Hallintoneuvoston katsaus 2/2018

Tarkastelujakso 17.3.–15.6.2018 

1  Yleiskuva Sitrasta

Tarkastelujaksoa Sitrassa väritti Kansanvallan peruskorjaus -työpaperista virinnyt vilkas keskustelu demokratian, puolueiden ja osallisuuden tilasta, sekä sille sukua oleva Erätauko-hankkeen siivittämä pohdinta rakentavan dialogin merkityksestä.

Kevät oli Sitrassa myös viime vuoden raportoinnin ja tulevan kauden suunnittelun aikaa. Sitran vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös käsiteltiin eduskunnassa. Eduskunnan talousvaliokunnassa keskusteltiin talouden ja toiminnan lisäksi Sitran oikeudellisesta asemasta sekä työn alla olevasta Sitra-lain muutoksesta. Mietinnössään talousvaliokunta korostaa, että sääntelyn on jatkossakin mahdollistettava Sitran toiminnan tarkoitus tulevaisuuteen katsovana, nopeasti reagoivana toimijana ja riippumattomana yhteiskunnallisen keskustelun avaajana.

Strateginen hallitusohjelma

Sitrassa on kevään aikana tuettu puolueita eduskuntavaalivalmisteluissa tarjoamalla tietoa strategisen hallitusohjelmatyöskentelyn eduista sekä kokoamalla oma viiden kohdan ehdotus tulevaisuuden kannalta tärkeistä strategisista tavoitteista.

Tarve Suomen yhteiselle tulevaisuuskuvalle on suuri – ja samalla toimeenpano on se, jossa muutosten onnistuminen lopulta mitataan. Sitran vuonna 2015 kehittämä strategisen hallitusohjelman malli vastaa tähän tarpeeseen. Malli lähtee yhdessä sovitusta visiosta, etenee pitkän tähtäimen strategisiin tavoitteisiin, täsmentyy hallituskauden tavoitteiseksi ja muuttuu toiminnaksi kärkihankkeiden kautta.

Sitran tiivistelmä ehdotuksesta strategiseksi hallitusohjelmaksi on valmis ja julkaisemme laajemman version vielä kesäkuun aikana.

Mainetutkimus

Sitran työ vaikuttaa laajasti yhteiskunnan eri lohkoihin, minkä takia on tärkeä myös ymmärtää, miten yksityiset kansalaiset Sitran näkevät. Sitran juhlavuoden yksi tavoitteista oli kasvattaa tunnettavuutta. Maaliskuussa 2018 toteutettu tutkimus osoittaa tunnettuuden nousseen alle kahdessa vuodessa selvästi eli seitsemän prosenttiyksikköä. Selkeintä tunnettuuden kasvu on nuorten ikäryhmässä 18–24 –vuotiaat. Yleisöjen laajentuminen ja monipuolistuminen parantavat entisestään Sitran tulevaisuustyön edellytyksiä ja tulosten leviämistä.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Tarkastelujakson aikana Hiilineutraali kiertotalous -teema osoitti, että globaali materiaalien kiertotalouden kehittäminen on välttämätön ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi alle kahteen asteeseen. Kannustimme myös suomalaisyrityksiä panostamaan kuluttajien motivointiin kestävään elämäntapaan sekä toimme esiin olemassa olevia ilmastoratkaisuja Itä- ja Keski-Euroopan sekä Itä-Afrikan maille.

Mistä on kyse?

Globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme talouden perustan. Hiilineutraali kiertotalous -teeman työ tähtää siihen, että vuonna 2019 Suomi on uudenlaisen, tehokkaampaan talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Keskeistä on tukea Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä ja luoda tuolle uudelle, tehokkaammalle taloudelle maailmanluokan ratkaisuja. Kiertotalouden mukainen toiminta kotitalouksissa, julkisissa toiminnoissa ja liike-elämässä luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teeman työtä tehdään etenkin avainalueilla, joita on kolme: Ilmastoratkaisut, Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Maailmanlaajuisesti uraauurtava selvityksemme osoitti, että materiaalien kiertotalouden kehittäminen tarvitaan, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästään.
2. Palkitsimme kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot, jotta kaikki kunnat innostuisivat ottamaan kiertotalouden mukaisia käytäntöjä toimintaansa.
3. Kiritimme Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimotasoa ja kannustimme suomalaisia ripeämpään toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi järjestämällä Suomen ilmastohuippukokouksen.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Kiertotalouden välttämättömyys hyvinvoinnin turvaajana on noussut entistä vahvemmin esille. Käsillä oleva ilmasto-ongelma juontuu voimakkaasta väestö- ja talouskasvua seuraavasta ylikulutuksesta. Olemme käynnistäneet tarkastelujaksolla selvityksiä, jotka nostavat esiin kiertotalouteen siirtymisen välttämättömyyttä ja tarjoavat käytännön ehdotuksia tämän toteutumiseksi.

Esimerkiksi tutkimusyhtiö Material Economicsilla teettämämme uraauurtava selvitys osoittaa neljän päästöiltään merkittävimmän materiaalin (muovi, sementti, teräs ja alumiini) kiertotalouden kehittämisen välttämättömyyden Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Selvitys julkistettiin 5.6. Brysselissä yhdessä European Climate Foundationin kanssa. Julkistus keräsi monisatapäisen yleisön ja uutisoitiin muun muassa johtavassa EU-politiikan Politico-julkaisussa sekä YK:n ilmastosopimuksen viestinnässä.

Ylikulutus, jota kiertotalous osaltaan taklaa, vaikuttaa ilmastonmuutoksen myötä myös maapallomme lajien monimuotoisuuden vähenemiseen. Jotta voisimme paremmin ymmärtää tämän vaikutuksia, olemme rahoittaneet Suomen ympäristökeskuksen aihetta koskevaa tutkimushanketta. Tuloksia käsiteltiin muun muassa Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tapahtumassa toukokuussa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan toimia kunnianhimotason nostamiseksi. Kesäkuussa järjestämässämme Suomen ilmastohuippukokouksessa keskityttiin juurikin ilmastotyön tahdin kiihdyttämiseen. Yhdessä Ilmastopaneelin ja Ulkopoliittisen instituutin kanssa järjestetty tilaisuus kokosi 500 suomalaista ilmastovaikuttajaa ja kansainvälisiä vieraita, muun muassa Pariisin historiallisen ilmastokokouksen puheenjohtajan, Laurent Fabiuksen.

Yritysten, kaupunkien ja yhteisöjen rooli hiilineutraalin kiertotalouden kehittymisessä vaatii sparrausta ja mahdollisuuksia tuoda esille parhaita käytäntöjä. Tätä työtä olemme jatkaneet muun muassa Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön ja Climate Leadership Coalitionin (CLC) kanssa.

Kiertotalous-avainalue

Suomalaisten arkiympäristössä tärkeitä toimijoita ovat kunnat, joilla on merkittävä rooli kiertotalouden juurtumisessa suomalaiseen arkeen. Kunnat voivat osaltaan ottaa käyttöönsä kiertotalousratkaisuja, luoda toiminnallaan edellytyksiä kiertotalouden mukaiselle, edistykselliselle elinkeinotoiminnalle sekä kasvattaa aiheen ymmärrystä opetuksessa ja viestinnässään. Kuntien inspiroimiseksi tähän järjestimme Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -kilpailun, jonka viisi voittajaa julkistettiin huhtikuussa. Kilpailussa etsittiin kuntien toteuttamia kiertotalousratkaisuja neljässä kategoriassa: kiertotalous kunnan tehtävissä, strategia ja johtaminen, kiertotalouden markkinat sekä kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus.

Hallinto luo edellytyksiä, mutta yrityksillä itsellään täytyy löytyä ymmärrystä kiertotalouden mahdollistaman uuden menestyksen avaimista. Käynnistimmekin tarkastelujakson aikana Teknologiateollisuuden kanssa huhtikuussa hankkeen, jonka avulla autamme alan pk-yrityksiä löytämään kansainvälistä kilpailuetua kiertotalouden toimintamalleista.

Toukokuussa julkistettiin kuluvan vuoden World Circular Economy Forumin (WCEF) painopisteet. Tapahtuma tuo esiin maailman parhaat kiertotalousratkaisut ja edistää kansainvälistä yhteistyötä yritysten, päättäjien sekä asiantuntijoiden välillä. Tilaisuus järjestetään lokakuussa yhteistyössä Japanin ympäristöministeriön kanssa.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue

Kestävämmän elämän edistämiseen tarvitaan paitsi rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa, mutta myös suomalaisten innostamista tekemään fiksuja valintoja arjessa ja yritysten auttamista kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.

Jotta Suomeen syntyisi kestävien kuluttajaratkaisujen edelläkävijämarkkina, on Fiksu arki – kehitysohjelmamme sparrannut suomalaisten pienyritysten parhaita kestävän arjen ratkaisuja kevään ajan. Pienyritykset ovat tehneet kokeiluja yhdessä tuomaristossa mukana olleiden suuryritysten kanssa, ja tulokset ovat rohkaisevia. Esimerkiksi kestäviä kalasäilykkeitä valmistava Järki Särki Oy on saanut tuotteensa K-ruokakauppojen valikoimaan kehitysohjelman myötä.

Uusia tapoja innostaa elämään kestävää elämää olemme etsineet haastekilpailun avulla, jonka käynnistimme toukokuun alussa järjestöille ja yhdistyksille. Tämän Maapalloliigan parhaat ideat saavat 10 000 euron kokeilurahan ja pääsevät mukaan syksyllä käynnistyvään kehitysohjelmaan.

Vuodenvaihteessa lanseerattu Elämäntapatesti on herättänyt laajalti kiinnostusta ja ollut kevään aikana useasti esillä myös mediassa. Yle lisäksi uutisoi Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan Arto O. Salosen tutkimushankkeesta, jonka mukaan kestävät teot lisäävät elämän mielekkyyttä. Tutkimuksessa hyödynnetään Sitran tuottamia tutkimusaineistoja. Elämäntapatesti ja 100 fiksua arjen tekoa -verkkopalvelu valittiin Finnish Comms Awards -viestintäkilpailun finaaliin ympäristö-sarjassa.

Ilmastoratkaisut

Ilmastonmuutoksen hillintä tarvitsee pikaisia ratkaisuja – tämän ymmärryksen kasvattamiseksi ja kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan kannustamiseksi käynnistimme huhtikuun alussa uuden avainalueen. Esittelemme ilmastoratkaisuja muun muassa yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa toteutetussa Green to Scale -projektissa, jonka tuore selvitys kohdentaa katseen Baltiaan, Puolaan ja Ukrainaan. Julkistimme raportin huhtikuun lopussa Tallinnassa ja vastaavat tapahtumat järjestetään myös muissa kohdemaissa.

2.2 Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teema vauhditti laajaa keskustelua kansanvallan ja suomalaisen päätöksentekojärjestelmän uudistumistarpeesta, edisti siiloja murtavia, poikkihallinnollisia kokeiluja sekä jatkoi työtään sote-palvelujen asiakaslähtöisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Työtä tehdään tällä hetkellä kolmella avainalueella, jotka ovat Hyvinvoinnin palvelu­operaattori, Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa sekä Julkisen sektorin johtaminen. Lisäksi suoraan teeman alla tehty Yhteiskunta 2.0 -hanke on edennyt avainaluevalmistelun vaiheeseen.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Kansanvallan peruskorjaus -työpaperi herätti tuoreeltaan erittäin laajaa huomiota mediassa sekä käynnisti niin julkisuudessa kuin eri organisaatioiden sisällä vilkkaan ja edelleen jatkuvan keskustelun suomalaisen päätöksentekokoneiston uudistumistarpeista.
2. Yhteistyössä TEMin kanssa julkaistiin huhtikuussa laaja pk-yritysten kilpailukyky sotessa -selvitys, jonka julkistamistilaisuus keräsi niin palveluntuottajia kuin muitakin sote-kehittäjiä laajalti paikalle keskustelutilaisuuteen.

Suomen päätöksentekokoneiston uudistumiskyvyn pullonkauloja etsineen ja tunnistaneen Yhteiskunta 2.0 -hankkeen tulokset esiteltiin helmikuun lopussa. Selvitystyön tekivät Sitran vanhempina neuvonantajina työskentelevät, kokeneet politiikan tuntijat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman. Selvitys herätti tuoreeltaan erittäin laajaa huomiota mediassa sekä käynnisti vilkkaan ja edelleen jatkuvan keskustelun päätöksenteon uudistumistarpeista niin julkisuudessa kuin eri organisaatioiden sisällä. Julkistuksensa jälkeen työpaperi on myös toiminut lukuisten tv- ja radiokeskusteluohjelmien tausta-aineistona.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tunnistaa keinot, joilla saisimme kaikki kansakunnan voimavarat entistä paremmin käyttöön. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tämä on pienen maan menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä.

Selvitystä varten haastateltiin yli sata keskeistä vaikuttajaa muun muassa politiikasta, hallinnosta, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Vahva viesti haastatteluista oli sekin, että vanhat rakenteet ja toimintatavat eivät enää toimi. Selvityksessä hyödynnettiin lisäksi laajasti muita lähteitä. Lisätietoa selvityksestä sekä sen tuloksista on täällä.

Työpaperin julkistuksen jälkeen maaliskuussa sen pohjalta päätettiin käynnistää avainaluevalmistelu. Tähän liittyen työpaperin tekijät ja muut Sitran edustajat ovat keskustelleet erityisesti puolueiden, eduskunnan ja eduskuntaryhmien sekä valtioneuvoston edustajien kanssa.

Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa

Sote-uudistuksen valmistelu eteni tarkastelujakson aikana vauhdilla. Tämä näkyi myös kiinnostuksen kasvuna avainalueella kehitettyjä konsepteja kohtaan. Esimerkiksi asiakaskokemusta ja uusia valinnanvapauteen liittyviä palvelutuotannon tapoja käsitteleviä Soteuttamo-verkottamistilaisuuksia on toukokuun loppuun mennessä järjestetty noin 50 kappaletta ympäri Suomea tulevien maakuntien alueella.

Yhteistyössä TEMin kanssa julkaistiin huhtikuussa laaja pk-yritysten kilpailukyky sotessa -selvitys, jonka julkistamistilaisuus keräsi niin palveluntuottajia kuin muitakin sote-kehittäjiä paikalle keskustelutilaisuuteen. Avainalue järjesti maaliskuussa myös terveydenhuollon analytiikka-seminaarin Tallinnassa osana Hyvinvointianalyytikkojen- ja valmentajien koulutushanketta. Seminaari keräsi runsaat sata terveydenhuollon päättäjää kuulemaan uusista digitaalisista työkaluista, joita avainalueella on myös kehitetty tulevaa sotea silmällä pitäen.

Avainalue tuotti myös valinnanvapauden laajenemiseen liittyvää sisältöä STM:n ohjeistuksiin koskien asiakassetelien arvonmäärittämistä tulevassa sotessa. Lisäksi avainalue järjesti vuoden 2018 aikana laajentuvilla valinnanvapauskokeilualueilla työpajojen sarjan henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoon liittyen.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalue jatkuu 31.7.2018 saakka lainsäädäntötyön aikataulujen muutoksen vuoksi. Hallituksen 26.10.2017 eduskunnalle antama esitys laeiksi sote-tiedon toissijaisesta käytöstä on edelleen käsiteltävänä. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa, minkä jälkeen työ on jatkunut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Olemme edelleen mukana yhden luukun lupapalvelun pystyttämisessä. Jatkamme yhteistyötä THL:n ja STM:n sekä muiden toimijoiden kanssa sote-tiedon toissijaisen hyödyntämisen lakiehdotukseen kirjattujen toimintojen käynnistämiseksi. Käynnistymisvaihetta tukevat monialaiset ohjaus- ja työryhmät ovat käynnistäneet työnsä siinä laajuudessa, kuin se lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi on mahdollista.

Olemme keränneet tietoa muiden maiden käytänteistä ja osallistumme keskusteluun eri foorumeilla. Esituotantohankkeet ovat valmistuneet ja tiivistelmä tuloksista on julkaistu verkossa. Julkaisemme heinäkuun alussa terveystietojen hyödyntämiseen liittyvän kansalaiskyselyn tulokset, joita käsitellään laajemmin kesän SuomiAreenalla yhdessä Lääketeollisuus ry:n ja THL:n kanssa. Työstämme parhaillaan hankkeissa koottuja oppeja ja linjauksia tulevalle toimijalle ja sen asiakkaille tarkoitettuun julkaisuun, joka valmistuu loppusyksystä.

Julkisen sektorin johtaminen

Julkisen sektorin johtaminen -avainalue tukee julkishallinnon johtamisen ja johtamiskulttuurin uudistamista. Työ koostuu valtion ylimmän virkamiesjohdon koulutuksesta, kokeilutoiminnasta ja keskustelualoitteesta, jossa hahmotetaan valtionhallinnon toimintaperiaatteiden ja rakenteiden uudistamistarpeita 2020-luvulle siirryttäessä.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää hallinnolta uudenlaista joustavuutta, uudistumiskykyä ja yhtenäisyyttä. Sitran rakentama Uudistuva julkinen sektori – mahdollistava johtaminen -koulutus vahvistaa näihin haasteisiin liittyvää johtamisosaamista. Ensimmäiset kolme Uudistuja-kurssia valmistuivat maalis-toukokuussa ja jälkimmäiset kolme ajoittuvat huhti-joulukuulle. Päättyneet kurssit ovat saaneet erittäin kiittävät arvioit. Koulutukseen osallistuvat kaikkien ministeriöiden ja keskeisten virastojen johtoryhmät eli yhteensä reilut 160 henkeä.

Siilonmurtajat-kokeilut ovat päässeet hyvään vauhtiin. Ministeriöiden ja virastojen henkilöstöltä saatujen noin 50 ehdotuksen joukosta valitsimme neljä poikkihallinnollista kokeilua, joiden toteutukseen Sitra tarjoaa tukea ja sparrausta. Kokeilut muotoillaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä ministeriöiden ja virastojen kanssa vuoden loppuun mennessä. Kertyneet opit jaetaan avoimesti kaikkien hyödyksi. Lisätietoja mukana olevista kokeiluista ja niiden tavoitteista löytyy täältä.

Lisäksi visioimme julkishallintoa 2020-luvulle yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Keskustelualoitteen työnimi on Ilmiömäinen hallinto 2030. Alkusyksystä 2018 valmistuva aloite tulee sisältämään konkreettisia ehdotuksia julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen uudistamiseksi.

2.2  Uusi työelämä ja kestävä talous

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Sen painopisteet ovat Strateginen kasvupolitiikka ja Elinikäinen oppiminen. Teemaan kuuluu lisäksi projekti, jonka tehtävänä on varmistaa vuoden 2017 lopussa päättyneen Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vaikuttavuus ja onnistunut irtautuminen Sitrasta.

Nostot tarkastelujaksolta:

1.  Päätimme käynnistää uuden, elinikäiseen oppimiseen keskittyvän projektikokonaisuuden eli avainalueen.
2. IHAN^®-avainalueen tavoitteena on luoda yhteiset EU-tasoiset pelisäännöt ja ratkaisut ihmislähtöiseen tiedonvaihdantaan. Kaupallisten alustayhtiöiden keräämä data tulee saada uusiokäyttöön ja ihmisten hallintaan. Voimaan tullut EU:n GDPR-asetus tukee projektin tavoitteita.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Elinikäinen oppiminen                                             

Syksyllä käynnistyvän uuden, elinikäiseen oppimiseen keskittyvän avainalueen painopisteiksi tulee:

• elinikäisen oppimisen tilannekuvan vahvistaminen
• elinikäisen oppimisen yhteisen tahtotilan ja rahoituksen periaatteiden muodostaminen yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa
• elinikäisen oppimisen tiekartta ja ekosysteemit
• yhteistyöhankkeiden toteutus koulutuksen nivelvaiheissa ja työuran murroskohdissa

Työ käynnistettiin 28.5. sidosryhmätapahtumalla, jossa luotiin yhteistä tilannekuvaa elinikäisen oppimisen kentällä tapahtuvasta kehitystyöstä yhdessä parisatapäisen osallistujajoukon voimin. Sitran mandaatti astua kentälle yhteen tuovana voimana koettiin tärkeäksi ja työmme elinikäisen oppimisen rahoitusvirtojen selvittämiseksi herätti paljon kiinnostusta.

Avainalueen tarkempi toimintasuunnitelma tarkentuu kesän ja syksyn 2018 aikana. Avainalue toteutetaan Sitrassa osana Yhteiskunnallisen koulutuksen toimintoa.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Datasta on tullut maailman arvokkain resurssi, mutta nykyisillä toimintamalleilla siitä hyötyvät eniten muutamat suuryritykset, jotka keräävät palvelujensa käyttäjien datan itselleen. Reilu datatalous sen sijaan hyödyttäisi kaikkia. Henkilökohtaisen tiedon hallinta helpottaisi arkea ja lisäisi hyvinvointia. Yhtenäinen toimintatapa avaisi mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille ja liiketoiminnalle.

IHAN^®-avainalueen tavoitteena on luoda yhteiset EU-tasoiset pelisäännöt ja ratkaisut ihmislähtöisen tiedonvaihdannan ekosysteemille. Alustayhtiöiden keräämä data tulee saada uusiokäyttöön ja ihmisten hallintaan. 25.5. voimaan tullut EU:n GDPR-asetus ohjaa tehtäviä linjauksia. IHAN^® voi saada datan liikkeelle, kuten pankkimaailman IBAN-koodi liikuttaa rahaa. Avainalue on käynnistynyt ja työtä tehdään laajalla yhteistyöllä, jossa Suomi ja Viro voivat olla suunnannäyttäjä.

Olemme käynnistämässä alustavia yhteistyöhankkeita ja ensimmäisiä selvityksiä, kuten FarmiData-pilotti (vauhdittaa digitalisaation hyödyntämistä maataloudessa) ja Eksoten KODA (kotona asumista tukevat digitaaliset palvelut). GDPR:n voimaantulopäivän aattona avatulla IHAN^®-hankehaulla etsimme jo käynnissä olevia tai nopeasti käynnistyviä projekteja eri toimialoilta IHAN^®-pilottihankkeiksi, joissa ratkotaan ihmislähtöisen tiedonvaihdannan teknisiä vaatimuksia, esimerkiksi hajautettua identiteettiä, lohkoketjuajattelua, luvitusta ja datan siirtoa. Haku on avoinna vuoden loppuun ja valittavien hankkeiden on määrä päättyä vuonna 2021.

IHAN^® oli esillä HIMSS Europe 2018 -kongressin yhteydessä toukokuun lopulla Sitgesissä, Barcelonassa. Sitran, Business Finlandin ja Messukeskuksen yhteistyö tuotti tulosta, ja HIMSS Europe järjestetään Helsingissä vuosina 2019-2021.

Työelämän järjestöjen Round table

Helmikuussa käynnistettiin strateginen projekti nimeltä Työelämän järjestöjohdon round table. Projekti jatkaa tavoitteiltaan Sitran aiemmin toteuttamaa round table -toimintaa, mutta tekee sitä systemaattisemmin ja tavoitteellisemmin. Tarkoituksena on vahvistaa keskeisten talouden ja työelämän järjestöjen jaettua tilanne- ja tulevaisuuskuvaa, keskinäistä luottamusta sekä muutoshalua ja -kykyä. Tällä luodaan edellytyksiä kestävän hyvinvoinnin turvaavien reformien toteutukselle.

Keväällä järjestettiin kotimaan round table -työpaja, jossa syvennyttiin toimintaympäristön muutosten vaikutuksiin erityisesti koskien tuottavuuden ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi perehdyttiin työn tulevaisuudesta Saksassa käytävään dialogiprosessiin.

Vaikuttavuusinvestoimisen tuki

Vaikuttavuusinvestoimisen tuen tiimi jatkaa vaikuttavuusinvestoimisen tunnettuuden ja markkinan kehittämistä SIB-hankkeita painottaen. Tavoitteena on tiivis yhteistyö sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka sitoutuvat jatkamaan vaikuttavuusinvestoimisen laajan ekosysteemin rakennustyötä senkin jälkeen, kun projekti päättyy Sitrassa.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä kokoontui kesäkuussa (15.6.) ensimmäistä kertaa uudessa kokoonpanossaan. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin ja markkinan kehitystä Suomessa sekä toimia yhdyssiteenä Vaikuttavuusinvestoimisen kansainvälisen ohjausryhmän (The Global Steering Group for Impact Investment, GSG) suuntaan.

Uuden ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Teollisuussijoituksen kehitysjohtaja Henri Grundsten. Edellisen ohjausryhmän kaksivuotinen kausi päättyi vuoden 2017 joulukuussa.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-malli. Se mahdollistaa julkiselle sektorille tavoitteelliset investoinnit hyvinvointiin ja taloudellisesti riskittömän lisärahoituksen esimerkiksi edistävään ja ehkäisevään työhön. Sijoittajat kantavat taloudelliset riskit ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Katsaus SIB-hankkeisiin, joiden kehitystyössä Sitra on mukana:

– Työhyvinvointi SIB: Suomen ensimmäinen, vuonna 2015 lanseerattu SIB, joka edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Mukana on neljä työyhteisöä, joissa on yhteensä 1 600 työntekijää. Lue lisää.

– Kotoutumisen SIB: Euroopan suurin, työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2017 julkistama SIB, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Rahasto on kooltaan 14,2 miljoonaa euroa. Lue lisää.

– Lasten ja nuorten SIB: Yhteensä 18 kuntaa/kuntayhtymää ilmoitti maaliskuun loppuun mennessä kiinnostuksestaan Lapset-SIB-hanketta kohtaan. Mukana ovat muun muassa Hamina, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemiönsaari, Keuruu, Lappeenranta, Laukaa, Lohja, Multia, Petäjävesi, Porvoo ja Vantaa. Kunnat selvittävät parhaillaan osallistumistaan, muutostavoitettaan ja Lapset-SIB rahaston hyödyntämistä. Ensimmäiset käytännön hankkeet alkavat syksyllä 2018. Lue lisää.

– Työllisyys-SIB: Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema hankekokonaisuus, joka edistää työllistymistä. SIBin piiriin tulee potentiaalisesti 16 000 työtöntä, sillä jo noin 14 kaupunkia/työssäkäyntialuetta on ilmoittanut kiinnostuksesta.

– Kesän mittaan valmisteluun siirtyvät myös ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn pureutuvat SIBit. Myös tulosperusteisen ympäristörahaston (EIB) valmistelu etenee painottuen tällä hetkellä kuntien energiatehokkuuteen ja lannan kierrätykseen Saaristomerellä. Lue lisää.

Uusi julkaisumme Vaikuttavuuden askelmerkit keskittyy yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamiseen ja viestimiseen palveluntuottajan näkökulmasta. Se avaa peruskäsitteitä ja esittelee erilaisia työkaluja. Lisäksi se sisältää 22 käytännönläheistä vaikuttavuustarinaa Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämöön osallistuneista yrityksistä ja järjestöistä.

2.3  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto toi julkiseen keskusteluun vision yhteiskunnan hyvinvoinnista pitkällä tähtäimellä esittelemällä kirjan hyvinvoinnin seuraavasta erästä, jatkoi yhteistyötä mentoroitavien organisaatioiden kanssa Erätauko-menetelmän hyödyntämisessä rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun laajentamiseksi ja jatkoi Sitran toiminnan vaikuttavuuden arviointia.

Mistä on kyse?

Ennakointi ja strategia -toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista, tietopalveluista sekä ydinkyvykkyyksistä.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Sitran visio Hyvinvoinnin seuraavasta erästä esiteltiin kirjan muodossa. Samalla julkaistiin Tulevaisuuden tekijän työkalupakki, joka on avoimesti hyödynnettävissä tulevaisuuden hahmottamiseen ja visioiden rakentamiseen.
2. Erätauko-keskustelutavan lanseerauksen jälkeen lukuisat kunta- ja järjestötoimijat sekä mediat ovat ilmoittautuneet mentoroitavaksi ja järjestävänsä rakentavan dialogin Erätauko-tilaisuuksia.
3. Sitran vaikuttavuusarvioinnit tuottavat laadukasta ja riippumatonta tietoa Sitran toiminnan tuloksellisuudesta. Tällä hetkellä työ jatkuu kahden vaikuttavuustavoitteen parissa: Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Vuonna 2017 julkaistiin arvioinnit tavoitteista Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti ja Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Seuraava erä

Sitra herätteli ja jatkoi keskustelua pohjoismaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta sekä pitkän tähtäimen yhteiskunnallisista visioista Seuraava erä -visiotyöllä. Tavoitteena on ollut hahmottaa käynnissä olevaa yhteiskunnan murrosta sekä tunnistaa pohjoismaisen mallin tulevaisuuden menestystekijöitä reilun ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Työn kiteytyksenä syntynyt visio hyvinvoinnin seuraavasta erästä julkaistiin kirjan muodossa 8.5.2018. Julkistustilaisuudessa Minne menet pohjoismainen yhteiskuntamalli? keskustelijoina oli joukko tavoiteltavaa yhteiskuntaa pitkällä tähtäimellä visioineita sekä politiikan uudistamisen tarvetta painottaneita ajattelijoita: Sari Stenfors, Elina Lepomäki, Kati Peltola, Paavo Järvensivu ja Aleksi Neuvonen. Kirjan julkistuksen yhteydessä esiteltiin myös Tulevaisuuden tekijän työkalupakki, jonka työkalut ovat avoimesti hyödynnettävissä tulevaisuuden hahmottamiseen ja visioiden rakentamiseen.

Seuraava erä -työ jatkuu vuonna 2018 monien erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Heinäkuussa Sitra järjestää Lontoossa Nestan FutureFest-tapahtumassa keskustelun hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Erätauko-hankkeessa kehitettiin vuoden 2017 aikana tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Taustalla on huoli keskustelukulttuurin kärjistymisestä sekä kasvavista kuiluista ihmisten ja ihmisryhmien todellisuuksien välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, sillä se on toimivan demokratian perusedellytys.

Vuonna 2018 Erätauon tavoitteena on, että eri organisaatiot ympäri Suomen järjestävät rakentavia keskustelutilaisuuksia hyödyntäen Erätauon menetelmiä ja työkaluja.

Erätauko-keskustelutapa esiteltiin maaliskuussa, minkä jälkeen kiinnostus rakentavan keskustelun mallia kohtaan on ollut suurta. Sitra tarjoaa vuonna 2018 Erätauko-keskusteluiden vetämiseen sitoutuneille tahoille mentorointia ja muotoilee Erätauko- ja dialogiosaamisesta koulutuskokonaisuuden avoimesti koulutustoimijoiden hyödynnettäväksi.

Muut hankkeet

Tieto päätöksenteossa -projekti tähtää siihen, että monimutkaisissa ongelmissa päätöksenteko pohjautuisi entistä enemmän eri lähteistä saatavan tiedon synteesiin ja yhteiseen, vuorovaikutteiseen tulkintaan. Projekti tunnistaa tiedon ja päätöksenteon muuttuvaan suhteeseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä nostaa esiin uusia näkökulmia.

Kevään ja kesän 2018 aikana tullaan toteuttamaan dialogiselvitys, jonka tavoitteena on tunnistaa otollisia paikkoja dialogille nykyisessä päätöksentekojärjestelmässä. Selvitys on jatkoa syksyllä 2017 julkaistulle selvitykselle Tieto päätöksenteossa – Kohti dialogiloikkaa. Osana projektia Sitra tunnustelee Hack4Society-mallin soveltamisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Education for a changing world -hanke selvittää, miten oppilaat, koulut ja yhteisöt voivat rakentaa huomisen kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Hanke on koonnut yhteen 15 suomalaista ja pohjoisamerikkalaista tutkijaa. Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan kuluvan vuoden aikana 2018 Sustainability, Human Well-being and The Future of Education –kirjan (Palgrave Mcmillan) muodossa. Keväällä 2018 Helsingin kaupunki on käynnistänyt oman ohjelman kestävän koulutuksen kehittämiseen Sitran hankkeen kokemusten ja ajattelun pohjalta.

Sitran arviointi

Vuosina 2016–2019 Sitra vahvistaa vaikuttavuuden analyysia ulkoisella arvioinnilla. Vaikuttavuusarvioinnin tarkoituksena on tuottaa laadukasta ja riippumatonta tietoa Sitran toiminnan tuloksellisuudesta. Arvioinnin lähtökohtana ovat Sitran yhteiset vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjaavat toimintaamme kestävän hyvinvoinnin edistämisessä.

Vuonna 2017 julkaistiin arvioinnit tavoitteista Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti ja Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi.

Näkemyksemme mukaan arvioijat ovat tunnistaneet keskeiset asiat Sitran vaikuttavuustyön onnistumisen kannalta. Arvioinnit nostavat esiin myös kehityskohtia, joiden edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

Vuonna 2018 arvioidaan vaikuttavuustavoitteet Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Toteuttajaksi on valikoitunut kilpailutuksen voittanut Owal Group Oy.

2.4  Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana Heurekan ja Sitran yhteistyönäyttely Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta keräsi katsojia Tulevaisuuden uutisten muodossa sekä Sitran koulutuksen alumnien SenseMaker-kokeilujen tulokset näkivät päivänvalon.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutuksen fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena. Lisäksi toiminto koordinoi ja osin toteuttaa myös Sitran juhlavuoteen liittyviä hankkeita.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Heurekan ja Sitran yhteistyönäyttely Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta sai toukokuun aamuissa näkyvyyttä kouluyhteistyössä syntyneiden Tulevaisuuden uutisten muodossa.
2.  Sitran koulutuksen alumnien SenseMaker-kokeilujen tulokset näkivät päivänvalon.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta

Heurekan ja Sitran yhteinen Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely on otettu erinomaisesti vastaan: visuaalisen ja arvopohdintoihin yllyttävän tulevaisuusnäyttelyn on kokenut jo noin 100 000 kävijää. Heurekan arvion mukaan näyttelyn kokonaiskävijätavoite (265 000 kävijää) täyttynee ja todennäköisesti ylittyy. Heurekan kävijätutkimuksessa Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta sai erinomaisen yleisarvosanan (4,1/5), ja erityisesti näyttelyn perusidea ja tarina todettiin varsin onnistuneiksi.

Näyttely ja sen teemat ovat keväällä olleet esillä myös MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksissä, kun koululaisyhteistyönä tehdyt “Tulevaisuuden uutiset” ovat vallanneet eetterin keskiviikko-aamuissa 9.5.2018 alkaen.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja koulutuksen alumnitoiminta

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kahdestoista kurssi käynnistyi 7.3.2018 mukanaan 24 päättäjää ja vaikuttaja yhteiskunnan eri sektoreilta. Koulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Kurssi päättyi 29.5. Sarjassaan kolmastoista kurssi järjestetään syksyllä 2018. Keväällä 2019 kurssia ei järjestetä eduskuntavaalien takia.

Menneen juhlavuoden kunniaksi Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen alumnit pääsivät kokeilemaan Dave Snowdenin Cynefin-teoriakehykseen perustuvaa SenseMaker-työkalua ja oppimaan, miten tietoa kerätään aikana, jolloin vanhat lainalaisuudet eivät enää päde. Syksyn 2017 aikana toteutetussa alumnien SenseMaker-kokeiluissa kerättiin 1468 tarinaa, joista muodostuu läpileikkaus suomalaisten todellisuudesta juuri nyt. Kokeilussa oli mukana koulutuksen alumneja eri organisaatioista.

Ratkaisu 100

Sitran juhlavuosiponnistuksella, Ratkaisu 100 -haastekilpailulla, halusimme kehittää haastekilpailua metodina vaikuttavien ratkaisuja vauhdittamiseksi ja rahoituksen ohjaamiseksi aidosti toteutuskelpoisiin, vaikuttaviin ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Näin ollen panostamme prosessin perusteelliseen arviointiin, joka on toteutettu mm. haastattelututkimuksen avulla. Kesäkuussa 2018 julkaistava haastattelututkimus keskittyy etenkin tiimien ideapolkujen kehityksen tarkasteluun ja kilpailun arviointiin tiimien edistymisen näkökulmasta. Tutkimuksen keskeisimpiä löydöksiä ovat:

• Kilpailussa lähes jokainen tiimi pääsi merkittävästi eteenpäin omalla ideapolullaan, verkostoitui ja syvensi ratkaisuunsa liittyviä malleja ja suunnitelmia.
• Ratkaisu 100 tarjosi kaikille tiimeille ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen innovointiin ja omaksua keinoja suunnitella ja mitata vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä.
• Jatkossa olennaista on räätälöidä kilpailujen tarjoama tuki tiimien erilaisten tarpeiden mukaan.
• Kilpailujen pidemmän aikavälin vaikutukset liittyvät sekä niiden tuottamien ideoiden laatuun ja toteutettavuuteen että niiden kykyyn tuoda eri sektorit yhteen rakentamaan uusia ratkaisuja.

Lisäksi tarkastelujakson aikana toinen kilpailun voittajista, tekoälyllä osaamisen tunnistamiseen keskittyvä Headai, julkaisi Microcompetencies-palvelun, joka tarjoaa reaaliaikaiset työvälineet osaamisten ja niiden tarpeiden nopeaan kartoittamiseen sekä päätöksentekoon laadukkaaseen ja analyyttiseen osaamistietoon perustuen. Headai kartoittaa ko. palvelun avulla osaamistarpeita esim. 3AMK-korkeakoululle (Haaga-Helia, Metropolia ja Laurea).

Muu fasilitointi

Tarkastelujakson aikana Sitra kutsuttiin kansalliseen lapsistrategian valmisteluun. Sitran yhteiskunnallinen koulutus osallistuu kesäkuussa käynnistyvään valmisteluun tuomalla asiantuntemusta strategiaprosessin työskentelymenetelmiin. Helmikuussa 2019 päättyvästä valmistelusta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

2.5  Pääomasijoitukset

Tarkastelujakson aikana tehtiin kaksi jatkosijoituspäätöstä sekä irtauduttiin yhdestä kohdeyrityksestä ja yhdestä pääomarahastosijoituksesta. Lisäksi useat Sitran salkussa olevat kotimaiset pääomarahastot toteuttivat hyviä irtautumisia.