Hallintoneuvoston katsaus 2/2015

1  Yleiskuva Sitrasta

Globaali keskinäisriippuvuus ja paine rakenteellisiin uudistuksiin on tullut entistä näkyvämmäksi kuluneen vuoden aikana. Muutoksen nopeus on asettanut suomalaisenkin yhteiskunnan, yritykset ja kansalaiset uudenlaisen haasteen eteen. Esimerkkejä kohtaamistamme haasteista ovat muun muassa työelämän murros, äkillinen maahanmuutto, ilmasto- ja energiakysymykset sekä Suomen talouden kilpailukyvyn rapautuminen.

Näissä olosuhteissa Sitran rooli ketteränä tulevaisuus- ja kokeiluorganisaationa korostuu entisestään ja tunnistamme tarpeen tuoda vieläkin pontevammin lisäarvoa päätöksentekoon vaihtoehtoisten ratkaisumallien esittäjänä ja analysoijana.

Tätä taustaa vasten olemme aktiivisesti etsineet ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseen samalla huomioiden ilmastonlämpenemisen ehkäisyyn liittyvään bisnespotentiaalin. Ilmastonmuutos on luonut yhden maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista uusiutuvalle energialle, energiatehokkuudelle sekä puhtaille että resurssitehokkaille ratkaisuille.

Sitra pyrkii omalla työllään edesauttamaan Suomen teollisuuden siirtymää kiertotalouteen ja hiilineutraaliuuteen, mikä voisi parhaillaan parantaa yritystemme kilpailukykyä luoden samalla uusia työpaikkoja.

Vastaavanlaisen kansallisen kilpailukykypotentiaalin näemme Sote-uudistuksessa, joka onnistuessaan voisi laadukkaan ja kustannustehokkaan hoidon lisäksi luoda puitteet ennakoivan terveydenhoidon edelläkävijämarkkinalle.

Sitran toimintaa avataan tarkemmin seuraavissa kohdissa, ja osin varsin yksityiskohtaisesti, sillä veimme runsaan määrän projekteja päätökseen, mistä haluamme hallintoneuvostolle raportoida. Kuitenkin kaiken tekemisemme punainen lanka on visiomme, jossa Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

1.1  Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Teema Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta luo edellytyksiä Suomelle menestyä ja kehittää resurssien viisaasta käytöstä ja hiilineutraaliudesta globaali valtti, joka takaa suomalaisille hyvinvointia ja yrityksille kilpailukykyä.

Kehitämme ja juurrutamme suomalaiseen yhteiskuntaan edelläkävijäratkaisuja, joita Suomen hallituksen muutosohjelman pääkohdassa Biotalous ja puhtaat ratkaisut halutaan edistää.

Tärkeäksi painopistealueeksi on kasvanut avainalue Kiertotalouden liiketoimintamallit, jonka työ pääsi vauhtiin kevään aikana. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous voi tuoda Suomelle jopa 2,5 miljardin euron vuosittaisen lisäarvon metsä-, konepaja- ja elintarviketeollisuudessa, yksityisessä kulutuksessa ja kiinteistöjen käyttöasteen muutoksessa. Tämän lisäksi ravinteiden kierron tehostaminen voi tuoda jopa 0,5 miljardin euron lisäarvon.

Kiertotalouden painopistealueiksi on valittu erityisesti tekstiili- ja muotiala, teknologia-ala ja ravinteiden kierrätys.

Pääkaupunkiseudusta kansainvälisen mittaluokan referenssialuetta kehittävä, Sitran käynnistämä ja johtama, Smart & Clean -hankekokonaisuus on nyt hahmottunut ja sen käytännön toteutuksen sekä rahoitusmallin selvittäminen on loppusuoralla. Mittavat kehityspanokset yrityksiltä, kaupungeilta, valtiolta, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta tulevat painottumaan vähähiiliseen liikenteeseen, ilmastopositiiviseen rakennettuun ympäristöön, älykkäisiin ja kestäviin energia-, jäte- ja vesiratkaisuihin sekä kestäviin elämäntapoihin. Smart & Clean-hankekokonaisuus nostettiin myös Suomen hallituksen muutosohjelman yhdeksi kärkitoimenpiteeksi.

Sitra on kesän aikana yhdistänyt voimansa 11 merkittävän kansainvälisen organisaation, kuten maailman pankin, World Resources Instituten, Stockholm Environmental Instituten ja Masdar Instituten kanssa. Sitran koordinoimassa hankkeessa analysoidaan kuinka paljon maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöjä voitaisiin kustannustehokkaasti alentaa, jos skaalattaisiin parhaita, jo käytössä olevia vähähiilisiä ratkaisuja globaalisti. Tämän yhteistyön tulokset tukevat vahvan ilmastosopimuksen syntymistä Pariisin COP21-ilmastokokouksessa ja ilmastotoimien toteuttamista sen jälkeen.

Teemassa kehitetty resurssiviisaan alueen toimintamalli vakiinnutti asemansa suomalaisten kaupunkiseutujen kehittämisessä, kun 2,5 vuotta kestäneen, Jyväskylän kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön päätteeksi perustettiin kesäkuun alussa Resurssiviisaiden kuntien verkosto. Verkoston vetovastuu siirtyi Suomen ympäristökeskukselle ja Motivalle. Finnish Sustainable Communities -verkosto tukee mukana olevia kuntia kasvattamaan elinvoimaisuuttaan niin, että kunnat ovat viimeistään vuonna 2050 päästöttömiä ja jätteettömiä eikä niiden alueella tapahdu ylikulutusta. Mukana verkostossa ovat Jyväskylän lisäksi Forssa, Lappeenranta ja Turku ja uusia kumppanuuskaupunkeja kartoitetaan.

Sitran tuella luotu Kestävän kaivostoiminnan verkosto on löytänyt paikkansa kaivosteollisuuden ja sen sidosryhmien välisen dialogin edistäjänä. Verkoston ensimmäisen kauden toimintakertomus valmistui kesäkuussa ja Suomen ensimmäinen kaivosten yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin syyskuun lopussa, yhdessä paikallista sidosryhmätyötä tukevan työkalupakin kera. Myös Suomen oloihin sovellettu, kanadalaisen TSM:n (Towards Sustainable Mining) pohjalle rakennettu vastuullisuusjärjestelmä on hyvää vauhtia valmistumassa pilotointiin. Verkoston puheenjohtajana toimii Hannele Pokka, ja Eero Yrjö-Koskinen aloitti verkoston pääsihteerinä syyskuun alusta. Verkosto jatkaa nyt työtään itsenäisenä Kaivosteollisuus ry:n tiloissa.

1.2  Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet

Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet -teeman tavoitteena on rohkaista välittävään huolenpitoon samalla edistäen uusia hyvinvoinnin toimintamalleja ja liiketoimintaa. Teemassa on kaksi avainaluetta, jotka edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää. Kolme avainaluetta vietiin päätökseen kesäkuussa 2015. Yksi uusi avainalue käynnistyy syyskuun aikana. Teeman sisältöjä suunnataan jatkossa uudistumiskykyyn, mikä ohjaa syyskuun alusta käynnistynyttä uutta avainaluetta Hyvinvoinnin palveluoperaattori.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella valmistellaan hyvinvointitiedon kokoamiseen ja koordinointiin keskittyvän toimijan perustamista. Palveluoperaattorin tehtävänä olisi mahdollistaa eri tietolähteistä ja -rekistereistä hyvinvointiin vaikuttavan tiedon (esim. potilastiedot, demografiset tiedot, hyvinvointitiedot) ja avoimen datan hyödyntämistä. Lähtökohtana on, että yksilö hallitsee omia tietojaan. Palveluoperaattorin kautta saatava tieto parantaisi hoidon ja hoivan vaikuttavuutta, lisäisi palvelutuotannon ja tutkimuksen tehokkuutta ja edistäisi elinkeinoelämän uudistumiskykyä.

Sitran rakentama sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmalli valmistui 2014 lokakuussa. Malli rakentui pääosin palvelupaketeille. Keväällä 2015 sovittiin Sitran ja sosiaali-ja terveysministeriön yhteistyöstä, jossa STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä sosiaali-ja terveydenhuollon palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy hallituskauden kärkihankkeeseen 1, jonka tavoitteena on uudistaa palveluita asiakaslähtöisiksi. Yhtenä keinona tähän on määritellä julkinen palvelulupaus ja tehdä palveluiden kustannukset sekä laatu läpinäkyviksi.

Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon raportoinnin- ja ohjauksen työväline ja niiden myötä sote-palveluihin pystytään saamaan sekä laadun että kustannusten kansallinen läpinäkyvyys ja vertailtavuus. Pilotit lähtevät käyntiin lähes 20 kunnan alueella 1.10.2015.

Lisäksi avainalue on jatkanut tutkimustiedon tuottamista soten kansallisen päätöksenteon tueksi. Keväällä valmistuneiden tutkimushankkeiden (Oulun sekä Kainuun ja Keski-Suomen tulokset monikanavarahoituksen kohdentumisesta) lisäksi on tehty edellisen kaltaista tutkimusyhteistyötä Tampereen kaupungin ja sydänsairaalan kanssa sydänpotilaiden hoitoketjusta. Tampereen tutkimuksen tulokset julkaistaan syyskuun lopussa 2015.

Palvelupakettien sisällön kehittämisen lisäksi avainalueella on tehty selvitys palvelupaketeilla johtamisen taloudellisesta potentiaalista. Työtä ohjasi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. Selvityksen tavoitteena oli jaotella kuntien kustannukset palvelupakettiajattelun mukaisesti ja arvioida pakettien kustannuksia per asukas. Lisäksi arvioitiin sote-kustannusten taloudellista säästöpotentiaalia koko maan tasolla vertailemalla alueiden kustannuksia keskenään. Jos alueet, joiden sote-menot ylittävät tällä hetkellä tavoitetason asukaskohtaiset sote-menot, pystyisivät pienentämään menonsa valtakunnan keskitasolle, taloudellinen säästöpotentiaali koko maan tasolla olisi 1,1 miljardia euroa.

Hyvinvointia tiedosta -avainalueen tavoitteena on kehittää omahoito- ja genomitietoon perustuvia digitaalisia palveluja kansalaisille sekä toimintamalleja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen. Palvelut ja mallit integroidaan terveydenhuoltoon, koska tavoitteena on saada aikaan kustannussäästöjä toimintatapoja ja palveluita uudistamalla. Avainalueella on edistetty myös terveysteknologiayritysten (eritysesti start upit) menestystä, koska tavoitteena on saada uutta kasvua Suomeen.

Sitran sähköiset omahoidon palvelut on nivottu virtuaaliklinikka-konseptiksi, joka haastaa nykyisen lääkärissäkäynnin prosessin sekä muuttaa ajattelutapaa sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyä suosivaksi. Virtuaaliklinikkaan perustuva minunterveyteni.fi -palvelu otettiin käyttöön maaliskuussa Hämeenlinnassa. Palvelu on ainutlaatuinen kansalaisille suunnattu omahoitopalvelukokonaisuus, jossa ensimmäistä kertaa yhdistetään potilaan omia terveys- ja hyvinvointietoja, potilastietoja sekä luotettavaa lääketieteellistä tietoa älykkäiden algoritmien avulla. Palvelua esiteltiin lukuisissa tilaisuuksissa toimintakauden aikana. Konsepti herätti myös kansainvälisten yritysten kiinnostusta ja yhteistyö Applen kanssa aloitettiin toimintakaudella.

Minunterveyteni.fi -palvelu leviää todennäköisesti kansalliseksi ratkaisuksi, sillä sitä kehitetään edelleen Sitran rahoittamassa Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut -projektissa eli Odassa, jossa mukana ovat Espoo, Tampere, Turku, Oulu, Joensuu sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. ODA:lle on haettu rahoitusta VM:n digihaaste 2015 -ohjelmasta ja päätös tästä saadaan syyskuun aikana.

Avainalueen toinen suuri painopiste digitaalisten omahoitopalvelujen lisäksi on saada ihmisen perimään liittyvä tieto arkikäyttöön ja osaksi ihmisten muuta terveystietoa. Ihmisen koko perimään perustuva genomitieto tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ehkäistä ennalta muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, diabetestä ja syöpää. Kansallinen genomistrategiatyö yhdessä STM:n kanssa edistyi aikataulun mukaisesti ja se julkistettiin kesäkuussa. Genomistrategiatyön yhteydessä havaittiin, että Suomen suuri potentiaali on geenitiedon, kliinisen tiedon ja ihmisen muun hyvinvointitiedon yhdistämisessä. Jotta tietoa voidaan yhdistää, tarvitaan operaattori. Tästä alkoi Sitran uuden avainalueen, Hyvinvoinnin palveluoperaattorin valmistelu.

Valtiovarainministeriö on vienyt eteenpäin Sitran edistämää sähköistä tunnistamisratkaisua ja palveluväylää. 1.5.2015 voimaan astunut lakimuutos sähköisestä tunnistamisesta oli merkittävä askel eteenpäin. Palveluväylä on määrä ottaa tuotantokäyttöön vuoden loppuun mennessä. Palveluarkkitehtuuri­hankkeen tavoitteet tukevat myös hallitusohjelman tavoitteita digitaalisoinnista. Sitran asiantuntijat ovat jatkaneet työskentelyä valtiovarainministeriön työryhmissä. Palveluarkkitehtuuriin liittyvä Sitran avainalue Tietoyhteiskunnan mahdollistaminen päättyi kesäkuussa 2015.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä hankkeissa kerääntynyt tieto ja kokemukset johtivat hahmottelemaan monikanavaista ”Lasten ja nuorten 112” -palvelua. Tulevaisuuden lasten ja nuorten palvelujen kulmakiviä ovat ennalta ehkäisy, saumaton yhteistyö ja yhden luukun -malli. Suomeen tulisi perustaa tätä varten valtakunnallinen palvelukeskus, joka keskitetysti neuvoo ja ohjaa tarvittaessa perheitä paikallispalveluiden pariin. Tulevaisuuden palvelupakettia kuvataan Lasten ja nuorten palvelut 2020 -pamfletissa, joka syntyi lasten ja nuorten asioista vastaavien tahojen kanssa yhteistyössä. Pamfletissa esitettyä kokonaispalveluajattelua voidaan hyödyntää nuorisolain ja sote-palveluiden uudistamisessa. Malli toteuttaa myös hallitusohjelman tavoitteita matalan kynnyksen perhepalveluista ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Mikkelissä vakinaistettua Tajua mut! -konseptia kokeillaan kahdessa kunnassa vuoden 2015 loppuun asti. Palvelujohtamisen mahdollistaminen -avainalue päättyi kesäkuussa 2015.

Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä -avainalueella on reilun kahden vuoden aikana toteutettu hankekokonaisuus, jossa keskityttiin ikäihmisten kotona asumiseen ja arjessa selviytymiseen. Tampereella kehitetyn ja Turussa, Raumalla ja Porissa toimivan Palvelutori-ohjauspalvelun soisi leviävän myös muihin kuntiin. Yli 75-vuotiaille kohdennettava uusi kotitalousvähennysmalli mahdollistaisi palveluiden ostamisen kotiin myös pienituloisille. Kotitalousvähennyksen kehittäminen on hallitusohjelmassa, mutta ei toistaiseksi kärkihankkeissa. Osa avainalueella kehitetyistä toimintamalleista on sellaisenaan levitettävissä muihin kuntiin. Osa vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Hankkeiden tulokset on koottu Sitran julkaisuihin. Avainalue päättyi kesäkuussa 2015.

1.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Sitran uusin, viime vuonna aloittanut teema edistää työelämän uudistumista ja kestävää taloutta. Tällä hetkellä työ on organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen.

Työelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä sitä kautta voidaan lisätä hyvinvointia ja helpottaa julkisen talouden rahoituspaineita. Myös yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteelliselle yhteistyölle sekä hyvinvoinnin uusille rahoitusmalleille on Suomessa suuri tilaus.

Työelämän murrosta ja sen vaikutuksia ruotii Työelämän taitekohdat -avainalue. Digitalisaation ja globalisaation seurauksena työmarkkinat, työpaikat ja työn sisältö muuttuvat merkittävästi: perinteisiä ammatteja häviää ja uusia syntyy. Siinä missä ”vanha työ” oli kollektiivista, paikallaan pysyvää, rutiininomaista ja toistavaa, ”uusi työ” on usein yksilöllistä, joustavaa, luovaa, immateriaalista, liikkuvaa ja globaalia.

Avainalueen yksi tärkeä painopiste on kokeilla toimintamalleja, jotka parantavat työmarkkinoiden kohtaantoa eli auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa tehokkaammin ja nopeammin. Toisena tavoitteena on lisätä uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia, olipa kyse ensimmäistä työpaikkaansa hakevasta opiskelijasta tai uudelle uralle suuntaavasta kokeneesta asiantuntijasta.

Syksyllä kokeiluvaiheeseen siirtyvässä yritysläheisessä työllistämismallissa työnantajat toimivat verkostomaisesti ja hyötyvät toinen toisistaan sekä yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa. Samalla yhteiskunnan tuki saadaan kanavoitua todelliseen työhön. Ideana on hakea julkisten työvoimapalveluiden piiristä työnantajien tarpeisiin parhaiten sopivat tekijät. Tähän malliin liittyen valmistellaan kokeiluja kolmen kaupungin kanssa.

Sitran kesäkuussa julkaisema Haaveena osa-aikatyö? -selvitys tarjosi uutta tietoa osa-aikaisten työntekijöiden kokemasta elämän laadusta. Siitä käy ilmi, että osa-aikaisuus on yhä useammin elämäntilanteeseen sopiva tietoinen valinta, eikä koetun hyvinvoinnin kannalta ole juurikaan eroa siinä, tekeekö osa- vai kokoaikaista työtä. Selvitys pohjasi Tilastokeskuksen ja Eurostatin laajoihin tilastoaineistoihin. Jotta Suomeen saadaan lisää työtä ja hyvinvointia, erilaiset työttömyyden ja kokoaikatyön välillä olevat vaihtoehdot tulisikin saada nykyistä laajemmin käyttöön kaikkia osapuolia hyödyntävällä tavalla.

Osana Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman työtä Sitran vanhempi neuvonantaja Mikko Mäenpää on tavannut viime kevään ja tämän syksyn aikana useita kymmeniä työmarkkinaosapuolia ja kuullut heidän näkemyksiään työelämän muutosvoimista ja kehitystarpeista. Samalla on kartoitettu Sitran mahdollisuuksia tarjota foorumi tulevaisuuteen katsovalle, rakentavalle keskustelulle, joka loisi yhteistä tulevaisuudenkuvaa ja edistäisi työelämän pelisääntöjen/sääntelyn tarpeellista uudistamista.

Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalue rakentaa kyseiselle uudelle rahoitus-, sijoitus- ja toimintamallille ekosysteemiä Suomeen. Vaikuttavuusinvestoiminen mahdollistaa yksityisen pääoman kanavoimisen hankkeisiin, joilla edistetään mitattavaa yhteistä hyvää tavoitteellisesti ja tuottoisasti. Asiaa on esitelty laajalti eri sidosryhmille: julkisen sektorin päättäjille, sijoittajille, tutkimuslaitoksille sekä hyvinvointipalveluja tarjoaville järjestöille ja yrityksille.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond (SIB). Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Kansainvälisesti SIB-mallia on hyödynnetty esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ja kodittomuuden vähentämisessä, lasten kouluvalmiuksien lisäämisessä sekä vapautuvien vankien uudelleentuomioiden ehkäisyssä.

SIB-hankkeisiin liittyen Suomessa on käynnissä useita mallinnuksia, ja ensimmäinen hanke on jo lähtökuopissa. Se edistää työhyvinvointia: julkisen sektorin työnantajille tarjotaan palvelukokonaisuus, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja muun muassa vähentää sairauspoissaoloja. Neuvotteluja sopimuksesta käydään useiden julkisen sektorin organisaatioiden sekä sijoittajien kanssa. Sitran hallitus on tehnyt päätöksen enintään 1,5 miljoonan euron sijoituksesta tähän hankkeeseen.

2  Ennakointi, tutkimus ja strategia

Strategiatiimin työpaperin Visio Suomelle interaktiivisena versiona julkaistiin keväällä verkkojulkaisu Uusi juoni – kohti kestävää hyvinvointia ennen kaikkea yhteiskunnallisen keskustelun herättäjäksi. Työpaperiin ja verkkojulkaisuun on koottu tämän hetkinen visiomme Suomen pitkäntähtäimen tavoitteista. Verkkojulkaisu on tavoittanut kiitettävästi kävijöitä yhteiskunnan eri sektoreilta ja vauhdittanut keskustelua kestävästä hyvinvoinnista.

Kevään ja kesän aikana Sitra on tiivistänyt yhteistyötään viiden muun eurooppalaisen think-tankin kanssa yhteisen Vision Europe Summitin suunnittelun merkeissä. Seitsemän ajatushautomon ryhmä tuottaa työryhmätyöskentelyn tuloksena myös tutkimusta ja julkaisuja – mukana hallintoa käsittelevässä työryhmässä Sitrasta ovat Mikko Kosonen ja Eeva Hellström. Vision Europe Summit järjestetään 17.–18.11 Berliinissä, jonka yhteydessä julkaistaan ryhmän ensimmäiset yhteiset julkaisut.

Kansallisen ennakointiverkoston (KEV) työskentelyn aktivointi on jatkunut intensiivisenä. Vuosi sitten uudistettu KEV kokoaa yhteen ennakointiprosesseja ja tuottaa ajan hermolta näkemyksiä ja tuloksia päätöksentekijöiden käyttöön.

Muun muassa eduskuntavaalien alla ennakointiverkosto tuotti valtioneuvoston kanslian ja Sitran vetämänä neljä tulevaisuuskuvaa. Tulevaisuuskuvat esittelevät ennakointiverkostossa nousseita keskeisiä näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta. Kuvat maalaavat tulevaisuutta vuoteen 2025 neljän tarinan kautta, joissa korostuu digitalisaatio, työn ja työvoiman uudistuminen ja ikääntyvän väestön pärjääminen. Tulevaisuuskuvat ovat tarkoitettu keskustelun herättäjäksi ja strategiatyöskentelyn tueksi.

Kansallisen ennakoinnin syksyn päätapahtuma, FinnSight Forum, järjestettiin 23.9. Ennakointiverkoston kansallinen ohjausryhmä eli ennakointiluotsi on myös nimetty ja Sitra sai siihen paikan.

3  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta pyrkii vahvistamaan suomalaisten päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Pääasiallisia koulutuskonsepteja on kaksi: Elinvoima-foorumeissa etsimme rohkeita ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus kokoaa päättäjät luomaan tulevaisuuden talouspolitiikkaa. Koulutus perustuu yhteiseen oppimiseen ja poikkitieteelliseen yhteiskehittelyyn.

Joulukuussa 2014 työnsä aloittanut Uusi koulutus -foorumi määritteli kunniahimoisen vision suomalaiselle yhteiskunnalle: Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Vision lisäksi foorumilaiset määrittelivät kymmenen teesiä tulevaisuuden koulutuksesta, jotka julkaistiin foorumin loppujulkaisussa Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Foorumin yhteydessä toteutettiin lisäksi kymmenen käytännön kokeilua, joiden tavoitteena oli viedä foorumin ajattelua käytäntöön kokeilukulttuurin keinoin. Foorumin viestit ovat saaneet erinomaisen hyvin huomiota koulutuskentällä.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen järjestyksessään kuudes kurssi sai todistuksensa 12.6.2015. Koulutusohjelmaa on kehitetty edelleen vastaamaan yhä paremmin muuttuvat yhteiskunnan tarpeisiin. Tällä kerralla kurssi osui historialliseen tilanteeseen, kun Suomen hallituksen strategista hallitusohjelmaa sorvattiin Smolnassa samaan aikaan, kun kurssi teki yhteisenä harjoitustyönä omaa kestävän talouden strategista hallitusohjelmaansa. Seuraavat kurssit pidetään 22.10.–10.12.2015 ja 21.1.–10.2.2015.

Sitran vuosina 2000–2003 järjestämässä Suomi 2015 -koulutusohjelmassa analysoitiin kattavasti maamme menestystekijöitä ja haasteita sekä visioitiin parempaa tulevaisuutta Suomelle ankkurina vuosi 2015. Koulutusohjelma oli aikanaan Sitran tapa verkottaa ja vaikuttaa, mutta myös ennakoida tulevaisuutta. Aikanaan tehdyistä loppuraporteista, helmikuussa järjestetyn alumnitapahtuman keskusteluista sekä keväällä toteutetun työpajan annista ollaan työstämässä vielä viestikapulaa tuleville kehittäjille.

Koulutuksen alumnitoiminta on käynnistetty, ja seuraavaa yhteistä alumnitapahtumaa suunnitellaan maaliskuulle 2016.

Sitran 50-vuotisjuhlavuoden valmistelu etenee suunnitelman mukaisesti. Heurekassa pidettävän Suomi 2067 -näyttely on esisuunnitteluvaiheessa.

4  Liiketoiminnan kehitys

Sitran kohdeyrityksistä FIT Biotech Oy listautui kesäkuussa First North -listalle Helsingissä ja keräsi listautumisannissa noin 4 miljoonaa euroa. Annissa kerätyt varat käytetään yhtiön kehittämän rokoteteknologian kaupallistamiseen. Myös aurinkokeräimiä valmistava Savo-Solar Oy listautui huhtikuussa First North –listalle ja keräsi listautumisannissa noin 4 miljoonaa euroa. Edellisessä katsauksessa kerrottu suomalaiseen lääkekehitysosaamiseen perustuvan Fibrogen Inc:in listautuminen Nasdaq-teknologiapörssiin johti kesän aikana euromääräisesti katsottuna Sitran historian parhaaseen irtautumiseen kohdeyrityksestään. Myös edellisessä katsauksessa mainittu Sitran kohdeyritys Nexstim Oyj etenee hyvin kehittämänsä aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen tarkoitetun teknologiansa kaupallistamisessa.

Sitran strategiaa tukevia pääomarahastosijoituksia on toteutunut tämän vuoden aikana kaksi kappaletta. Negawatt Energiatehokkuusrahasto II Ky sijoittaa kiinteistöjen energiatehokkuusprojekteihin ja tuottaa taloudellisten säästöjen lisäksi merkittäviä ympäristöhyötyjä. Toinen sijoitus kohdistui European Investment Fund:in hallinnoimaan Social Impact Accelerator (SIA) –rahastoon, joka sijoittaa Euroopassa vaikuttavuusinvestointeja toteuttaviin pääomarahastoihin. Nämä SIA:n kohderahastot sijoittavat puolestaan yrityksiin, jotka tuottavat omalla liiketoiminnallaan jotain tavoiteltavaa ja mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä esim. koulutus-, hyvinvointi- ja terveyssektorilla.

Vuoden 2015 aikana on tähän mennessä tehty kohdeyrityksiin liittyviä jatkosijoituspäätöksiä 7 kpl yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Täydellisiä irtautumisia on kuluvan vuoden aikana toteutunut 9 kappaletta: älykästä sähköverkkoteknologiaa tarjoava Viola Systems Oy (yrityskauppa), konepajayhtiö Meteco Oy (konkurssi), hammaslääkärituoleja valmistava Fimet Oy ja sen tytäryhtiö Shanghai Fimet Medical Instruments (yrityskauppa), Fibrogen Inc (osakkeiden myynti arvopaperipörssissä), konepajayhtiöitä omistava SW-Holding Oy (yrityskauppa), hydrauliikkaosaaja Norrhydro Group Oy (yrityskauppa), puuelementtien valmistaja Woodprime Oy (konkurssi) ja ohjelmistoyhtiö Seven Networks Inc. (yrityskauppa). Kohdeyrityksiä Sitralla on tällä hetkellä 26 kappaletta.