Hallintoneuvoston katsaus 1/2021

Tarkastelujakso 18.12.2020–24.3.2021

1  Yleiskuva Sitrasta

Sitran päivitetty strategia astui voimaan tammikuun alussa ja laitoimme pyörät pyörimään sen toteuttamiseksi. Sitran visiona on, että Suomi menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Työssämme painottuu jatkossa kolme teemaa: ratkaisujen hakeminen ekologiseen kestävyyskriisiin, reilun datatalouden edistäminen sekä demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Lisäksi talouden toimintamallien ja rakenteiden uudistaminen nivoutuu kaikkeen työhömme.

Alkuvuodesta selvitimme laajalla kyselyllä suomalaisen käsityksiä tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa erilaisiin kehityskulkuihin. Tulevaisuusbarometrin tulokset raportoidaan tällä kertaa myös maankunnittain ja toivoimmekin, että tulevaisuusaiheet nousevat esiin esimerkiksi kuntavaaleissa. Barometri julkaistaan 22. maaliskuuta.

Sekä alkuvuoden dramaattiset tapahtumat Yhdysvaltain kongressissa että koronapandemian hoitoon liittyneet haasteet kotimaassa alleviivaavat demokratian, osallisuuden ja päätöksentekojärjestelmän merkitystä ja kehitystarpeita. Sitra julkisti alkuvuodesta kolme raporttia näistä aihepiireistä: Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa, Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen  ja prosessikuvaus Miten Suomeen muodostetaan hallitus.

Reilu datatalous -teeman uusin projekti Terveysdata 2030 siirtyi valmistelusta käytäntöön. Sen hankkeisiin lukeutuu muun muassa Sitran koordinoima ja EU:n rahoittama yhteistoimintahanke, joka kehittää terveysdatan hyödyntämisen periaatteita.

Suomalaisia pk-yrityksiä reiluun datatalouteen kirittänyt IHAN-yritysohjelma päättyi helmikuussa. Sitran kehittämää ja pilotoimaa yrityskoulutusohjelmaa jatkaa tästä eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriö. Wärtsilä ja SEB hyödynsivät reilun datatalouden IHAN-projektissa kehitettyä alustaa vientikaupan remburssiprosessin digitalisointiin. Vaikka maailma digitalisoituu vauhdilla, remburssikaupassa liikkuvat yhä paperit. Kokeilu herätti myös kansainvälistä kiinnostusta.

Sitran käynnistämä maailman kiertotalousfoorumi WCEF nousi yhdeksi Euroopan komission ja YK:n järjestöjen lanseeraaman globaalin kiertotalousallianssin eli Global Alliance on Circular Economy and Resource Efficiency GACEREn järjestelmäalustoista.

Uuden kansainvälisen allianssin kytkeminen Sitran kiertotalousfoorumiin on hieno tunnustus Suomen uraauurtavalle kiertotaloustyölle.

Sitran työ luontokadon pysäyttämiseksi sai vahvaa taustatukea Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan The Economics of Biodiversity -raportista, joka analysoi talouden ja luonnon monimuotoisuuden suhdetta ja kiireellisiä korjaustoimia. Avasimme ja herättelimme aiheesta keskustelua Suomessa mediassa ja järjestimme päättäjille ja asiantuntijoille suunnatun webinaarin, jossa puhuivat myös raportin tilanneen Britannian valtiovarainministeriön edustajat.

Sitra-organisaatio

Sitraan nimitettiin katsauskaudella kolme johtajaa. Operatiivisena johtajana aloittaa Nina Honkala, Reilu datatalous -teemaa alkaa luotsata Kristo Lehtonen ja Sitran nykyinen viestintäjohtaja Veera Heinonen siirtyy vetämään Demokratia ja osallisuus -teemaa. Kaikki kolme aloittavat uusissa tehtävissään huhtikuun alussa.

Koronavirus ei vielä alkuvuodesta hellittänyt otettaan globaalisti eikä Suomessa, joskin rokotukset luovat jo toivoa käännöksestä parempaan. Loppuvuonna julkistimme koosteen Sitran tähänastisesta työstä koronan taltuttamiseksi ja yhteiskuntamme tukemiseksi kriisin yli.

Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Kestävyysratkaisut (entinen Hiilineutraali kiertotalous)

Alkuvuoden aikana nostimme esiin etenkin sitä, miten talous on riippuvainen luonnosta eikä irrallinen siitä, ja selvitimme, miten kiertotalous muuttaa työtä sekä tarjosimme perustamamme maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) Euroopan komission globaalin kiertotalousallianssin kokoontumisalustaksi.

Mistä on kyse?

Meidän on toimittava ripeämmin, tehokkaammin ja vähemmillä päästöillä maailmassa, jota koettelevat ilmastokriisi, luonnonvarojen ja monimuotoisuuden hupeneminen sekä väestönkasvu. Arkemme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.

Lisäämme hyvinvointia vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta ja vauhdittamalla reilua ja kestävää ekologista jälleenrakennusta. Tähtäimessä on auttaa Suomea nousemaan taloudellisesta taantumasta ja ratkaisemaan samalla ekologista kestävyyskriisiä muun muassa tarjoamalla kiertotalouden ratkaisuja kestävään elvytykseen. Tavoitteena on myös, että siirtymä kohti ympäristön tilaa parantavaan yhteiskuntaan olisi mahdollisimman reilu kaikille.

Teeman työtä tehdään etenkin kolmessa projektissa: Ilmasto- ja luontoratkaisut, Kestävä arki sekä Luontoa vahvistava kiertotalous (aiemmin Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous). Lisäksi teeman kansainvälistä yhteistyötä vauhdittaa erikseen nimetty koordinaatiotiimi.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Sitran käynnistämä maailman kiertotalousfoorumi WCEF nousi yhdeksi Euroopan komission, YK:n järjestöjen lanseeraaman globaalin kiertotalousallianssin GACERE:n järjestämisalustoista. Uuden allianssin kytkeminen WCEF:ään on hieno tunnustus Suomen ja Sitran uraauurtavalle kiertotaloustyölle.
2. Olimme mukana käynnistämässä uudistavan viljelyn e-opistoa, joka tarjoaa suomalaisille viljelijöille ajankohtaista ja tieteeseen pohjautuvaa tietoa käytännöistä, jotka parantavat maaperän kuntoa, satovarmuutta ja ympäristön tilaa ja tuovat viljelijälle paremman tuloksen. Kaikille avoin verkkokurssi auttaa ruoantuotantoa sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin äärisäihin.
3. Herätimme keskustelua helmikuun alussa julkaistun uraauurtavan Dasguptan talousraportin havainnoista. Britannian valtiovarain­ministeriön tilaama raportti on tärkeä keskustelunavaus, jonka seurauksena luontokadon pysäyttämisen täytyy nousta päätöksentekijöiden, rahoittajien ja yritysten agendalle.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Ensimmäinen koronapandemiavuosi nosti esille ihmiskunnan vääristyneen luontosuhteen ja millaisia seurauksia sillä voi olla. Taloustieteen professori Dasguptan Britannian valtiovarainministeriölle tekemä raportti alleviivasi sitä, miten luontoa tulisi hoitaa yhtä pieteetillä kuin muitakin pääomia. Herättelimme suomalaisia ja suomalaista mediaa kohtaamaan raportin viestit ja järjestimme aiheesta suuren suosion saaneen keskustelutilaisuuden.

Luontosuhteen korjaaminen ja talousjärjestelmän uudistaminen vaativat muutoksentekijöiltä ja päätöksentekijöiltä holistista, läpileikkaavaa otetta. Tätä toimme esille myös muissa järjestämissämme keskustelutilaisuuksissa mm. EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta ja kiertotalouden vaatimasta osaamisesta. Haluamme taata myös, että neljänneksikin valtiomahdiksi kutsutulla medialla on käytössään uusimmat työkalut kirittää yhteiskuntia kohti kestävämpää tulevaisuutta: Järjestimme maaliskuussa kansainvälisille toimittajille suunnatun Solution Hack -koulutuksen yhdessä Euroopan metsäinstituutti EFI:n kanssa. Koulutukseen valittiin lähes 170 hakijan joukosta 16 toimittajaa ympäri maailmaa.

Tulevaisuustalon rooliin kuuluu huolehtia, että pitkän aikavälin näkökulma tulee huomioiduksi myös yhteiskuntamme lainsäädännön kehittämisessä ja toimeenpanossa: Annoimmekin tarkastelujaksolla lausuntoja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, Suomen kestävän kasvun ohjelmasta sekä tieto- ja viestintäteknologiasektorin (ICT) ilmasto- ja ympäristöstrategiasta sekä osallistuimme lausunnon kirjoittamiseen koulutuspoliittisesta selonteosta.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kutsuttiin mukaan vaikutusvaltaisen kiertotalousverkosto Platform for Accelerating the Circular Economy PACE:n hallitukseen, ja Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar Helsingin yliopiston hallitukseen kaudelle 2022–2025.

Ilmasto- ja luontoratkaisut

Jo edellä mainittu taloustieteilijä Dasguptan laatima, luonnon ja talouden kytköksiin pureutuva raportti oli merkittävä kansainvälinen keskustelunavaus. Analysoimme medialle raportin keskeistä antia ja julkaisimme havainnoista tiivistelmäartikkelin.  Lisäksi järjestimme raportin tiimoilta  edellä mainitun webinaarin, joka painotti, että luonto pitäisi ottaa huomioon talouspolitiikan valmistelussa.

Helmikuussa julkaistiin myös Uudistavan viljelyn e-opisto, joka tuo suomalaisille viljelijöille tarjolle ajankohtaista ja tieteeseen pohjautuvaa tietoa käytännöistä, jotka parantavat maaperän kuntoa, satovarmuutta ja ympäristön tilaa – ja hyödyttävät viljelijän taloutta. Kurssi sisältää 60 tunnin edestä monipuolista oppimateriaalia ja käytännön työkaluja, joita viljelijä voi heti soveltaa omalla maatilallaan. Kaikille maksuton verkkokurssi on syntynyt Sitran rahoituksella Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja teknologiayhtiö Reaktorin vetämänä yhteisponnistuksena, pohjautuen Sitran ja Ilmatieteen laitoksen tuella käynnistettyyn Carbon action -työhön. Kurssi on rakennettu yhdessä viljelijöiden, tutkijoiden ja ruokaketjun toimijoiden kanssa.

Ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Luontoa vahvistava kiertotalous

Luonnonvarojen viisaampi käyttö ja ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää talouden uudistamista kiertotalouden mukaiseksi. Suomi on ollut kiertotalouden suunnannäyttäjänä EU:ssa ja maailmalla: Sitran johdolla laadittiin jo vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartan, jonka työtä jatkaa tammikuussa esitelty Suomen hallituksen kiertotalouden strateginen ohjelma. Vuoteen 2035 kurottavan ohjelman tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Sitran asiantuntijoita on ollut mukana ohjelman valmistelussa, ja Sitra kannustaa lausunnossaan ohjelman määrätietoiseen toimeksipanoon, mikä vaatii resursseja ja pitkäjänteistä työtä.

Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 Sitran lanseeraama maailman kiertotalousfoorumi WCEF on ottanut nopeasti paikkansa maailman keskeisimpänä kiertotalouden edistämisen alustana. Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää, sillä WCEF on jatkossa yksi Euroopan komission lanseeraaman globaalin kiertotalousallianssin GACERE:n järjestämisalustoista. Komissio julkisti uuden allianssin UNEA5-kokouksen sivutapahtumassa yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in ja teollistamisjärjestö UNIDO:n kanssa. Uuden kiertotalousallianssin kytkeminen kiertotalousfoorumiin on hieno tunnustus Suomen ja Sitran kansainväliselle kiertotaloustyölle.

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2021 järjestetään syyskuussa. Matkalla sitä kohti on luvassa WCEF-sivutapahtumia sekä 15.–16.4. järjestettävä WCEF+Climate, joka pureutuu kiertotalouden rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Kiertotaloutta ei rakenneta ilman osaavia tekijöitä. Sitra avasi tammikuussa rahoitushaun ammatillisten oppilaitosten ja jatkuvan oppimisen toimijoiden kiertotalouden koulutuspiloteille. Rahoitamme koulutushankkeita, jotka kehittävät kiertotalousosaamista teknologiasektorilla, kemian alalla ja rakennussektorilla. Haku on auki maaliskuun loppuun.

Julkaisimme maaliskuun alussa myös työpaperin kiertotalouden vaikutuksista työhön ja osaamiseen. Työpaperia varten viidessä maassa haastatellut asiantuntijat arvioivat, että kiertotalous muuttaa tulevaisuudessa lähes jokaista työtä. Osaamiseen panostaminen on tärkein keino varmistaa, että kaikille riittää kunnollisia töitä jatkossakin.

Selvitimme kyselytutkimuksella, kuinka tuttu käsite kiertotalous on suomalaisille. Kysely kartoitti samalla kansalaisten mielipiteitä kiertotalouteen siirtymisestä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Kiertotalous on suomalaisille aiempaa tutumpi käsite. 57 % suomalaisista arvioi kiertotalouden olevan terminä itselleen melko tai erittäin tuttu. Vuonna 2018, jolloin tunnettuustutkimus tehtiin edellisen kerran, vastaava luku oli 46 %.

Julkaisimme tammikuussa suomeksi listan 39 innostavasta kansainvälisestä kiertotalousratkaisusta. Lista antaa mainion kuvan siitä, mitä kiertotaloudessa tapahtuu juuri nyt.

Tuemme myös suomalaisten ekoteollisuuspuistojen perustaman Kiertotalouskeskuksen toimintaa sekä osallistumme meriteollisuuden kiertotaloustyöhön.

Luontoa vahvistava kiertotalous -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kestävä arki

Toimintaympäristön muutoksen eteen tehtävän työn lisäksi polulle kohti kestävää tulevaisuutta tarvitaan mukaan laajoja joukkoja ja enemmän fiksuja arjen ratkaisuja. Joulukuussa julkaisemamme selvitys Elämäntavat pandemian jälkeen kertoikin, että korona-ajan mukanaan tuomista kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä. Selvitys käsitteli suomalaisten edelläkävijöiden käyttäytymisen muutosta pandemian aikana arjen kestävyyden näkövinkkelistä. Selvitys on herättänyt keskustelua mediassa – projektijohtaja Markus Terho muun muassa kertoi tuloksista Ylen suorassa lähetyksessä – ja poikinut puhujapyyntöjä aiheen ympäriltä.

Suomalainen, fiksumman arjen lähestymistapa, kiinnostaa runsaasti myös rajojemme ulkopuolella. Sitran koordinoima, 16 kansainvälisen kumppanin verkosto haki tammikuussa PSLifestyles-yhteistyöhankkeelle Euroopan komission Horizon2020-rahoitusta. Projekti laajentaa Sitran kehittämien kestävän arjen ratkaisujen käyttöä seitsemään EU-maahan. Sitra toimisi projektissa koordinaattorin roolissa. Tieto rahoituksesta saadaan loppukeväästä.

Työ kansainvälisen kestävän arjen verkoston – Shift 1.5 – parissa jatkuu. Tiimejä verkostossa on yhteensä kahdeksasta eri maasta. Kevään aikana julkistamme avoimeen käyttöön tiimeillä testatun kestävän arjen metodikirjan. Metodikirja opastaa, kuinka erilaiset yhteisöt ja organisaatiot voivat ottaa käyttöön Suomessa toimiviksi todettuja kestävän arjen työkaluja muissa maissa. Tämä vahvistaa Sitran roolia kestävän tulevaisuuden edelläkävijätyökalujen tarjoajana, josta aiempana esimerkkinä on kiertotalous-projektissa aiemmin julkaistu ohjekirja kiertotalouden kansallisten tiekarttojen tekoon.

Kestävä arki -avainalueen projektin työ jatkuu 31.1.2022 asti.

2.2  Demokratia ja osallisuus

Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Mistä on kyse?

Koronan on arvioitu kiihdyttävän jo ennestään olemassa olleita kehityskulkuja. Demokratian kohdalla koronan tuoma mahdollinen kiihdytys muutoksen vauhtiin – ja monella tapaa myös sen suunta – on toistaiseksi hämärän peitossa. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että koronan jälkeinen jälleenrakennus ja välttämätön reilu siirtymä nykyistä kestävämpään elämäntapaan haastavat aiemmat käsityksemme ihmisten ja instituutioiden välisistä suhteista, osallisuudesta ja luottamuksesta.

Näihin lähivuosien ja pidemmän aikavälin haasteisiin tarttuu Sitran uusi Demokratia ja osallisuus -teema, jonka tavoitteena on vahvistaa demokratiaa siten, että kaikilla Suomessa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa innostavan tulevaisuuden rakentamiseen. Uusi teema-alue aloittaa työnsä kesällä 2021.

Uuden teeman työ ei ala tyhjästä, vaan se rakentuu Sitrassa aiemmin tehdyn demokratiatyön luomille perustuksille. Vuonna 2020 ja vuoden 2021 alkupuoliskolla tätä työtä on tehty ja tehdään erityisesti Kansanvallan peruskorjaus -projektin alla tehdyissä hankkeissa ja hankekokonaisuuksissa.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Tammi-helmikuussa 2021 julkistetut Kansanvallan peruskorjauksen raportit herättivät keskustelua suomalaisen demokratian uudistumiskyvystä. Raportit valottivat suomalaisen päätöksenteon rakenteiden ja toimintatapojen toimivuutta ja kehityskohteita sekä tarkastelivat mediavälitteisen vaikuttamisen nopeaa muutosta ja vaikutusta demokratiaan Suomessa ja maailmalla.
2. Eduskunta päätti joulukuussa budjettikäsittelyssään miljoonan euron määrärahasta Kirjastoista kansanvallan foorumeita -kokeiluhankekokonaisuudessa kehitettyjen konseptien jatkokehittämiselle kokeilujen päättymisen jälkeen vuoden 2021 loppupuoliskolla. Konsepteja kehitetään kuudessa kirjastossa eri puolilla Suomea.
3. Demokratiakokeilut 2020 -hankekokonaisuuden kokeilut olivat loppusuorallaan. Viidellä eri paikkakunnalla vuoden ajan käynnissä olleissa kokeiluissa on kehitetty uusia osallistumisen tapoja ja tavoiteltu kohderyhmiä, joiden ääni jää usein päätöksenteossa kuulematta.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Yksi keskeinen maailmaan ja yhteiskuntien toimintaan vaikuttava muutosvoima on digitalisaatio ja sen myötä seurannut viestintäteknologinen murros, joka on muuttanut niin päätöksenteon edellytyksiä kuin mediaympäristöäkin voimakkaasti suhteellisen lyhyessä ajassa.

Uuden, valmisteilla olevan teema-alueen työ painottuukin siihen, miten 1) teknologia ja algoritmit voitaisiin valjastaa demokratian tueksi sekä 2) miten kansalaisten ja yhteiskunnan instituutioiden yhteyttä voitaisiin tiivistää. Teema ja sen painopisteet ovat osa Sitran uutta strategiaa, jonka Sitran hallitus ja hallintoneuvosto hyväksyivät loka-joulukuussa 2020.

Kansanvallan peruskorjaus

Tarkastelujakson aikana Kansanvallan peruskorjaus -projekti tuotti tietoa erilaisten selvitysten muodossa, jatkoi valtionhallinnon ja eduskunnan uudistumistyön tukemista sekä vei eteenpäin kokeiluhankkeita, joissa mm. pohditaan, miten osallisuutta voidaan käytännössä edistää poikkeusoloissa.

Esimerkki Kansanvallan peruskorjauksen tekemästä selvitystyöstä oli yksi ensimmäisistä laajemmista analyyseista suomalaisen päätöksenteon selviytymisestä ja sopeutumisesta koronakriisiin. Muistion Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa – Covid 19 -pandemian paineet suomalaiselle päätöksenteolle teki ja kirjoitti toimittaja-tietokirjailija Matti Mörttinen. Muistion mukaan suomalainen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä on toiminut koronakriisissä melko hyvin. Silti esimerkiksi päättäjien reagointikykyä, lainvalmistelun laatua ja eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä tulisi parantaa vastaamaan tulevien kriisien haasteisiin.

Perinteisten yhteiskunnan instituutioiden ja uudenlaisten, ruohonjuuritasolta ponnistavien ja verkostomaisesti toimivien liikkeiden ja ilmiöiden välillä on nähtävissä kasvava jännite. Tätä osallisuuteen, mediavälitteiseen vaikuttamiseen ja sen pelisääntöihin sekä koko demokratian tulevaisuuteen liittyvää aihepiiriä tarkasteltiin tammikuussa 2021 julkistetussa Sitran selvityksessä Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – murros ja tulevaisuus.

Valtioneuvostoon liittyen projektin puitteissa puolestaan tehtiin selvitystyötä paitsi edellä mainitun Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa-koronamuistion muodossa, myös Miten Suomeen muodostetaan hallitus–selvityksessä. Siinä dokumentoitiin ensi kertaa kattavasti yksi suomalaisen demokratian keskeisimmistä prosesseista eli hallituksen muodostaminen. Yksi selvityksen päähavainnoista oli, että prosessi, jossa vaalien jälkeen pitkälti määritellään Suomen suunta seuraaviksi vuosiksi, perustuu osin kirjoittamattomiin sääntöihin ja kokemusperäiseen tietoon.

Demokratian nykytila ja tulevaisuudennäkymät ovat viimeistään kuluneen talven aikana nousseet maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi – eivätkä vähiten vuodenvaihteessa nähtyjen Washingtonin Capitol-kukkulan tapahtumien johdosta. Jo ennestään niin Suomessa kuin maailmalla on oltu huolissaan ”osallisuusvajeesta”, kärjistyvästä yhteiskunnallisen keskusteluilmapiiristä ja voimistuvasta vastakkainasettelusta.

Samaan aikaan Kansanvallan peruskorjauksen puitteissa on etsitty kokeilujen kautta käytännön ratkaisuja juuri näihin globaaleihin haasteisiin Sitran käynnistämässä ja rahoittamassa Demokratiakokeilut 2020 -hankekokonaisuudessa, joka oli tarkastelujakson aikana loppusuorallaan. Kokeiluilla on tavoiteltu demokratiaa vahvistavia innovatiivisia yhteishankkeita, joilla edistetään demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuoropuhelua. Näin on pyritty vahvistamaan erityisesti niiden väestöryhmien osallistumista ja osallisuutta, jotka ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä demokraattisesta osallistumisesta. Esimerkiksi Oulussa kohderyhmänä ovat olleet nuoret, Järvenpäässä ja Helsingissä taas kuntien maahanmuuttajataustaiset asukkaat. Kokeilujen tulokset julkistetaan kesäkuussa 2021.

Osallisuutta edistetään käytännön kokeiluilla Kirjastoista kansanvallan foorumeita -kokeiluhankekokonaisuudessa, jossa kuusi kirjastoa eri puolilla Suomea (Oulussa, Turussa, Pietarsaaressa, Imatralla, Inarissa ja Mäntyharjulla) kehittävät toimintamalleja, joiden avulla kirjastot voisivat toimia osallistumisen, kohtaamisten ja turvallisen keskustelun alustoina.

Konseptien jatkokehittämiseen ja levittämiseen osoitettiin eduskunnan viime vuoden budjettikäsittelyssä miljoona euroa valtion tämän vuoden budjettiin. Tavoitteena on kehittää konsepteja, jotka ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti ja jotka osaltaan vakiinnuttavat paikkansa kansanvallan ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun tukemisen työkalupakissa.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021.

2.3  Reilu datatalous

Mistä on kyse?

Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. EU:n ja 26 maan rahoittama terveysdatan hyödyntämiseen liittyvä TEHDAS-yhteistoimintahanke käynnistyi Sitran koordinoimana.
2. Työ- ja elinkeinoministeriö varmistaa IHAN-yritysohjelman pilotin jatkon ja tuo dataan pohjautuvan kasvun laajasti pk-yritysten ulottuville.
3. Reilun datatalouden kokeilualustan vaikuttavuus vahvistui uusien yritysvetoisten pilottien myötä.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin? 

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Kesällä päättyvässä IHAN-projektissa keskityttiin huomioimaan Euroopan komission datastrategian uusien säädösehdotusten vaikutukset datatalouden toimintaympäristöön. Sitran ja reilun datatalouden näkökulmat huomioitiin myös kv-mediassa.

Tammikuussa järjestetty Datastako uutta kasvua? -verkkotilaisuus keräsi sankan joukon pk-yrityksiä kuulolle IHAN-yritysohjelman jatkosta ja tuloksista. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on merkittävä rooli pilotin jatkohyödyntämisessä. Ministeriön alustavana tavoitteena on, että vuoteen 2026 mennessä noin viidesosa suomalaisista 10–250 henkilöä työllistävistä pk-yrityksistä olisi kasvattanut datatalousvalmiuksiaan yritysohjelman avulla.

Työ reilun datatalouden kokeilualustalla jatkui. Syksyllä Verohallinto näytti julkisena toimijana esimerkkiä ja hyödynsi kokeilualustaa tavoitteenaan digitalisoida yrityksen perustamisprosessi. Tarkastelujaksolla kokeilualustan työ jatkui yritysvetoisesti. Helmikuussa uutisoitiin uudesta IHAN-kokeilualustalla toteutetusta hankkeesta: Wärtsilä ja SEB tuotteistivat ja testasivat digitaalista remburssiprosessia (L/C, Letter of credit), joka sujuvoittaa huomattavasti edelleen hidasta paperipohjaista maksukäytäntöä vienti- ja tuontikaupassa. Remburssiprosessin digitalisointi on vaikuttava esimerkki reilun datatalouden kokeilualustan mahdollisuuksista myös globaaleille suuryrityksille. Projektissa olivat mukana myös Digital Living ja Nixu.

Sitran koordinoiman GAIA-X:aloitteen Suomen keskittymän työ käynnistettiin yrityksille suunnatussa webinaarissa helmikuun alussa. GAIA-X tarjoaa suomalaisille yrityksille nykyistä helpomman tien ja verkostot eurooppalaisille markkinoille.

Käytännön esimerkit voivat vauhdittaa reilun datatalouden periaatteiden käyttöönottoa. Avasimme eurooppalaisille organisaatioille suunnatun The Fair Health Data Challenge -haasteen. Tavoitteena on tunnistaa olemassa olevia tai pian julkaistavia terveys- ja hyvinvointiratkaisuja, jotka pohjautuvat datan vaihdantaan ja reiluihin periaatteisiin. Haaste on avoinna 9.4. asti. Kerromme tuloksista HIMSS Europe 2021 -tapahtuman yhteydessä.

Verohallinnon käynnistämissä, sittemmin Sitran luotsaamiksi siirtyneissä, avoimissa Datatalouden tilannehuone -tapaamisissa pyritään rikkomaan siiloja ja lisäämään yhteistä ymmärrystä datatalouden tilannekuvasta. Tapaamisissa on keskusteltu vilkkaasti muun muassa reaaliaikataloudesta, henkilö­kohtaisesta datasta, EU:n sääntelystä ja datatalouden ekosysteemeistä. Tapaamisia järjestetään kerran kuukaudessa ja tallenteisiin voi palata yhteisessä työtilassa.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous -projektin työ jatkuu 30.6.2021 saakka.

Terveysdata 2030

Terveysdata 2030 -projektissa rakennetaan ratkaisuja, pelisääntöjä ja siltaa maiden rajat ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa. Projekti on jatkoa Sitran aiemmille sähköistä asiointia vauhdittaneille hankkeille kuten Palveluväylä, Findatan perustamista pohjustanut Isaacus ja reilulle datataloudelle tietä aurannut IHAN.

Vuoden 2020 lopulla käynnistynyt Terveysdata 2030 -projekti koostuu kahdesta valmisteilla olevasta hankekokokonaisuudesta: EU:n terveysalan yhteistoimintahanke (Joint Action Towards the European Health Data Space, TEHDAS) ja Kilpailukykyä terveysdatasta.

Sitra koordinoi 26 osallistujamaan valitsemana EU:n TEHDAS-yhteistoimintahanketta, jonka aloituswebinaari kokosi hankkeen toteuttajat yhteen 1. maaliskuuta. Samalla julkaistiin tehdas.eu-sivuston ennakkoversio ja Euroopan laajuinen avoin haku hankkeen asiantuntijaryhmiin ja foorumeihin. Haku on avoinna 21.3.2021 asti.

Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 saakka.

2.4  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto julkaisi Sitran strategian, Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän, Tulevaisuusbarometri 2021 -kyselytutkimuksen tulokset sekä järjesti Tulevaisuus kutsuu, kuuleeko koulu -tilaisuuden.

Mistä on kyse?

Ennakointi-toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon verkostoihin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Lisäksi toiminto pyrkii kehittämään tulevaisuuskyvykkyyksiä eli tulevaisuusajattelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja yhteiskunnassa. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista ja vaikuttavuusarvioinnista.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän suosio kertoo suomalaisten tulevaisuusorientaatiosta ja halusta kehittää tähän liittyviä kyvykkyyksiä.
2. Tulevaisuusbarometri 2021:n julkistus eli  Tulevaisuusbarometri 2021 -kyselyn tulokset 22.3. ja julkistustilaisuus 23.3.
3. Sitran strategiatyö huipentui vuoden lopussa, kun Sitran strategia vuosille 2021–2024 julkaistiin. Strategian päivitystyön aikana kuultiin laajasti sidosryhmiä ja strategia on myös löydettävissä verkkosivuillamme.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Ennakointi on Sitran jatkuvaa toimintaa. Sitran ennakoinnin (megatrendit, heikot signaalit, tulevaisuusbarometri) ja kansallisen ennakoinnin (KEV) lisäksi toiminnossa aloitti tarkastelujakson aikana Talouden tulevaisuus -hankekokonaisuus. Lisäksi toiminnossa on kaksi projektia Tulevaisuuden uudistajat sekä Sivistys+.

Tulevaisuuden uudistajat -projektin vuoden kestänyt kehitystyö johti Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän ulostuloon 12.1.2021, jossa julkaistiin kaikkien avoimeen käyttöön Tulevaisuustaajuus-sivusto (sisältäen työpajamenetelmän yksityiskohtaisen opastuksen), Käsikirja Tulevaisuustaajuuden vetäjälle, Tulevaisuuden tekijän työkalupakin päivitys, taustaselvitys Vaikuta tulevaisuuteen sekä haku Tulevaisuustaajuuden vetäjäkoulutukseen. Keväällä järjestettäviin vetäjäkoulutuksiin valittiin yhteensä 87 osallistujaa yli 300 hakijan joukosta. Tulevaisuusorientoituneen työpajamenetelmän vetovoimasta kertoo, että käsikirjaa on jo ladattu yli 1300 kertaa ja sivustolla yli 4700 yksittäistä vierailua.

Sivistys+-projekti järjesti tammikuussa verkkoon siirtyneiden Educa-messujen aikana Tulevaisuus kutsuu, kuuleeko koulu -tilaisuuden, johon osallistui 400 ihmistä keskustelemaan siitä, millaista koulutusta tarvitaan viheliäisten ongelmien ajassa. Lisäksi projektissa on jatkettu työtä rahoitettujen hankkeiden parissa sekä tuotettu sisältöjä sivistyskeskustelun laajentamiseksi ja uusintamiseksi.

Ennakointitoiminto julkaisi myös Tulevaisuusbarometri 2021 -kyselyn tulokset 22.3. ja järjesti julkistustilaisuuden 23.3. (eli katsauksen kirjoittamisen jälkeen). Tulevaisuusbarometrin tavoitteena on nostaa kuntavaalien alla keskusteluun tulevaisuusnäkökulmia ja suomalaisten ajatuksia ja odotuksia tulevaisuudesta. Kyselyn mukaan tulevaisuus kiinnostaa lähes kaikkia suomalaisia ja lähes kaikki uskovat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Koronasta huolimatta suhtautuminen tulevaisuuteen on pysynyt samana verrattuna kahden vuoden takaiseen barometriin. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi tammikuussa 3800 15–84-vuotiasta mannersuomalaista. Suuren vastaajajoukon vuoksi kyselystä saatiin ensimmäisen kerran maakuntakohtaisesti edustavia tuloksia. Barometri on tehty kerran aiemmin, eduskuntavaalien alla vuonna 2019.

Sitran strategiatoiminnon keväällä alkanut strategian päivitystyö huipentui aivan tarkastelujakson alussa 18.12., kun Sitran strategia vuosille 2021–2024 julkaistiin. Ensimmäistä kertaa strategia julkaistiin kokonaisuudessaan verkkosivuillamme. Strategiatyötä tehtiin koko ajan avoimesti ja niin työntekijöitä kuin sidosryhmiä osallistaen. Viestinnällisesti strategiatyössä kiinnitettiin myös paljon huomiota ymmärrettävään ja innostavaan sanoitukseen ja uusin muotoihin, joista esimerkkinä Sitran strategia noin 2 minuutissa -video. Alkuvuonna olemme jatkaneet sisäisesti strategian arkeen viemistä ja toteuttamista teemoissa ja toiminnoissa tukemalla tavoitteiden asettamisessa ja niiden seuraamisessa.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana käynnistimme yhteistyön yhdeksän eri Suomen alueen kanssa alueiden osaamisen kehittämistyön tukemiseksi. Lisäksi kartoitimme ja julkistimme kartoituksen suomalaisista muutoksentekijöistä ja tunnistimme, minkälaista tukea he tarvitsevat. Tarkasteluajanjaksolla päättynyt Sitra Lab 2 -koulutusohjelma keskittyi etsimään ja kokeilemaan luontopohjaisia ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin. Lisäksi uuden huhtikuussa alkavan Labin haku päättyi. Tulevassa koulutusohjelmassa etsitään ratkaisuja demokratian ja yhteiskunnallisen osallistumisen kapeikkopaikkoihin.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta vahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Koulutustoiminnon rooliin kuuluu myös Sitran muutoksentekokyvykkyyden vahvistaminen ja tarkastelujaksolla käynnistettiin sisäinen fasilitoinnin jatkokoulutus. Jatkuvia koulutuskokonaisuuksia ovat Sitran oma tulevaisuuslaboratorio Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus. Uutena tarkastelujaksolla käynnistyi yhteiskunnallisen muutoksen menetelmiin keskittyvä hankekokonaisuus.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Käynnistimme yhdeksällä eri Suomen alueella verkostoyhteistyön. Tavoitteena on vauhdittaa toimijoiden muutoskyvykkyyttä, hyödyntää alueen voimavaroja ja osaamista kattavammin sekä tehdä alueella tapahtuvasta osaamisen kehittämistyöstä vaikuttavampaa.
2. Julkaisimme yhteistyössä maailman laajimman yhteiskunnallisten yrittäjien ja muutoksentekijöiden verkoston Ashokan kanssa tuotetun muutoksentekijöiden kartoituksen (Changemaker mapping).
3. Sitra Lab 2: Ratkaisuja luonnosta -koulutusohjelma päättyi ja kokosimme yhteen kehitetyt ratkaisut sekä opit koulutusmatkan varrelta. Seuraava Sitra Lab alkaa huhtikuussa, jolloin etsimme ratkaisuja demokratian ja yhteiskunnallisen osallistumisen kapeikkopaikkoihin. Hakemuksia alkavaan Labiin tuli yhteensä 68 tiimiltä.  

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin? 

Osaamisen aika

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia  -projekti käynnistyi lokakuussa 2018. Kolmivuotisen kokonaisuuden tavoitteena on pitkäjänteinen ja laaja-alainen elinikäisen oppimisen kehitys Suomessa. Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita systeemisen muutoksen käynnistämisessä. Sitran roolina on toimia fasilitoivana sillanrakentajana, yhteistyöfoorumin tarjoajana sekä kokonaiskuvan täydentäjänä.

Hallitusohjelman pohjalta valtioneuvosto asetti syksyllä 2019 parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen ryhmän, jossa ovat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet. Sitra tukee uudistusta tiedontuotannolla tiiviissä yhteistyössä koordinaatioverkoston ja sen jäsenten edustamien organisaatioiden kanssa.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen parlamentaarinen työryhmä linjasi jatkuvan oppimisen politiikkaa joulukuussa 2020. Uudistuksen onnistuminen edellyttää Sitran fasilitoiman tahtotilan mukaan yhteistä tilannekuvaa ja sitoutumista toteutukseen yli hallituskausien.

Vertailimme Pohjoismaiden elinikäisen oppimisen hallinnon rakenteita systeemisen lähestymistavan kautta, ja julkistimme aiheesta kansainvälisessä verkkotapahtumassa 22.1.2021 muistion Lifelong learning governance in the Nordic countries: a comparison – Towards a systemic approach.

Alueiden osaamisen aika -työ käynnistyi yhdeksällä alueella eri puolilla Suomea. Vuoden pituisen verkostoyhteistyön tavoitteena on tukea ja vauhdittaa alueen toimijoiden muutoskyvykkyyttä, hyödyntää alueen voimavaroja ja osaamista kattavammin sekä tehdä alueella tapahtuvasta osaamisen kehittämistyöstä vaikuttavampaa.

Jokaisella alueella järjestetään helmi-toukokuussa kolmen foorumin sarja, jossa alueen keskeiset toimijat – yritysten, julkisten toimijoiden, oppilaitosten ja järjestöjen edustajat sekä päättäjät – luovat yhteisen kuvan alueen haasteista, mahdollisuuksista sekä yhteistyön ja osaamisen tarpeista. Alkuvuodesta 2021 jokaisella alueella tehtiin yrityskysely, joiden tuloksia käsitellään kunkin alueen verkostoyhteistyön käynnistävässä foorumissa.

Sitra avasi rahoitushaun elinikäisen oppimisen toimijoille uuden osaamisjärjestelmän alueellisiin pilotteihin. Hakuaika oli 23.2.-8.3.2021.

Sitra koordinoi ja julkaisi 4.3.2021 laajan työelämän ja koulutuksen keskeisten toimijoiden yhteisen kannanoton kuntapäättäjien roolista elinikäisen oppimisen edistäjinä.

Osaamisen aika -projektin työ jatkuu 31.12.2021 saakka.

Muutoksen menetelmät

Maailman laajimman yhteiskunnallisten yrittäjien ja muutoksentekijöiden verkoston Ashokan muutoksentekijöiden kartoitus (Changemaker mapping) julkaistiin 2.3.2021. Digitaalinen kartta kokoaa yhteen yhteiskunnallista muutosta ajavia organisaatioita, yhteisöjä ja vaikuttajia sekä heidän yhteyksiään. Yhteistyössä Sitran kanssa toteutetun kartan lisäksi 50 haastatellun ja 86 verkkokyselyyn vastanneiden huomiot koottiin sarjaksi suosituksia Health check of the Finnish changemaker landscape -raporttiin.

Tammikuussa julkaistiin haastekilpailujen roolia yhteiskunnallisten innovaatioiden tuottajana arvioiva raportti. Selvitys pohjautui Sitran vuosina 2016–2017 kehittämään ja toteuttamaan Ratkaisu 100 -haastekilpailuun ja siitä kerättyyn mittavaan empiiriseen aineistoon.

Sitra Lab

Raportointijaksolla päättyi Sitra Lab 2 -koulutusohjelma, jossa etsittiin luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin. Koulutusohjelmaan osallistuneiden 35:n asiantuntijan opit koottiin yhteen ja julkaistiin laajempaan jakeluun. Löydetyistä ratkaisuista ja opeista voi lukea lisää verkkosivuillamme julkaistusta Miten voimme vastata kaupungistumisen haasteisiin luonnosta tulevilla ratkaisuilla? -artikkelista.

Huhtikuussa alkaa kolmas Sitra Lab -koulutusohjelma, jossa etsitään ratkaisuja demokratian ja yhteiskunnallisen osallistumisen kapeikkopaikkoihin. Avoin haku ohjelmaan päättyi 11.1.2021. Hakemuksia tuli yhteensä 68 tiimiltä, joista mukaan valitaan enintään 10 tiimiä.

3  Sitran tiedotteet ajalta 18.12.2020-15.3.2021

Stt info: Sitran kaikki tiedotteet kootusti