Hallintoneuvoston katsaus 2/2016

Katsaus hallintoneuvostolle 2/2016 – tarkastelujakso 2.3.–9.6.2016

1 Yleiskuva Sitrasta

Sitran vuoden tärkein virallinen asiakirja eli Toimintakertomus ja tilinpäätös (2015) julkistettiin 19. huhtikuuta. Tulevaisuus tehdään tänään – otsikolla kulkeva toimintakertomuksemme nostaa laaja-alaisesti menneeltä vuodelta esille Sitran työtä ja aikaansaannoksia – samalla avaten tapaamme toimia ja hahmottaa tulevaisuutta. Sitran toimintakertomus oli eduskunnan täysistunossa lähetekeskustelussa 27. huhtikuuta ja talousvaliokunnan käsittelyssä 13. toukokuuta. Valiokunnan mietintö TaVM 12/2016 julkaistiin 25. toukokuuta. Mietintö antoi vahvan tuen Sitran tekemiselle ja toimintamallille.

Sitran kevään tärkeimpiä virstanpylväitä on Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön perustaminen. Säätiön toiminnan avulla pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta on tarkoitus kehittää maailmanluokan edelläkävijäalue puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa, joita kaupungistuva ja fossiilisen energian käytöstä eroon pyristelevä maailma tarvitsee. Uudessa säätiössä ovat mukana kumppaneina Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Lahti, yritykset, valtio sekä Uudenmaan liitto.

Sitra on ollut tiiviisti mukana valmistelemassa kansallista genomistrategiaa. Merkittävä askel kohti strategian vision toteutumista otettiin huhtikuussa, kun Suomen hallitus päätti 17 miljoonan euron myöntämisestä vuosille 2017—2020 genomikeskuksen perustamiseen, biopankkeihin ja kansalliseen syöpäkeskukseen.

Kehittämämme sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmallin eli palvelupakettien toimivuutta ja yhteismitallisuutta on kokeiltu laajoilla piloteilla, jotka ovat alkuvuonna levinneet yli 50 kunnan alueelle. Pilottien tulokset on tarkoitus julkistaa 17. kesäkuuta Tiedosta tekoihin: Ohjataan yhdessä sote-laiva uusille vesille – tapahtumassa. Tietopohja palvelupaketeilla ohjaamisen vaikuttavuudesta ja hyödyistä tulee olemaan kokeilujen jälkeen varsin laaja. Palvelupakettien jatkotyöstä ja kansallisesta ohjausmallista tehdään päätökset STM:n työryhmissä ja ministeritasolla kesän 2016 aikana.

2 Toimintokohtaiset katsaukset

2.1 Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta – teema

Sitran teema Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teemassa on kaksi avainaluetta, jotka edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää.

Pääkaupunkiseudusta kansainvälisen mittaluokan referenssialuetta kehittävä
Smart & Clean -yhteistyöhanke eteni suunnitellusti maaliin Hiilineutraali teollisuus -avainalueen ja suuryritysten Climate Leadership Councilin (CLC) yhteistyönä.

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö lanseerattiin 25. toukokuuta, kun ministerit Olli Rehn, Anne Berner ja Kimmo Tiiliakainen allekirjoittavat 2,5 miljoonan euron arvoisen kasvusopimuksen pääkaupunkiseudun ja Lahden kanssa. Säätiö aloitti toimintansa 1. kesäkuuta ja sen toimintakausi on viisi vuotta, jonka aikana on tarkoitus kehittää pääkaupunkiseudusta maailmanluokan testialue vähähiilisille ja älykkäille ratkaisuille. Kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja innovaatioiden kaupallistamisen lisäksi hankkeen arvioidaan tuovan työpaikkoja ja kasvua pääkaupunkiseudulle.

Hiilineutraali teollisuus -avainalueella kahden vuoden aikana teetettyjen selvitysten sekä yritysten kanssa tehdyn yhteistyön tulokset on koottu verkkoon toimivaksi työkalupakiksi. Hiilineutraalissa bisneksessä on tulevaisuus -työkalupakki lanseerattiin kevään aikana ja sitä levitetään yritysten käyttöön muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin avulla ja myös FIBS ry:n kanssa suunniteltavan koulutuksen kautta.

Kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit -avainalueella alkoi huhtikuussa Suomen kansallisen kiertotalouden toimintaohjelman kokoaminen. Eri ministeriöiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ tähtää toimintaohjelman julkaisemiseen syyskuussa 2016. Huhtikuun 13. päivä järjestetyssä ensimmäisessä pyöreän pöydän keskustelussa määriteltiin työn tahtotila. Läsnä oli edustajia yli 40 organisaatiosta. Toisessa tapaamisessa 13. toukokuuta etsittiin keinoja tahtotilaan pääsemiseksi. Työryhmän työskentelystä ja etapeista kerrotaan avoimesti sekä Sitran että sidosryhmien viestintäkanavissa. Ensimmäinen luonnos toimintaohjelmaksi julkaistiin 24.5., jolloin aloitettiin myös kommenttien ja toteutusideoiden avoin keruu Sitran verkkosivuilla olevan työkalun avulla.

Suomalaisen yleisön katseet kääntyivät roskakalan hyödyntämiseen, kun Sitran Ravinnekierto Challenge -ideakuulutuksen tulokset julkistettiin toukokuun alussa. Jaetulle ensimmäiselle sijalle sijoittui opiskelijaryhmän idea särjen uudenlaisesta käytöstä sekä kahden yrityksen yhteenliittymän idea lietteen rakeistuksesta. Särki-idea nousi laajasti esille suomalaisessa mediassa aina MTV:n Huomenta Suomi – ohjelmaa myöden.

Sitra julkaisi 13. toukokuuta selvityksen biokaasun hyödyntämisen mahdollisuuksista Suomessa. Selvitys Biokaasusta kasvua kartoitti neljän kasvupolun avulla biokaasun tuotannon, jakelun ja käytön ympärille muodostettavien ekosysteemien mahdollisuudet synnyttää etenkin maaseudulle uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Samalla tuontienergian tarvetta voidaan vähentää ja käyttää jätteitä entistä paremmin hyödyksi.

2.2 Uudistumiskyky

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että suomalaiset ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Työtä tehdään tällä hetkellä kahdella avainalueella, jotka ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja Hyvinvoinnin palveluoperaattori. Kesäkuussa aloitti uusi Valintakokeilut sote-palveluissa avainalue.

Sosiaali-ja terveydenhuollon rahoitus -avainalueella on jatkettu työtä, jossa painopisteenä on tutkimustiedon tuottamisen lisäksi palvelupaketit. Sitran rakentama sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmalli rakentui pääosin palvelupaketeille, joiden myötä sote-järjestelmää voidaan ohjata ja raportoida yhteismitallisesti. Keväällä 2015 sovittiin Sitran ja sosiaali-ja terveysministeriön yhteistyöstä, jossa STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä edellä mainittuja palvelupaketteja.

Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon raportoinnin ja ohjauksen työväline ja niiden myötä sote-palveluihin pystytään saamaan sekä laadun että kustannusten osalta kansallinen läpinäkyvyys ja vertailtavuus. Palvelupakettien toimivuutta ja yhteismitallisuutta on kokeiltu laajoilla piloteilla. Pilotit ovat syksyn jälkeen laajentuneet 20 kunnan alueelta yli 50 kunnan alueelle (Eksote Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savo (Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Kysteri), Joensuun alueella Siun Soten kuntayhtymässä, Tampereen ja Porvoon kaupungeissa, Varsinais-Suomi (VSSHP, Raisio, Rusko, Akseli-kuntayhtymä) ja Kainuun sote). Pilottien kokeilujaksot päättyivät toukokuun lopussa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on tullut mukaan palvelupakettityöhön kehittämään laatu-ja vaikuttavuusmittareita. Palvelupakettien pilotoinnin tulokset saadaan valmiiksi kesä-elokuun aikana. Tietopohja palvelupaketeilla ohjaamisen vaikuttavuudesta ja hyödyistä tulee olemaan kokeilujen jälkeen varsin laaja. Palvelupakettien jatkotyöstä ja kansallisesta ohjausmallista tehdään päätökset STM:n työryhmissä ja ministeritasolla kesän 2016 aikana.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella esituotantohankkeet on valittu ja niiden aloitusta valmisteltu. Ensimmäisenä käynnistyi HUS:n hanke, jossa keskitytään uusimman teknologian mukaisen isojen tietomäärien tallentamisen ja hyödyntämisen mahdollistaman Apache Hadoop -tietoaltaan kehittämiseen ja rakentamiseen. Kesään mennessä pyritään käynnistämään loput seitsemän hanketta, joiden avulla pohjustetaan palveluoperaattorin käynnistämistä.

Toukokuussa Sitra julkaisi maavertailun hyvinvointidatan toissijaisen käytön organisoinnista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Täsmälleen Isaacuksen kaltaista toteutusta ei löydy muualta. Suomen etuna on pitkäaikainen ja kattava tiedon kirjaaminen.

Sitran uusin avainalue eli Valintakokeilut terveyspalveluissa aloitti kesäkuussa ja on kaavailtu päättyväksi 31.3.2019.

Kokeilujen avulla saadaan tietoa asiakkaan valinnanvapauden laajentamisen vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lisäksi selvitetään, miten palvelujen hinnoittelu- ja korvausmallit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksiin. Erityisesti selvitetään nykyistä laajemman valinnanvapauden vaikutuksia asiakkaisiin ja potilaisiin sekä palveluiden sisältöön ja palvelujen integrointiin.

Sitra on mukana kokeiltavien palvelukokonaisuuksien ja niihin liittyvien hinnoittelu- ja rahoitusmallien rakentamisessa. Uusi avainalue mahdollistaa myös uutta asiakaslähtöistä toimintakulttuuria terveys- ja hyvinvointipalveluissa edistämällä alan toimijoiden ja asiakkaiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä. Lisäksi avainalueella käynnistetään kokeiluhankkeita matalan kynnyksen palvelumalleista ja digitaalisista työkaluista muun muassa helpottamaan palveluiden valintaa.

Asiakkaiden valinnanvapaus terveyspalveluissa laajenee vuonna 2019. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Tähän suuntaan ohjaa osaltaan myös EU:n potilasdirektiivi. Kokeiluhankkeiden tavoitteena on uusien toimintatapojen, mallien ja työkalujen käyttöönotto osana uutta palvelutuotantoa 2019–2020.

Teeman aiemmin päättyneillä avainalueilla ja ohjelmissa on käynnissä joitakin hankkeita vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tajua Mut! -toimintamalli oli esillä nuorisotyön vuosittaisessa suurtapahtumassa Allianssiristeilyllä, Terve-SOS-päivillä ja THL:n järjestämässä Nuorille parhaat palvelut -verkostotapaamisessa. Niin kutsuttujen osaamiskeskuksen puuttuessa toimintamallia levittävät nyt mukana olevat kunnat erittäin mallikkaalla yhteistyöllä. Sitra tukee tätä työtä viestinnän keinoin. Pilotit Riihimäellä ja Keravalla ovat käynnissä.

Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä -avainalueella toteutettu Palvelutori-konsepti on edennyt sähköisen portaalin kehittämiseen Turussa. Portaali kokoaa eri tuottajien palvelut yhteen paikkaan helposti saataville.

Julkishallinnon johtamisohjelmassa käynnistetty Työelämän laadulla tuottavuutta – LATU-hanke on saanut jatkoa. Toukokuussa julkistettiin portaali www.lupatehdatoisin.fi, jonka avulla LATU-oppeja voi ottaa käyttöön työpaikoilla. Portaali siirtyy tulevaisuudessa osaksi KunTeko 2020 -hanketta, joka on KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen JUKOn, KoHon ja Kunta-alan unionin yhteinen valtakunnallinen hanke.

2.3 Uusi työelämä ja kestävä talous

Sitran uusin, vuoden 2014 alussa käynnistynyt teema edistää työelämän uudistumista ja kestävää taloutta. Teeman työ on tällä hetkellä organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen. Työelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä sitä kautta voidaan lisätä hyvinvointia ja helpottaa julkisen talouden rahoituspaineita. Vastaavasti yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteelliselle yhteistyölle sekä hyvinvoinnin uusille rahoitusmalleille on Suomessa suuri tilaus.

Suomalainen työelämä on muutoksessa, jota vauhdittavat globalisaatio ja digitalisaatio sekä näihin liittyvät yritystoiminnan ja elinkeinorakenteen muutokset. Samanaikaisesti väestön nopea ikääntyminen rajoittaa työn tarjontaa, millä on vaikutuksia muun muassa sosiaaliturvan ja muiden julkisten menojen rahoitukseen. Näiden ilmiöiden ja niihin sisältyvien vaikutusketjujen hahmottamiseen tarvitaan skenaarioita eli vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia siitä, miltä suomalainen työelämä voi näyttää esimerkiksi 10–20 vuoden kuluttua.

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema on käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on 2 – 3 vaihtoehtoisen tulevaisuuskuvan rakentaminen tältä pohjalta. Skenaarioihin on tarkoitus sisällyttää yleistä talouskehitystä koskevan arvion lisäksi näkemyksiä etenkin muutoksista yritysten rakenteissa sekä niiden tavoissa organisoida tarvitsemansa työ digitalisaation seurauksena.

Skenaarioita tullaan hyödyntämään työelämää ja -markkinoita koskevassa keskustelussa ja uudistustyössä, jossa ovat mukana työmarkkinaosapuolet, yritykset, työvoimaviranomaiset sekä lainsäädännön valmistelijat. Lisäksi skenaarioiden tulisi palvella eläkejärjestelmän vakautta ja rahoitusta sekä sosiaaliturvaa koskevaa suunnittelu- ja uudistustyötä.

Työelämän taitekohdat -avainalue ideoi ja kokeilee toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi se herättelee suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.

Sitra julkisti maaliskuussa laajan työelämätutkimuksensa tulokset, jossa tutkittiin sitä, miten suomalaiset ovat työllistyneet, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä ja millaisia taitoja he uskovat tarvitsevansa työnhaussa. Tutkimuksen avulla Sitra halusi selvittää työmarkkinoiden dynamiikkaa ja työntekijöiden ajatuksia työnhausta. Tutkimukseen kerättiin 5 000 vastausta ja sen toteutti tutkimusyhtiö IRO Research. Tuloksia uutisoitiin laajalti myös eri medioissa. Pääpuheenaiheeksi nousivat piilotyöpaikat ja työnvälityksen rooli. Tutkimustulosten mukaan vain joka neljäs suomalainen on työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla.

Tutkimuksen pohjalta tehtyä sähköistä Työelämän kuntotestiä oli kesäkuuhun mennessä käytetty yli 12 000 kertaa. Testin avulla kuka tahansa voi testata omia työelämävalmiuksiaan ja verrata itseään muihin suomalaisiin tai itselle tärkeisiin viiteryhmiin. Tarkoituksena on herätellä suomalaisia pohtimaan omia työelämävalmiuksiaan ja kehityskohteitaan.

Jatkumoa testille syntyy Sitran ja Ilmarisen yhteistyöprojektissa, jonka on määrä käynnistyä alkuvuodesta 2017. Uusi työ -työnimellä kulkevan yhteistyöprojektin kohderyhmänä ovat erityisesti asiantuntijat ja asiantuntijaorganisaatiot. Projektissa luotavat työkalut tulevat valmistuessaan kaikille avoimeen käyttöön.

Työelämän taitekohdat -avainalueen työssä yhtenä kohderyhmänä ovat olleet nuoret ja vastavalmistuneet. Varsinkin vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen heikko työllistyminen herättää huolta. Sitra käynnisti alkukeväästä ideakuulutuksen, joka haastoi pohtimaan ratkaisuja korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien ja työllisyyden edistämiseksi. Kuulutus tuotti 92 ideaa, joista asiantuntijaraati valitsi viisi jatkoon. Parasta viittä ideaa työstetään nyt eteenpäin yhdessä idean antajien ja Sitran asiantuntijoiden voimin. Tavoitteena on kehittää konkreettisia malleja, jotka on helppo ottaa käyttöön ja monistaa.

Hallitus julkisti huhtikuussa työllisyyspaketin, jossa esiteltiin myös Sitran esittämää ideaa työnäyte-palvelusta. Se olisi vapaaehtoinen kokeilu, jonka tavoitteena olisi parantaa työttömän työnhakijan asemaa työmarkkinoilla. Työnäyte tarkoittaisi lyhytkestoista (joidenkin viikkojen) työskentelyä potentiaalisen työnantajan tehtävissä. Ehdotus on herättänyt runsaasti julkista keskustelua puolesta ja vastaan. Päätöstä kokeilun toteuttamisesta on vielä auki.

Teeman toinen avainalue eli Vaikuttavuusinvestoiminen rakentaa kyseiselle uudelle rahoitus-, sijoitus- ja toimintamallille käytänteitä Suomeen. Vaikuttavuusinvestoiminen mahdollistaa yksityisen pääoman kanavoimisen hankkeisiin, joilla edistetään yhteistä hyvää tavoitteellisesti ja tuottoisasti.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän kokouksessa vieraili maaliskuussa Kieron Boyle, joka työskenteli vaikuttavuusinvestointeja edistävän yksikön johtajana Britannian pääministerin kabinetissa. Aihe on ollut Britannian hallinnon agendalla jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Viime vuoden lopulla maan vaikuttavuusinvestoimisen markkinat olivat kooltaan jo yli 1,5 miljardia puntaa (noin 1,9 miljardia euroa). Boylen mukaan julkisella sektorilla on ollut keskeinen asema markkinoiden vauhdittajana. Suomessa Vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond (SIB). Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB-hanke edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Se tarjoaa julkisen sektorin työnantajille palvelukokonaisuuden, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää muun muassa sairauspoissaoloja. Palvelujen piirissä ovat tällä hetkellä Lounais-Suomen maistraatti, Savon koulutuskuntayhtymä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitos.

Työhyvinvointi-SIBin ensimmäisellä tilikaudella (1.5.–31.12.2015) palvelut olivat tarjolla vain Lounais-Suomen maistraatissa. Tilikauden yhteenvedon mukaan asiakastyytyväisyys oli kiitettävällä tasolla ja sairaspoissaolojen vähenemä ylitti tavoitteen hieman yli kolminkertaisesti. Suurin osa hyvästä tuotosta ohjattiin työhyvinvointipalveluiden lisäostoihin. Sijoittajien sijoittaman pääoman arvo säilyi.

Työhyvinvointi-rahasto on edelleen avoin sekä uusille asiakkaille (eli julkisen sektorin organisaatioille) että uusille sijoittajille, ja useita neuvotteluja yhteistyöstä on parhaillaan käynnissä. Sitran hallitus on tehnyt päätöksen enintään 1,5 miljoonan euron sijoituksesta tähän rahastoon.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelee parhaillaan Sitran tuella maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvää SIBiä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat pääsevät töihin entistä nopeammin ja voivat jatkaa kotoutumiskoulutusta työn ohessa. Kolmivuotinen SIB-hanke käynnistyy ensi syksynä.

Muita SIB-hankkeita on parhaillaan suunnitteilla noin 20 kunnassa eri puolilla Suomea. Sitra on luvannut auttaa ja neuvoa kuntia niiden SIB-hankkeiden rakennustyössä, muun muassa taloudellisessa ja toiminnallisessa mallinnuksessa.

2.4 Ennakointi, tutkimus ja strategia

Sitra julkaisi alkuvuonna näkemyksensä tulevaisuuden suurista kehityssuunnista, megatrendeistä. Yksi vuoden odotetummista selvityksistämme eli vuosittainen Megatrendit-esitys taustaselvityksineen on saanut jälleen erittäin innostuneen vastaanoton ja herättänyt kiitettävästi keskustelua – sekä perinteisessä mediassa että verkossa – pitkälle kevääseen.

Sitra on syksystä 2015 lähtien ollut mukana Kelan johtamassa, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuvassa ryhmässä, jonka tavoitteena on selvittää miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sitra on hankkeessa mukana tarjoamalla konsortiolle omaa osaamistaan yhteiskunnallisten muutostrendien ennakoinnissa sekä verkosto- ja viestinnällisissä palveluissa.

Osana selvitystyötä Sitra järjesti maaliskuussa Suomen ensimmäisen Perustulohackin eli perustuloaiheisen kehittäjätapahtuman, jossa haettiin ideoita tukemaan selvitystyötä perustulokokeilusta. Kymmenen tiimiä, 40 osallistujaa ja kourallinen järjestäjiä työskenteli 32-tuntia yhteen menoon tavoitteena keksiä uusia näkökulmia perustuloon ja ratkaista siihen liittyviä ongelmia. Kahden päivän sessiosta syntyi kymmenkunta mielenkiintoista ideaa, joista parhaat palkittiin.

Sitra aloitti viime vuonna tutkimusprojektin, joka analysoi kestävän hyvinvoinnin ja koulutuksen suhdetta. Kansainvälinen Education for a Changing World -tutkimusprojekti pyrkii selvittämään miten oppilaat, koulut ja yhteisöt voivat rakentaa uutta kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Tutkimushanke kerää oivalluksia useilta eri sektoreilta ja vauhdittaa keskustelua koulutuksen ja kestävän hyvinvoinnin suhteesta muuttuneessa maailmassa. Tutkimushanke on kevään aikana edennyt kirjoittajaryhmän tiiviin yhteistyön sekä sidosryhmien aktivoinnin merkeissä mm. erilaisten tapahtumien avulla.

Kansallisen ennakointiverkoston (KEV) työskentelyn aktivointi on jatkunut kevään ajan. Reilu vuosi sitten uudistettu KEV kokoaa yhteen ennakointiprosesseja ja tuottaa ajan hermolta näkemyksiä ja tuloksia päätöksentekijöiden käyttöön.

Sitran fasilitoima Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on sekä tukenut että haastanut aktiivisesti pääministerin johtaman Kestävän kehityksen toimikunnan työtä. Asiantuntijapaneeli järjestää 8. kesäkuuta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja kansallisen ennakointiverkoston kanssa kansainvälisen tapahtuman For the Next Generations, jossa keskustellaan myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä.

Pääasiallisia koulutuskonsepteja on ollut kaksi: Elinvoima-foorumit ovat etsineet rohkeita ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus on koonnut päättäjät luomaan tulevaisuuden talouspolitiikkaa. Elinvoima-foorumit jäivät tauolle, ja koulutustoiminta rakentaa vuosina 2016–2017 käyttöön Sitralle uutta innovaatiotyökalua: haastekilpailua. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 8. kurssi sai todistuksensa maaliskuussa, ja seuraava kurssi pidetään 8.9.–17.11.2016.

Yhteiskunnallisen koulutuksen yksikkö myös koordinoi Sitran 50-vuotisjuhlavuoden kokonaisuutta. Jo marraskuussa 2015 tehdyn linjauksen mukaisesti Sitra juhlii 50-vuotista taivaltaan vuonna 2017 työn ja yhteistyön merkeissä rakentaakseen huomisen menestyvää Suomea. Työmme painotus on juhlavuonnakin siis meneillään olevassa vaikuttavuustyössä, vaikka muutamia juhlavuoden erityispanostuksiakin tehdään. Näistä suurimmat ovat Ratkaisu 100 -haastekilpailu, Heurekan kanssa yhdessä toteutettava tulevaisuusnäyttely ja sitä rakentava kiertue, sekä monikanavainen juhlajulkaisu, joka kertoo Sitran tarinaa suomalaisena tulevaisuustalona.

Ratkaisu 100 -haastekilpailu on Sitralle uusi innovaatiotyökalu, ja osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ja Sitran 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Ratkaisu 100 etenee kolmessa vaiheessa: keväällä ja kesällä 2016 kysymme suomalaisilta, mikä on koko Suomea koskettava yhteiskunnallinen haaste. Eri taustoista ponnistavat ratkaisijat kokoavat tiimejä ratkaisemaan valittu haaste ja ilmoittautuvat kisaan syksyllä 2016. Juhlavuonna 2017 tiimit kisaavat siitä, kuka kehittää parhaan ratkaisun valittuun haasteeseen. Parhaan ratkaisun kehittäjät saavat ratkaisun toteuttamiseen miljoona euroa. Kilpailu julkaistiin 19.2. avoimella haasteideoiden haulla. 19.2.–15.4. avoinna olleen ideahaun tuloksena saimme yli tuhat haaste-ehdotusta kilpailussa ratkaistavaksi haasteeksi, joista riippumaton haasteraati muotoilee kevään aikana 3-5 syksyn 2016 yleisöäänestykseen.

2.6 Pääomasijoitukset

Cleantech Invest Oyj:n rinnakkaislistautuminen Tukholman pörssin First North listalle toteutui onnistuneesti huhtikuun alussa. Sitra myi huhtikuussa kaikki omistamansa Biotie Therapies Oyj:n osakkeet. Tammikuussa 2016 amerikkalainen Acorda -niminen lääkekehitysyritys teki ostotarjouksen yhtiön kaikista osakkeista ja kauppa toteutui suunnitellulla tavalla.