Hallintoneuvoston katsaus 3/2015

1  Yleiskuva Sitrasta

Pariisin ilmastokokouksen alla Sitra julkisti kaksi uraauurtavaa tutkimusta, jotka molemmat tarjoavat konkreettisia ratkaisuja ilmastohaasteen taklaamiseen. Kansainvälisessä yhteistyössä syntyneen Green to Scale -raportin löydösten mukaan maailmassa on jo vaadittavat ratkaisut ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Monistamalla eri maiden parhaat keinot pystyttäisiin saamaan aikaan 12 gigatonnin suuruinen päästövähennys, mikä vastaisi EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettuja vuosittaisia päästöjä.

Toisessa selvityksessä pureudutaan globaalien cleantech-ratkaisujen markkinapotentiaaliin. Suurimmat markkinaodotukset kohdistuvat maailmanlaajuisesti liikkumiseen, energiaratkaisuihin sekä kestävään rakentamiseen, mitkä ovat korostetun tärkeitä niin kutsutuissa älykkäissä kaupungeissa. Selvityksen mukaan pelkästään älykkäiden kaupunkien kehittyminen tarjoaa 1500 miljardin euron markkinat jo vuonna 2020.

Sitra on rakentanut reilun vuoden ajan vaikuttavuusinvestoimisen mallia Suomeen ja valmistellut ensimmäisiä Social Impact Bond eli SIB-pilotteja yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB-hanke julkistettiin marraskuussa. Sen tavoitteena on edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Hankkeen ensi vaiheen sijoittajat ovat Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja.

Lisäksi eri puolilla Suomea suunnitellaan parhaillaan useita uusia SIB-hankkeita, kuten työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran yhteinen SIB, joka nopeuttaisi maahanmuuttajien työllistymistä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat pääsevät töihin entistä nopeammin ja voivat jatkaa kotoutumiskoulutusta työn ohessa. Kolmivuotisen kokeilun on tarkoitus käynnistyä keväällä 2016.

Sitra on kuluneen vuoden aikana panostanut yhä kasvavassa määrin kansainväliseen yhteistyöhön, kuten edellä mainittu Green to Scale -selvitys. Toinen merkittävä panostus on ollut Sitran yhteistyö kuuden muun eurooppalaisen ajatushautomon ja säätiön kanssa, mikä huipentui Vision Europe Summit -tapahtumaan Berliinissä marraskuussa. Tilaisuus kokosi yhteen 120 eurooppalaista päättäjää ja vaikuttajaa sekä kansalliselta että EU-tasolta keskustelemaan eurooppalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

1.1  Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Teema Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta luo edellytyksiä Suomelle menestyä ja kehittää resurssien viisaasta käytöstä ja hiilineutraaliudesta globaali valtti, joka takaa suomalaisille hyvinvointia ja yrityksille kilpailukykyä. Teeman toiminta jakautuu kiertotalouden liiketoimintamallien ja hiilineutraalin teollisuuden edistämiseen.

Syksyn aikana teeman työ on laajentanut käsitystä siitä, millaisessa toimintaympäristössä suomalaiset yritykset ja julkinen sektori tulevat olemaan maapallon luonnonvarojen huvetessa ja ihmiskunnan siirtyessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Teeman työssä on kartoitettu laajasti ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia niin maailman päästövähennysratkaisuille kuin suomalaisten yritysten liiketoimintapotentiaalillekin.

Näistä Sitran kansainvälinen hanke Green to Scale saavutti yhden etappinsa marraskuussa, kun yhdessä 11 johtavan kansainvälisen tutkimusorganisaation kanssa laadittu selvitys hiilidioksidipäästöjen kustannustehokkaista vähennyskeinoista julkaistiin Maailmanpankissa Washingtonissa 18. marraskuuta. Sitran kumppaneina tutkimushankkeessa oli muun muassa Stockholm Environment Institute, World Resources Institute, Maailmanpankin IFC ja European Climate Foundation.

Selvitystä siteerattiin ja uutisoitiin muun muassa kansainvälisten uutistoimistojen, kuten Reutersin ja Bloombergin toimesta sekä esiteltiin kattavissa artikkeleissa mm. Brasilian ja Tanskan johtavissa päivälehdissä. Kotimaassa Helsingin Sanomat uutisoi laajasti selvitystä useammalla sivulla sekä monipuolisessa verkkoartikkelissaan.

Selvitys pureutuu jo olemassa oleviin keinoihin: pelkästään ottamalla käyttöön laajamittaisesti niitä päästövähennyskeinoja, jotka ovat jo osoittautuneet toimiviksi ja luotettaviksi, voitaisiin vähentää globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä jopa neljänneksellä. Määrä – 12 gigatonnia – vastaa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettuja vuosittaisia päästöjä.

Selvitys antaa samalla kuvaa Suomelle siitä, millaisia ratkaisuja maailma tarvitsee lähivuosikymmeninä siirtyessään pakon edessä kohti päästöttömyyttä. Ymmärrys siitä, mitkä ovat mittakaavaltaan suuria ja mitkä pieniä ratkaisuja, auttaa meitä myös hahmottelemaan Suomen hiilineutraalia tulevaisuutta kilpailukyvyn näkökulmasta. Green to Scale -tuloksia esitellään useissa tilaisuuksissa ympäri maailman. Washingtonin jälkeen selvitys oli esillä Rio de Janeiron yliopiston kanssa järjestetyssä tilaisuudessa Brasiliassa 25. marraskuuta. Sitran edustajia kuului Pariisin ilmastokokouksen Suomen-delegaatioon marras-joulukuun vaihteessa. Green to Scale -selvityksen tuloksia esiteltiin 30. marraskuuta Euroopan komission paviljongissa sekä 9. joulukuuta Pohjoismaiden paviljongissa.

Puhtaissa teknologioissa ja resurssien kierron kehittämisessä piilee valtava liiketoiminta- ja työllisyyspotentiaali. Ilmastonmuutoksen torjunta on luonut suunnattoman suuren markkinan uusille puhtaille ja älykkäille ratkaisuille, ja edelläkävijät kilvoittelevat jo markkinaosuuksista. Tämän markkinan hahmottamiseksi Sitra teki yhdessä kansainvälisen konsulttiyhtiö Frost & Sullivanin kanssa laajan analyysiin vuoden 2050 globaaleista cleantech-markkinoista. Tunnistimme vähähiilisen liiketoiminnan kannalta keskeiset globaalit megatrendit ja analysoimme niiden vaikutuksia kuuden Suomen kannalta keskeisen sektorin näkökulmasta: energia, vesi ja jätehuolto, liikenne, rakentaminen, teollisuus sekä biotalous. Tutkimuksen keskeiset tulokset julkistettiin EK:n syyskokouksen seminaarissa 25. marraskuuta.

Älykkäät kaupungit ovat vähähiilisen liiketoiminnan kasvun ytimessä. Koska hiilineutraalius muuttaa maailmaa ja tapaa tehdä bisnestä, globaalit cleantech-markkinat kasvavat joissain sektoreissa jopa räjähdysmäisesti. Esimerkiksi hybridi-, sähkö- ja polttokennokäyttöisten ajoneuvojen vuotuisen markkinan arvioidaan kasvavan 5 200 miljardiin dollariin vuonna 2050. Liikennesektorin biopolttoaineiden markkinan puolestaan ennustetaan olevan 760 miljardia dollaria vuonna 2050 ja sen odotetaan olevan suurin ja nopeimmin kasvava cleantech-teollisuuden ala Suomessa vuoteen 2020 mennessä.

Pääkaupunkiseudulla muutokseen valmistaudutaan Sitran käynnistämässä Smart & Clean -hankekokonaisuudessa. Siinä kehitetään kansainvälisen mittaluokan referenssialuetta cleantech-markkinoiden tarpeisiin. Hankekokonaisuuden sisältö ja rahoitusmalli ovat selvillä. Viisivuotiseksi kaavaillun hankkeen käytännön toteutuksen valmistelua jatketaan teemaryhmissä. Mittavat kehityspanokset yrityksiltä, kaupungeilta, valtiolta, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta tulevat painottumaan vähähiiliseen liikenteeseen, ilmastopositiiviseen rakennettuun ympäristöön, älykkäisiin ja kestäviin energia-, jäte- ja vesiratkaisuihin sekä kestäviin elämäntapoihin.

Myös Turun kaupunki ja Sitra ovat solmineet huhtikuussa 2015 yhteistyösopimuksen, jonka pyrkimyksenä on edistää kestävää kehitystä. Kaupunki aikoo olla vuoteen 2040 mennessä paitsi päästötön, myös jätteetön. Climate Action Group ja Carbon Disclosure Project listasivat syyskuussa 2015 Turun ilmastotavoitteet maailman kuudenneksi tavoitteellisimmiksi maailman kaupunkien joukossa. Turku panostaa paitsi uusiutuvaan energiaan, myös muun muassa Sitran sparraamana kiertotalouden kehittämiseen. Turun kaupunki on myös liittynyt Sitran kehittämään resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien verkosto Fisuun.

Teema-alueella peilataan jatkuvasti myös ajankohtaisten, liiketoiminta­ympäristöön vaikuttavien yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia. Sitra järjesti Helsingissä joulukuun 4. päivä miltei 400 hengen tilaisuuden, jossa reflektoitiin EU-komission uunituoretta kiertotalouspakettia. Tilaisuuden pääpuhujana oli komissaari Jyrki Katainen.

1.2  Uudistumiskyky

Uudistumiskyky-teema on syntynyt aiemman Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet -teeman jatkoksi. Uudistumiskykyä vauhditetaan erityisesti hyvinvointisektorilla. Teeman keskeisenä ohjenuorana korostuu, nimensä mukaan, uudistuminen ja siihen liittyvät muutokset. Teemassa on kaksi avainaluetta, jotka edistävät hankkeiden ja kokeilujen kautta edellä mainittua päämäärää.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella valmistellaan hyvinvointitiedon kokoamiseen ja koordinointiin keskittyvän toimijan perustamista. Suomessa on valtava määrä hyvinvointiin liittyvää dataa tallennettuna lukuisiin järjestelmiin. Dataa yhdistämällä tutkimus vauhdittuu ja saamme parempaa hoitoa ja hoivaa ja syntyy uutta liiketoimintaa ja palveluja. Palveluoperaattorin avulla dataa hyödyntävät tahot voisivat asioida yhden luukun periaatteella sujuvasti. Tietosuojakäytännöt ja eettiset linjaukset tulisivat huomioiduksi keskitetysti. Avainalue käynnistettiin keskeisten toimijoiden kanssa 19.11. kick-off-tilaisuudessa, joka kokosi noin 100 asiantuntijaa hallinnosta ja yksityiseltä sektorilta viemään palveluoperaattorihankkeita eteenpäin. Hyvinvoinnin palveluoperaattorin nimeksi on muotoutunut ”isaacus” 1658 väestökirjanpidon aloittaneen Turun piispa Isaacus Rothoviuksen mukaan.

Vuoden vaihteessa päättyvä Hyvinvointia tiedosta- avainalue järjesti Älykästä hyvinvointia-loppuseminaarin Slushin yhteydessä marraskuussa kansanedustajille ja muille sidosryhmille. Seminaarissa esiteltiin avainalueen kärkihankkeita ja tärkeimpiä tekemisiä kolmen vuoden ajalta. Tapahtumassa kerrottiin muun muassa avainalueen rahoittamasta startup-yhtiö Kirontechin ja HUSin kokeilusta harvinaissairauksista kärsivien potilaiden hoitopolkujen parantamiseksi. Samalla kapula siirrettiin Hyvinvoinnin palveluoperaattorille, joka jatkaa osittain avainalueen työtä uusien ”big data”-aikakauden terveys- ja hyvinvointipalveluiden mahdollistamiseksi.

Omahoidon digitaaliset palvelut (ODA)-projektin rahoitushakemus eteni myötätuulessa VM:n digihaaste 2015- kärkihankeohjelmassa. Lopullinen rahoituspäätös asiasta on luvattu marraskuun loppuun mennessä ja näin virtuaaliklinikka-konseptin eteneminen kohti kansallista käyttöönottoa turvattaisiin.

Avainalue on rahoittanut myös Kardiokompassi-työkalun kehittämistä sydän- ja verisuonitautien perinnöllisen riskin selvittämiseksi. Kyseessä on kansainvälisestikin uraa-uurtava kansalaisille suunnattu työkalu ja sitä esiteltiin sidosryhmille ja medialle joulukuun alussa järjestetyssä tilaisuudessa.

Sitran rakentama sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmalli valmistui 2014 lokakuussa. Malli rakentuu pääosin niin sanotuille palvelupaketeille. Keväällä 2015 sovittua Sitran ja sosiaali-ja terveysministeriön yhteistyötä, jossa STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä sosiaali-ja terveydenhuollon palvelupaketteja, on jatkettu vauhdikkaasti.

Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon raportoinnin- ja ohjauksen työväline ja niiden myötä sote-palveluihin pystytään saamaan sekä laadun että kustannusten kansallinen läpinäkyvyys ja vertailtavuus. Palvelupakettipilotit ovat käynnissä 30 kunnassa: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote), Pohjois-Karjalan alueella (Siun Sote), Pohjois-Savon alueella (Kuopio, PSSHP, Kysteri, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä), Tampereella ja Porvoossa. Pilotit päättyvät keväällä 2016. Pilotoinnin keskeisenä tehtävänä on testata palvelupaketteja sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjauksen työkaluna siten, että palvelupaketit ja pilotoinnissa syntyneet kokemukset ovat hyödynnettävissä ja otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Palvelupakettimalli voi tulevaisuudessa toimia myös tilaamisen ja rahoituksen välineenä palveluiden järjestäjän ja tuottajan välillä. Pilottien arviointi suoritetaan yhteistyöhankkeena terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Samanaikaisesti Sitran asiantuntijat kehittävät palvelupakettien sisältöjä valtakunnallisesti sote-asiantuntijoiden ja -ammattilaisten kanssa.

Avainalueen työssä on edelleen jatkettu tutkimustiedon tuottamista soten kansallisen päätöksenteon tueksi. Lokakuussa 2015 julkaistiin Sitran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen yhteistyössä tekemän sote-palveluiden palveluverkkoselvityksen ensimmäiset tulokset. Selvityksessä arvioidaan sote-palveluiden maantieteellistä saavutettavuutta ja palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä suhteessa väestönkehitykseen, ikärakenteen muutokseen sekä uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet huomioiden.

Selvityksen mukaan esimerkiksi terveyskeskusten määrä voisi digitalisaation myötä lähes puolittua vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saatavuus juurikaan heikkenisi. Selvityksellä ei oteta kantaa yksittäisten terveyskeskusten kohdalla tehtäviin ratkaisuihin, vaan nostetaan esille koko palveluverkon edessä olevan muutoksen mittakaavaa. Vastaavia, nopeita ja perustavanlaatuisia siirtymiä on jo aiemmin nähty muilla toimialoilla, kuten pankkisektorilla. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin saavutettavuutta terveyspalveluiden osalta, alkukeväästä 2016 saadaan valmiiksi tulokset koko soten osalta.

Joulukuun 10. päivä julkaistaan tulokset ”Tulevaisuuden sydänhoidot” -tutkimuksesta, jossa selvitettiin vajaan 5000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitoketjua vuosina 2011–2014. Tutkimusalueena oli Tampere, jossa hoitoketjun kokonaiskustannukset samalta ajalta olivat yli 150 miljoonaa euroa. Tutkimuksen mukaan hoitoketjujen päällekkäisyydet aiheuttavat potilaan ”pompottelua” paikasta toiseen, heikentävät hoidon vaikuttavuutta ja lisäävät kustannuksia.

Kansalaisnäkökulman korostaminen on ollut avainalueen tärkeimpiä tehtäviä kuluneiden kahden vuoden aikana. Change Day on osa Sitran tekemää työtä nykyistä vertailtavampien, vaikuttavampien ja asiakaslähtöisempien sote-palvelujen puolesta. Change Day -konseptilla sote-ammattilaisten äänen kuuluminen kansallisen muutoksen teossa on mahdollista uudella tavalla. Change Day on Briteistä alkunsa saanut sote-alan muutosliike, jossa palvelujen tarjoajat ja asiakkaat yhdessä jättävät ”kädenjälkiä” eli lupauksia omista teoistaan, joilla palveluita voidaan tavalla tai toisella parantaa.

1.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Sitran uusin, viime vuonna aloittanut teema edistää työelämän uudistumista ja kestävää taloutta. Tällä hetkellä työ on organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen.

Työelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä sitä kautta voidaan lisätä hyvinvointia ja helpottaa julkisen talouden rahoituspaineita. Myös yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteelliselle yhteistyölle sekä hyvinvoinnin uusille rahoitusmalleille on Suomessa suuri tilaus.

Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalue rakentaa vaikuttavuusinvestoimiselle ekosysteemiä Suomeen ja valmistelee ensimmäisiä käytännön pilotteja yhteistyössä eri toimijoiden, kuten sijoittajien, palveluntarjoajien ja julkisen sektorin kanssa.

Vaikuttavuusinvestoiminen mahdollistaa yksityisen pääoman kanavoimisen hankkeisiin, joilla edistetään yhteistä hyvää tavoitteellisesti ja tuottoisasti. Yksi sen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond (SIB). Siinä sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävän toiminnan ja kantavat hankkeen taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB varmistui marraskuussa. Se edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Ensimmäisen vaiheen sijoittajiksi lähtevät Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja.

Sijoituksin kerätyt varat käytetään työhyvinvoinnin edistämiseen julkisen sektorin organisaatioissa kolmen vuoden aikana. Toistaiseksi mukaan ovat ilmoittautuneet Lounais-Suomen maistraatti, Savon koulutuskuntayhtymä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitos. Työhyvinvointipalvelujen tuottamisesta vastaavat Aino Health Management Oy, Tietotaito Group Oy, Trainers’ House Oyj ja Headsted Oy. SIBin piirissä on aluksi noin 1 300 työntekijää.

SIB on toteutettu Epiqus Työhyvinvointi I Ky -nimisenä rahastona. Sitran hallitus on tehnyt päätöksen enintään 1,5 miljoonan euron sijoituksesta kyseiseen rahastoon. Rahasto on edelleen avoin sekä uusille sijoittajille että uusille julkisen sektorin organisaatioille.

Hankkeen vaikuttavuutta mitataan sairauspoissaoloissa. Tavoitteena on vähentää niitä vuosittain vähintään 2,1 päivällä henkeä kohden. Jos tavoite saavutetaan, julkiselle sektorille kertyy mittavia taloudellisia säästöjä, joista osa palautetaan rahaston kautta sijoittajille.

Eri puolilla Suomea suunnitellaan parhaillaan useita uusia SIB-hankkeita, joiden tavoitteet liittyvät muun muassa nuorten syrjäytymisen ja huostaanottojen ehkäisyyn. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sitra valmistelevat yhdessä SIBiä, joka nopeuttaa maahanmuuttajien työllistämistä. Ideana on kokeilla toimintamallia, jossa maahanmuuttajat osallistuvat kotoutumiskoulutukseen työn ohessa. Kolmivuotisen kokeilun on tarkoitus käynnistyä keväällä 2016.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran marraskuun lopulla. Sen tehtävänä on edistää uuden mallin hyödyntämistä Sitran tukena. Ohjausryhmään nimettiin 11 jäsentä ja sen puheenjohtajaksi valittiin valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen.

Digitalisaation ja globalisaation seurauksena työmarkkinat, työpaikat ja työn sisältö muuttuvat merkittävästi. Työelämän murrosta ja sen vaikutuksia ruotii Työelämän taitekohdat -avainalue.

Avainalue kokeilee toimintamalleja, jotka parantavat työmarkkinoiden kohtaantoa eli auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa tehokkaammin ja nopeammin. Loppuvuodesta kokeiluvaiheeseen siirtyvässä yritysläheisessä työllistämismallissa työnantajat toimivat verkostomaisesti ja yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Ideana on hakea julkisten työvoimapalveluiden piiristä työnantajien tarpeisiin parhaiten sopivat tekijät. Samalla yhteiskunnan tuki saadaan kanavoitua todelliseen työhön. Tähän malliin liittyen valmistellaan kokeiluja kolmen kaupungin kanssa.

Toisena keskeisenä tavoitteena on lisätä työtä etsivien ja työtä tarjoavien tahojen valmiuksia toimia uuden työn markkinoilla. Lisäksi pyrimme tuomaan paremmin esiin erilaisia työtilaisuuksia: kehitämme uusia keinoja ns. piilotöiden ja piilotyönhakijoiden tunnistamiseksi ja keräämme tietoja itsensä työllistäjien asemasta ja tarpeista sekä osa-aikatyön houkuttelevuudesta.

Työelämän taitekohdat tukee myös nuorten työmarkkinavalmiuksia. Yksi esimerkki tästä on Nuori Yrittäjyys Ry:n kanssa toteutettava valtakunnallinen NY Start Up -ohjelma, jossa korkeakouluopiskelijat perustavat harjoitusyrityksen ja kehittävät näin paitsi yrittäjyysvalmiuksia myös muita työelämässä tarvittavia taitoja. Ohjelmassa on mukana 17 yliopistoa ja korkeakoulua eri puolilla Suomea ja siihen on ilmoittautunut yli 250 opiskelijaa.

Osana Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman työtä Sitran vanhempi neuvonantaja Mikko Mäenpää on tavannut viime kevään ja tämän syksyn aikana useita kymmeniä työmarkkinoiden sekä yritystoiminnan asiantuntijoita ja kuullut heidän näkemyksiään työelämän muutosvoimista ja kehitystarpeista. Samalla on kartoitettu Sitran mahdollisuuksia tarjota foorumi tulevaisuuteen katsovalle, rakentavalle keskustelulle, joka loisi yhteistä tulevaisuudenkuvaa ja edistäisi työelämän yhteisestä uudistamista.

2  Ennakointi, tutkimus ja strategia

Sitran yhteistyö kuuden muun eurooppalaisen ajatushautomon ja säätiön kanssa huipentui toimijoiden yhteisessä Vision Europe Summit – tapahtumassa 17.–18.11 Berliinissä. Tilaisuus kokosi yhteen 120 eurooppalaista päättäjää ja vaikuttajaa sekä kansalliselta että EU-tasolta keskustelemaan eurooppalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.  Kevään ja kesän 2015 aikana seitsemän ajatushautomon ryhmä tuotti työryhmätyöskentelyn tuloksena myös tutkimusta ja julkaisuja – hallintoa käsittelevän työryhmän työtä johtivat Sitrasta Mikko Kosonen ja Eeva Hellström. Tapahtuman yhteydessä julkaistiin ryhmän ensimmäiset yhteiset julkaisut. Sitran lisäksi Vision Europe Summit -yhteistyössä ovat mukana Bertlesmann-säätiö, Chatham House, Bruegel, Jacques Delors -instituutti, Compagnia di San Paolo ja Calouste Gulbenkian -säätiö.

Sitran työ kestävän hyvinvoinnin vision syventämisessä on jatkunut intensiivisenä koko syksyn. Visiota syventämään ja haastamaan tuotettiin yhteistyössä teknologia-asiantuntija Risto Linturin kanssa Technology as an enabler of sustainable well-being in the modern society -raportti, joka arvioi teknologian tarjoamia uhkia ja mahdollisuuksia kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnalle. Raportin tuloksia esiteltiin mm. kansainvälisessä, teknologia-teemaisessa Global Peter Drucker Forum -tapahtumassa Wienissä, Itävallassa marraskuun alussa. Raportti on saanut hyvän vastaanoton ja aiheuttanut kiitettävästi keskustelua sekä digitaalisessa että perinteisessä mediassa.

Kansallisen ennakointiverkoston (KEV) työskentelyn aktivointi on jatkunut intensiivisenä. Vuosi sitten uudistettu KEV kokoaa yhteen ennakointiprosesseja ja tuottaa ajan hermolta näkemyksiä ja tuloksia päätöksentekijöiden käyttöön. Kansallisen ennakoinnin syksyn päätapahtuma, FinnSight Forum, järjestettiin 23.9.

Sitra aloitti kesällä 2015 myös tutkimusprojektin, joka analysoi kestävän hyvinvoinnin ja koulutuksen suhdetta. Kansainvälinen Education for a Changing World -tutkimusprojekti pyrkii selvittämään miten oppilaat, koulut ja yhteisöt voivat rakentaa uutta kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Tutkimushanke kerää oivalluksia useilta eri sektoreilta ja vauhdittaa keskustelua koulutuksen ja kestävän hyvinvoinnin suhteesta muuttuneessa maailmassa.

Uusien liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ja uuden toimintamallin kehittäminen on myös jatkunut keskeisten innovaatiotoimijoiden kesken.

3  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta pyrkii vahvistamaan suomalaisten päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Pääasiallisia koulutuskonsepteja on ollut kaksi: Elinvoima-foorumeissa etsimme rohkeita ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus kokoaa päättäjät luomaan tulevaisuuden talouspolitiikkaa. Koulutus perustuu yhteiseen oppimiseen ja poikkitieteelliseen yhteiskehittelyyn.

Kesäkuussa 2015 työnsä päättänyt Uusi koulutus -foorumi määritteli kunniahimoisen vision suomalaiselle yhteiskunnalle: Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Vision lisäksi foorumilaiset määrittelivät kymmenen teesiä tulevaisuuden koulutuksesta, jotka julkaistiin foorumin loppujulkaisussa Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Syksyn aikana Sitra on järjestänyt kerran kuussa Koulutuskeskiviikko – sidosryhmätilaisuuksia.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen järjestyksessään seitsemäs kurssi on juuri käynnissä 22.10.–10.12.2015. Kahdeksas kurssi järjestetään 21.1.–10.2.2015. Koulutuksen taustamateriaaliksi julkaistiin 10.11.2015 professori Anu Kantolan kirjoittama Muuttuuko maan tapa? Miten Suomessa käytetään talouspoliittista valtaa -muistio.

Sitran vuosina 2000–2003 järjestämässä Suomi 2015 -koulutusohjelmassa analysoitiin kattavasti maamme menestystekijöitä ja haasteita sekä visioitiin parempaa tulevaisuutta Suomelle ankkurina vuosi 2015. Koulutusohjelma oli aikanaan Sitran tapa verkottaa ja vaikuttaa, mutta myös ennakoida tulevaisuutta. Aikanaan tehdyistä loppuraporteista, helmikuussa järjestetyn alumnitapahtuman keskusteluista sekä keväällä toteutetun työpajan työstettiin vielä jälkikirjoitus, joka julkaistiin verkkoartikkelina ja podcastina. Pohjattomasta optimismista pohjattomaan pessimismiin -nimisen verkkoartikkelin julkaisemisen yhteydessä järjestettiin vielä keskustelutilaisuus, johon kutsuttiin Suomi 2015 -ohjelman osallistujat.

Koulutuksen alumnitoiminta on käynnistetty, ja seuraavaa yhteistä alumnitapahtumaa suunnitellaan huhtikuulle 2016.

Sitran 50-vuotisjuhlavuoden valmistelu etenee suunnitelman mukaisesti. Heurekassa pidettävän Suomi 2067 -näyttely on esisuunnitteluvaiheessa.

4  Pääomasijoitukset

Sitran kohdeyritys Savo-Solar Oy julkisti 20.11. uuden First North – markkinapaikalla toteutettavan osakeannin, jossa tavoitteena on kerätä 4,2 miljoonaa euroa yhtiön kasvusuunnitelman toteuttamiseen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi aaltoenergiayritys AW-Energy Oy:n tutkimuskeskuksen Järvenpäässä 18.11. Valmetin tehdashalliin rakennetulla kansainvälisesti ainutlaatuisella laitteistolla testataan 350 kilowatin tehoisen aaltoenergialaitoksen voimantalteenottojärjestelmää. Yhtiö kehittää yhdessä asiakkaidensa kanssa ensimmäisiä kaupallisia aaltoenergiahankkeita eri puolilla maailmaa. Avajaistilaisuudessa julkistettiin yhteistyösopimus meksikolaisen Grupo Enalin kanssa 10 megawatin aaltoenergiapuiston kehittämiseksi.