ja toimialakohtaisten tarpeiden kehittämiseen, ja ne mahdollistavat uuden arvon luomisen datasta. Lakaniemi painotti lisäksi, kuinka tärkeää on, että datan mahdollistama liiketoiminta on riittävän yksinkertaista, jotta yritykset voivat esimerkiksi rakentaa digitaalisia kaksosia toiminnalleen ja erityyppisille datavirroilleen.
Datan mahdollistaman liiketoiminnan yksinkertaistaminen auttaa ymmärtämään paremmin, kuinka data liikkuu tietyn sektorin sisällä, arvoketjuissa ja arvoverkostoissa. Tämä on keskeinen osa Gaia-X-verkostoa.
Gaia-X-verkoston etuna on laajat mahdollisuudet löytää kumppaneita, joiden kanssa voidaan luoda datapohjaista liiketoimintaa monikansallisen, toimialarajat ylittävän ja yritysten välisen yhteistyön avulla.
Gaia-X:llä on keskeinen rooli viitekehysten, käsikirjojen ja ohjeiden laatimisessa sille, miten yritykset voivat lähteä datapohjaiseen liiketoimintaan.
Catena-X: Esimerkki datapohjaisesta arvoketjusta autoteollisuudessa
Yksi tunnetuimmista Gaia-X:n liiketoiminnan kehittämishankkeista on Catena-X, Saksan talous- ja energiaministeriön rahoittama autoteollisuuden verkosto. Catena-X on rakentanut ensimmäisen datapohjaisen arvoketjun toimintaekosysteemin, jossa jälleenmyyjäyhdistykset ja laitteiden toimittajat, mukaan luettuina sovellusten, alustojen ja infrastruktuurin toimittajat, autonvalmistajat ja -toimittajat osallistuvat ekosysteemin kehittämiseen. Catena-X-verkostossa on mukana teollisuuden vahvoja kumppaneita, kuten Volkswagen, BMW, Mercedes-Benz ja ZF Group.
”Ideana on tarjota käyttäjäystävällisin ympäristö kattavien dataketjujen rakentamiseen, operoimiseen ja yhteiseen käyttöön autoteollisuuden koko arvoketjun matkalta”, BMW-konsernin Sebastian Schlosser selittää.
Catena-X on rakentanut ensimmäisen datapohjaisen arvoketjun toimintaekosysteemin, jossa jälleenmyyjäyhdistykset ja laitteiden toimittajat, mukaan luettuina sovellusten, alustojen ja infrastruktuurin toimittajat, autonvalmistajat ja -toimittajat osallistuvat ekosysteemin kehittämiseen.
Tuloksena odotetaan muodostuvan yksi autoteollisuuden ekosysteemi. Sen kautta ala pystyy reagoimaan tehokkaammin digitalisaation haasteisiin ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia paremmin.
Se lisää myös autoteollisuuden kilpailukykyä. Yksi syy sille, miksi pienet ja suuret toimijat liittyvät ekosysteemiin, on yhteinen työskentely ja liiketoimintahaasteiden ratkominen dataa vaihtamalla ja tekemällä yhteistyötä eri toimialojen välillä.
Catena-X:n visio ja ohjaavat periaatteet tarjoavat avoimen ja syrjimättömän pääsyn verkostoon kaikille markkinaosapuolille. Tietoturva on tärkeää, ei vain järjestelmän vaan myös datan osalta.
Autoteollisuuden Catena-X-verkostossa on kolme ulottuvuutta. Ensimmäinen niistä keskittyy 10 soveltamiskohteeseen. Toinen pyrkii kehittämään toimintajärjestelmää, jotta soveltamiskohteiden toteuttaminen mahdollistuu ja kolmas on konsepti, johon liittyy käyttäjien ja toimittajien aktivointi ja perehdyttäminen, erityisesti pk-yrityksiin keskittyen.
”Yhteinen lähestymistapa on tärkeää, jotta voidaan liikkua samaan suuntaan”, Schlosser korostaa.
Tietoturva on tärkeää, ei vain järjestelmän vaan myös datan osalta.
Catena-X on esimerkki autoteollisuuden muiden suurten toimijoiden yhteistyöstä. Tämä oli haaste, sillä lähestymistavat voivat vaihdella jopa saman toimialan sisällä.
Silti nämä suuret toimijat ovat ymmärtäneet, kuten Schlosser kertoo, että ratkaistavana on samantapaisia asioita, ja että on tärkeää investoida digitaalisiin hankkeisiin. Koko Catena-X-ekosysteemi toimii vain, jos kaikki kumppanit, niin suuret kuin pienet, pystyvät hyötymään siitä.
Haaste luoda reiluun datan jakamiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa
Datan jakamisen ajatus ei ole uusi Suomessa. Monet suomalaiset yritykset ovat jakaneet dataa aktiivisesti vuosien ajan – puhumattakaan Sitran työstä reilun datatalouden ja datan jakamisen ekosysteemien Dataekosysteemi Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa. Avaa termisivu Dataekosysteemi parissa.
Vaikka aihe ei ole uusi, uuden datan jakamiseen pohjautuvan liiketoiminnan luominen reilussa ympäristössä voi olla vaikeaa. Luottamuksen rakentaminen kumppaneiden välillä, yhteisen selkeän vision määrittäminen ja sen ymmärtäminen, miten tavoitteet voidaan saavuttaa ja työskennellä yhdessä, voivat viedä aikaa. Se on kuitenkin mahdollista.
Gaia-X:ssä on jo hyviä esimerkkejä ja hyviä kokemuksia jaettavaksi siitä, mitä työkaluja tarvitaan datan jakamisen ekosysteemejä luotaessa. Nämä esimerkit kattavat Euroopan Gaia-X-verkoston soveltamiskohteita.
Luottamuksen rakentaminen kumppaneiden välillä, yhteisen selkeän vision määrittäminen ja sen ymmärtäminen, miten tavoitteet voidaan saavuttaa ja työskennellä yhdessä, voivat viedä aikaa. Se on kuitenkin mahdollista.
Gaia-X-verkosto kasvaa. Eri puolille Eurooppaa perustettuja kansallisia hubeja on jo 14. Yksi edelläkävijöistä on Saksan Gaia-X-verkosto.
”Kansallisen hubin työ on erittäin tärkeää. Hub on ensimmäinen yhteyspiste kaikille Gaia-X:stä kiinnostuneille. Työhön kuuluu tietoisuuden lisäämistä Gaia-X:stä ja Gaia-X:n eri toimijoille tarjoamien arvolupausten muokkaamista, pienyrityksistä suuriin toimijoihin. Hubin tehtävänä on osoittaa Gaia-X:n hyödyt ja miten siitä voi saada eniten irti”, Saksan Gaia-X hubin koordinaattori Peter Kraemer selittää.
Saksan Gaia-X hubissa on mukana jo yli 540 organisaatiota, joiden joukossa on suuryrityksiä, pk-yrityksiä, yliopistoja, järjestöjä ja julkisen sektorin toimijoita. Mukana on yli 120 soveltamiskohdetta, yli 950 jäsentä ja kymmenen toimialaa.
Painopiste vahvoilla alueilla, kuten teollisuudessa tai kiertotaloudessa
Mitkä ovat siis mahdollisuudet Suomelle?
Saksaan verrattuna Suomella ei ole vastaavia vankkoja kansallisia rahoitusohjelmia, jotka auttaisivat yrityksiä toimimaan aktiivisesti Gaia-X:ssä. Tämän pitäisi muuttua.
Tällä välin tuleekin tutkia jo olemassa olevia mahdollisuuksia, kuten Gaia-X:n työkalujen hyödyntämistä ja niiden kytkemistä Digitaalinen Europpa -rahoitusohjelmaan ja muihin aloitteisiin.
Suomessa vahvat soveltamiskohteet tarjoavat mahdollisuuksia. On myös hyvä keskittyä aloille, joilla on Suomessa jo vahvat lähtökohdat, olipa kyse sitten valmistavasta teollisuudesta, maataloudesta, kiertotaloudesta, logistiikasta tai matkailusta.
