Hallintoneuvoston katsaus 4/2018

Tarkastelujakso 12.10.-13.12.2018

1 Yleiskuva Sitrasta

Syksyn 2018 aikana suomalaisten tietoisuus ilmastokriisistä kasvoi ennennäkemättömälle tasolle Kansainvälinen ilmastopaneelin IPCC:n raportista käydyn laajan julkisen keskustelun yhteydessä. Nyt korostuvat yhä useammin äänenpainot, joissa vaaditaan muuttamaan yhteiskunnan rakenteita selvästi kestävämmälle tasolle.

Muun muassa marraskuun lopussa Katowicen kansainvälisen ilmastokokouksen alla Suomen nuoret sukupolvet peräänkuuluttivat radikaaleja ja positiivisia visioita tulevaisuuden yhteiskunnasta. Pikaisesti tarvittavien ilmastopäätösten rinnalle tarvitaan yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkällä aikavälillä turvaava uudenlainen järjestelmä, joka ei enää perustu luonnonvarojen ylikulutukseen. Tähän vastaa Sitran ehdotus siitä, että maamme kasvustrategian tulee perustua jatkossa hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Eduskunnan alaisena tulevaisuustalona Sitra on tukenut vaaleihin valmistautuvia puolueita sekä hallintoa omalla asiantuntemuksellaan. Jo kesällä valmistui työpaperi strategisen hallitusohjelman toimeenpanosta sekä tulevaisuustalon viidestä ehdotuksesta seuraavan hallitusohjelman strategisiksi tavoitteiksi. Työpaperia on esitelty eri puolueiden eduskuntaryhmille sekä puoluetoimistoille ja tavoitteena on tavoittaa kaikki eduskuntapuolueet vuoden aikana. Lisäksi puolueiden kanssa käydään dialogia yksittäisten Sitran aiheiden ympärillä kuten kiertotalous, ilmastoratkaisut (ml. ekologinen verouudistus) ja reilu datatalous.

Kiertotaloustapahtuma WCEF nousi globaalille agendalle

Sitran tärkein kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen foorumi, maailman johtava kiertotaloustapahtuma The World Circular Economy Forum 2018 järjestettiin Jokohamassa, Japanissa 22.-24. lokakuuta yhteistyössä Japanin ympäristöministeriön kanssa.

Maailman kolmanneksi suurimman talousmahti Japanin vahva tuki kiertotaloudelle vauhdittaa asian etenemistä globaalisti etenkin, kun Japani sitoutui WCEF2018 päätöstapahtumassa edistävänsä kiertotaloutta tulevalla G20-ryhmän puheenjohtajuuskaudellaan. Myös tapahtumaan osallistunut ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen korosti Suomen hyödyntävän tulevaa EU-puheenjohtajuuskauttaan kiertotalouden levittämiseen. Ensi vuonna WCEF järjestetään Suomen puheenjohtajuuskauden kynnyksellä Helsingissä 3.-5. kesäkuuta ja vuonna 2020 Kanadassa.

Sote-uudistuksessa ratkaisun hetkiä ja päättyvät hankkeet

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa uudistuksessa elellään vuodenvaihteen molemmin puolin jälleen kerran ratkaisevia hetkiä.

Sitran noin 15 vuoden aikana tehty sote-uuditustustyö ja siihen liittyneet eri toimenpiteet, ajatusmallit sekä kokeilut on tarkoitus vetää yhteen helmikuun 12. päivä 2019 pidettävässä Tervettä menoa tulevaisuuteen -tilaisuudessa Messukeskuksessa. Tilaisuus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisille vaikuttajille ja se tarjoaa ajattelun aineksia siihen, miten kestävää hyvinvointia voidaan vastedes rakentaa rohkeasti kokeillen, asiakaslähtöisesti ja digitalisaation mahdollisuuksia täysimääräisesti hyödyntäen.

Aktiivisen sote-työn lisäksi Sitrassa päättyy vuonna 2018 useampi iso projektikokonaisuus kuten Julkisen sektorin johtaminen – avainalue, jonka kehittämälle virkamieskoulutusohjelmalle on löytynyt jatkaja. Pitkäkestoiset, erinomaista palautetta saaneet Uudistuja-johtamiskoulutukset siirtyvät vuoden 2019 alussa valtiolle, ja niiden tuotannosta ja jatkokehityksestä vastaa HAUS.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella olemme valmistelleet toimintamallia uudelle, yhden luukun toimijalle, joka kokoaa tulevaisuudessa hyvinvointidataa ja tarjoaa sitä tietoturvallisesti tutkijoille ja palveluiden kehittäjille. Avainalue päättyy 31.12.2018 ja vaikuttavuuden varmistamiseksi jatkamme yhteistyötä THL:n ja STM:n yhden luukun lupapalvelun pystyttämiseksi ja sote-tiedon toissijaisen hyödyntämisen lakiehdotukseen kirjattujen toimintojen käynnistämiseksi.

Sitra-laki ja Sitran arvioinnit

Valtioneuvosto antoi 18. lokakuuta Sitra-lain päivityksen hallituksen esityksenä eduskunnalle. Esitystä on käsitelty jo talous- ja perustuslakivaliokunnassa ja tavoitteena on edelleen, että laki tulisi voimaan vuoden 2019 alusta.

Vuosina 2016–2019 Sitra vahvistaa vaikuttavuuden analyysia ulkoisella arvioinnilla. Vaikuttavuusarvioinnin tarkoituksena on tuottaa laadukasta ja riippumatonta tietoa Sitran toiminnan tuloksellisuudesta. Arvioinnin lähtökohtana ovat Sitran yhteiset vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjaavat toimintaamme kestävän hyvinvoinnin edistämisessä. Vuonna 2018 on arvioitu vaikuttavuustavoitteet Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan.

Myös Sitran kokoava arviointi on käynnistynyt. Kokoava arviointi nimensä mukaisesti kokoaa vaikuttavuusarviointien tulokset yhteen, analysoi laajemmin Sitran toimintaympäristöä sekä toimintaa. Kokoavan arvioinnin toimeksiantaja on Sitran hallintoneuvosto.

2 Toimintokohtaiset katsaukset

2.1 Hiilineutraali kiertotalous -teema

Tarkastelujakson aikana Hiilineutraali kiertotalous -teema osoitti, että Suomen on mahdollista saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet kustannustehokkaasti ja vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, keskeisinä ratkaisuina sähköautojen ja tuulivoiman lisääminen. Järjestimme myös kansainvälisen kiertotalousfoorumin WCEF2018 Japanissa. Sitran digitaalista elämäntapatestiä tehtiin yli tuplasti lisää tarkastelujaksolla ja olemme jo motivoineet yli puolta miljoonaa suomalaista kestävään elämäntapaan.

Mistä on kyse?

Globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme talouden perustan. Hiilineutraali kiertotalous -teeman työ tähtää siihen, että vuonna 2019 – eduskuntavaalien jälkeen – Suomi on uudenlaisen, tehokkaampaan talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Keskeistä on tukea Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä ja luoda tuolle uudelle, tehokkaammalle taloudelle maailmanluokan ratkaisuja. Kiertotalouden mukainen toiminta kotitalouksissa, julkisissa toiminnoissa ja liike-elämässä luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teeman työtä tehdään etenkin avainalueilla, joita on kolme: Ilmastoratkaisut, Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen.

Nostot tarkastelujaksolta:

Sitra tarjosi lokakuussa maailman talouden uudistajille kohtaamispaikan Japanissa. WCEF2018 esitteli maailman parhaita kiertotalouden ratkaisuja ja toi yhteen yli tuhat yrityselämän, politiikan ja hallinnon päättäjää Jokohamaan.
Selvityksemme kertoi, että Suomi voi vähentää päästöjään kustannustehokkaasti 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Keskeisimpinä keinoina voivat olla autoilun sähköistyminen ja tuulivoiman lisääminen.
Noin joka kymmenes suomalainen on tehnyt vuoden alussa julkistetun Elämäntapatestin eli testikertoja on jo yli puoli miljoonaa. Testi ja 100 fiksua arjen tekoa siirtyvät osaksi Valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050.fi-palvelua.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Syksyn 2018 aikana suomalaisten tietoisuus ilmastokriisistä vahvistui ennennäkemättömälle tasolle, etenkin kun Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 1,5 asteen raporttinsa lokakuun alussa. Julkisessa keskustelussa korostuvat yhä useammin äänenpainot, joissa vaaditaan muuttamaan yhteiskunnan rakenteita selvästi ekologisesti kestävimmiksi.

Syksyn ilmastokeskustelussa kriisitietoisuuden lisäksi yksi ulottuvuus on ollut, miten päästöjen radikaali vähentäminen onnistuu. Toimme muun muassa esiin yhteenvedon jo käytössä olevista taloudellisista ohjauskeinoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Kustannustehokkaimmat keinot – sähköautot ja tuulivoima – puolestaan selviävät marraskuussa julkaisemastamme selvityksestä. Sen mukaan Suomen päästöjen vähentäminen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä on mahdollista kustannustehokkaasti. Selvitys tarkasteli yli 60:tta teknologia- ja polttoainevaihdosta ja herätti runsaasti huomiota ja keskustelua mediassa. Sitran asiantuntijoita haastateltiin niin radiossa, televisiossa kuin talous- ja päivälehdissä.

Lisäksi nostimme esille tarvetta kestävän kehityksen verosiirtymälle sekä talouden uudistamiselle kohti kiertotaloutta. Kannustimme suomalaisia kestäviin tekoihin arjessaan muun muassa markkinoimalla elämäntapatestiä, etsimällä taloyhtiöille säästöjä ja julkaisemalla maailman ensimmäisen järjestöille tarkoitetun hiilijalanjälkilaskurin.

Maailman johtavan kiertotaloustapahtuman WCEF 2018 teemat käsittelivät puolestaan kiertotalouden taloudellisia hyötyjä ja reilua siirtymää uuteen talousmalliin, globaaleja arvoketjuja ja maailmankauppaa sekä liikennerevoluutiota ja kiertotalousratkaisuja, jotka vähentävät muovijätteen määrää. Tapahtuma toteutettiin edellisvuoden tapaan yhteistyössä lukuisten merkittävien kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, Maailman talousfoorumin, Ellen MacArthur Foundationin ja OECD:n kanssa.

Tapahtuma kokosi yli tuhat maailmantalouden uudistajaa yli 60 maasta ja lisäksi yli 50 toimittajaa mukaan lukien kansainvälisten uutistoimistojen edustajia. Tapahtuma keräsi noin 300 mediaosumaa ja tapahtuman tunniste #WCEF2018 tavoitti sosiaalisessa mediassa yli 30 miljoonaa henkilöä. Medianäkyvyyttä kasvatti merkittävästi WCEF:n kansainvälisten kumppaneiden omien raporttien julkaisut. Tapahtumaan osallistui myös eduskunnan talousvaliokunnan ja Japani-Suomi -ystävyysryhmän kansanedustajia.

Kiertotalous-avainalue

Yhteiskuntamme hyvinvointi tulevaisuudessa vaatii paitsi välittömiä ilmastotoimia, myös uudenlaista rahoitustapaa. Massatuotantoon ja -myyntiin perustuvasta rahoituksesta kohti kestävämpää tapaa vie maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta, joka kuvaa Suomen ensi askeleet kiertotalouteen. Vuonna 2016 asetettujen kansallisten tavoitteiden ja toimenpiteiden päivitystyö aloitettiin tämän syksyn alussa. Lokakuussa tiekartan päivitetyn version luonnokset olivat suomalaisten kommentoitavana otakantaa.fi-palvelussa. Kymmenet sidosryhmien edustajat osallistuivat luonnoksen työstämiseen ja sidosryhmätilaisuuteen osallistui loka-marraskuun vaihteessa yli pari sataa henkeä niin paikan päällä kuin suorassa verkkolähetyksessäkin.

Miten siirtymä on mahdollista valmistavassa teollisuudessa? Siihen vastauksia antaa jo syyskuussa julkaistu kiertotalouden työkirja ja työkalupakki, joiden käyttöönoton tukemista jatkoimme tarkastelukaudella.

Uudenlainen, kestävä kasvu ja tehokkaampi talous tarvitsevat myös uudenlaista osaamista. Kiertotalousopetuksen juurruttaminen osaksi eri koulutusasteita jatkui. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen korosti kuntien opetustoimille ja oppilaitosten rehtoreille järjestämässämme kiertotalouskoulutuksen tapahtumassa kiertotalousosaamisen merkitystä globaalien haasteiden ratkomisessa ja Suomen mahdollisuutta kansainväliseen edelläkävijyyteen. Tuotimme myös Taloudellisen tiedotustoimisto TATin, Suomen ympäristöopisto Syklin ja Luonto-liiton kanssa kiertotaloustestin, joka julkaistiin Yle Oppimisen verkkosivuilla. Testiä voi hyödyntää osana kiertotalousopetusta.

Edistimme muovien kiertotaloutta muun muassa osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin. Olimme mukana sihteeristössä valmistelemassa ympäristöministeriön lokakuussa julkaisemaa muovitiekarttaa, joka näyttää askeleet muovien kiertotalouteen.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue

Kestävämpi tulevaisuus edellyttää rakenteellisten muutosten lisäksi sitä, että me suomalaiset innostumme tekemään fiksuja valintoja arjessa. IPCC:n raportin julkaisun yhteydessä nostimme esiin kulutusvalintojen merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kehittämämme Elämäntapatesti on saanut runsaasti huomiota Suomessa ja se on noteerattu myös kansainvälisesti. Kestävät arjen valinnat kiinnostavat: Suomessa testiä on tehty jo yli puoli miljoonaa kertaa.

Elämäntapatestistä ja 100 fiksua arjen tekoa -listauksesta muodostuu pitkäaikainen työkalu suomalaisille, kun ne siirtyvät vuodenvaihteessa osaksi Valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050.fi-palvelua. Uuden Kestävät elämäntavat -palvelun avulla jokainen voi tehdä henkilökohtaisen suunnitelman oman hiilijalanjälkensä pienentämisestä ja valita ne arjen teot, joihin on valmis sitoutumaan. Uusi palvelu julkistettiin 10. joulukuuta, ja valtakunnallinen lanseerauskampanja käynnistyy 27. joulukuuta. Sitoumus2050-palvelu on osa Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus -työmallia, joka on Suomen keskeisin väline YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 2030:n toimeenpanossa.

Arjen muutosten tekemisessä voivat auttaa merkittävästi kansalaisjärjestöt. Järjestöille ja yhdistyksille suunnatussa Maapalloliiga-haastekilpailussa ja kehitysohjelmassa olemme sparranneet osallistujia hiomaan ratkaisujaan entistä vaikuttavammiksi. Helmikuussa valittava voittaja saa 20 000 euroa ratkaisun jatkokehitykseen.

Järjestöille avautui myös mahdollisuus selvittää oma hiilijalanjälkensä, kun Helsingin yliopiston kanssa toteuttamamme Hiilifiksu järjestö -hanke julkaisi järjestöille räätälöidyn laskurin marraskuussa. Lajissaan maailman ensimmäistä laskuria testanneet järjestöt kokivat sen hyödylliseksi ja aikovat raportoida toimintansa ilmastovaikutuksista myös jatkossa. Laskuri pyritään levittämään mahdollisimman laajasti järjestöjen käyttöön.

Yhteiskuntamme tarvitsee paitsi välittömiä ilmastoratkaisuja, myös ratkaisuja ilmastokriisin aiheuttamiin sosiaalisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin. Yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa toteutettava nuorten ajatushautomo Tankki etsii ratkaisuja nuorten ilmastoahdistukseen ja nostaa esiin kestäviä elämäntapoja. Tankki aloitti toimintansa elokuussa Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä, ja nuorten suunnittelemat kampanjat toteutettiin marraskuussa.

Kestävän arjen ja uuden, fiksumman talouden – kiertotalouden – on juurruttava kasvavien sukupolvien käytännöiksi. Syksyn aikana järjestimme Opetushallituksen kanssa kilpailutuksen, jossa etsimme uusia ratkaisuja aiheiden opettamiseen alakouluihin. Tarkoituksena on luoda innovatiivisia oppimateriaaleja, jotka innostavat lapsia elämään kestävämmin ja auttaa heitä ymmärtämään kestävän valmistuksen ja kuluttamisen perusperiaatteet. Ensimmäisessä vaiheessa valittiin viisi ratkaisuehdotusta, joita kehitetään ja pilotoidaan kouluissa ensi keväänä. Näiden joukosta valitaan jatkokehitettävä ratkaisu, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kouluissa mahdollisimman laajasti.

Ilmastoratkaisut

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire ja siksi toimivia ilmastoratkaisuja pitää hyödyntää nykyistä paremmin. Ilmastoratkaisut-avainalue analysoi toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa sekä visioi uusia ratkaisuja Suomen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämiseksi Suomessa.

Jatkoimme ilmastoratkaisujen esittelyä myös Green to Scale -projektissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa toteutetun projektin Eurooppaan keskittyvä selvitys kohdentaa katseen Baltiaan, Puolaan ja Ukrainaan, kun Afrikan maihin pureutuva selvitys tarkastelee Etiopiaa ja Keniaa. Lokakuussa kerroimme Eurooppa-raportin tuloksista Ukrainalle bioenergiaa koskevalla yhteistyöfoorumilla Tukholmassa. Afrikka-raporttia koskevat julkaisutapahtumat järjestimme lokakuussa Etiopian Addis Abebassa sekä Kenian Nairobissa.

Lokakuussa julkaisimme Gaialta tilatun selvityksen, joka kokoaa yhteen ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisia kustannuksia kahdeksan esimerkin avulla. Osa esimerkkien kustannuksista on jo realisoitunut tai realisoitumassa. Selvitys osoittaa selkeästi, että ilmastonmuutoksen vaikutusten kohdistuminen ei tunne tasa-arvoa: eri asuinpaikka, ikä ja sukupuoli altistavat eri suuruisille vaikutuksille ja kustannuksille. Ilmastonmuutoksen riskit kohdistuvat myös eri suuruisina eri teollisuussektoreille – suurimmat riskit saattavat olla edessään Suomen metsäteollisuudella.

Selvitimme Deloitten kanssa, että suomalaiset kunnat ovat ilmastotoimissaan ja -tavoitteissaan valtiota kunnianhimoisempia. Lokakuussa julkaistu selvitys mukaan kunnilla yleisin tavoitevuosi hiilineutraaliudelle on 2030, kun Suomella tähtäimessä on vasta vuosi 2045. Yli neljännes suomalaisista asuu näissä kunnianhimoisimmissa kunnissa.

Euroopan parhaita vihreitä ohjauskeinoja tarkastelleen työn alustavia tuloksia esittelimme marraskuun lopussa Brysselissä. Tätä koskeva selvitys valmistuu loppuvuoden aikana. Lisäksi työn alla on parhaillaan myös selvitys lentomatkustamisen päästöistä.

YK:n 24. ilmastokokous järjestettiin 3.-12. joulukuuta Puolan Katowicessa. Sitran asiantuntijoita oli puhujina kahdeksassa sivutapahtumassa, jotka käsittelivät kiertotaloutta ja ilmastonmuutosta. Toimme ilmastokokouksen aikana esiin myös aiheeseen liittyviä taustaselvityksiämme ja nostimme keskusteluun, mitä ihmiset voivat itse tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

2.2 Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teema jatkoi työtä suomalaisen päätöksentekokoneiston ja kansanvallan päivittämiseksi vastaamaan monimutkaistuvan maailman vaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa päähuomio on ollut ja on syksyn aikana totunnaisia toimiala- ja kuntarajoja ylittävän yhteistyön edistämisessä ja erilaisten toimijoiden verkottamisessa ja tuottajakentän monimuotoisuuden edistämisessä. Lisäksi julkaistiin hyvinvointidatan uudenlaisia hyödyntämiskeinoja esittelevä From Big Data to Myhealth -julkaisu.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Työtä tehdään tällä hetkellä neljällä avainalueella, jotka ovat Hyvinvoinnin palveluoperaattori, Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa, Julkisen sektorin johtaminen ja Kansanvallan peruskorjaus.

Nostot tarkastelujaksolta:

Julkisen sektorin johtaminen -avainalueen kehittämälle koulutusohjelmalle on löytynyt jatkaja Sitran työn päättyessä suunnitellusti vuodenvaihteessa. Pitkäkestoiset, erinomaista palautetta saaneet Uudistuja-johtamiskoulutukset siirtyvät vuoden 2019 alussa valtiolle, ja niiden tuotannosta ja jatkokehityksestä vastaa HAUS.
Marraskuun loppuun mennessä TEMin ja Sitran rahoittamaan Soteuttamo 2.0 -ohjelmaan oli osallistunut yli 1 200 henkilöä. Soteuttamo on alun perin Sitran ja kuntatoimijoiden kehittämä konsepti, joka tähtää soten uudistamiseen uudenlaisella, rajat ylittävällä yhteistyöllä.
Ihminen edellä -avainalueella kehitetty digitaalinen työkalu Terveyshyötyarvio (Care Gap) terveyserojen ja terveyshyödyn todentamiseen erityisesti perusterveydenhuollossa, julkistettiin marraskuun lopussa. Iltapäiväseminaarissa kerrottiin myös kansainvälisen Hyvinvointianalyytikon koulutusohjelman tuloksista, jotka tiivistettiin From Big Data to Myhealth-julkaisun muotoon.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Tarkastelujakson aikana teemalla jatkettiin kansanvallan uudistumiskyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden suunnittelua ja valmistelua. Samaan aikaan uutiset maailmalta, muun muassa Ranskasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista, ovat kertoneet kansanvaltaisten järjestelmien syvenevistä ongelmista, jotka voivat jo uhata perinteisesti suhteellisen vakaiden päätöksentekojärjestelmien toimintakykyä. Suomelle ja Sitralle voisi olla tarjolla kokoaan suurempaa roolia tulevaisuuden kestävän kansanvallan suuntaviittojen hahmottelijoina.

Niin ikään teemalla tehtiin edelleen työtä datavarantojen saamiseksi nykyistä paremmin hyötykäyttöön niin päätöksenteon tueksi kuin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa uudistuksessa elellään vuodenvaihteen molemmin puolin jälleen kerran ratkaisevia hetkiä. Samaan aikaan Uudistumiskyky-teemalla valmisteltiin ja valmistellaan Sitran ”välitilinpäätöstä” viimeksi kuluneiden noin 15 vuoden aikana soten piirissä tehdystä tulevaisuustyöstä. Sitran kokemukset sote-uudistustyöstä ja siihen liittyneistä erilaisista kokeiluista vedetään yhteen helmikuun 12. päivä 2019 pidettävässä Tervettä menoa tulevaisuuteen -tilaisuudessa Messukeskuksessa.

Kansanvallan peruskorjaus

Sitran helmikuussa 2018 julkaisema Kansanvallan peruskorjaus-työpaperi on edelleen julkisen keskustelun kohteena ja siihen viitataan monissa yhteyksissä. Osin työpaperin innoittamana on käynnistynyt konkreettisia julkista päätöksentekoa uudistavia ja kansalaisten osallisuutta vahvistavia kehittämishankkeita.

Sitran johtoryhmän kesäkuussa päättämän kolmevuotisen Kansanvallan peruskorjaus-avainalueen hankekokonaisuuden valmistelu etenee useiden toimijoiden kanssa.

Eduskuntatyön uudistamishankkeen hankesuunnitelmaa on valmisteltu eduskunnan puhemiehistön alaisuudessa toimivan, lähinnä eduskuntaryhmien edustajista koostuvan valmisteluryhmän toimesta. Sitra osallistuu valmisteluryhmän ja sen sihteeristön työhön sekä eduskuntatyön uudistamista tukevien kyselyjen, haastattelujen, selvitysten ja analyysien tekemiseen.

Puoluetoiminnan uudistamishankkeen hankesuunnitelmaa on Sitran toimesta valmisteltu yhdessä puolueiden edustajista koostuvan valmisteluryhmän kanssa. Sitra järjesti eduskuntapuolueiden puoluesihteereille 29.-31. lokakuuta opintomatkan Pariisiin. Matkan aikana perehdyttiin Ranskan puoluejärjestelmän muutoksiin tapaamalla mm. tutkijoita, journalisteja, kampanjatoimistoja sekä parlamenttipuolueiden edustajia. Puoluesihteerien ja Sitra edustajan muodostama puoluetoiminnan uudistamishankkeen johtoryhmä hyväksyi kolmevuotisen hankesuunnitelman ja lähinnä Sitran selvityksiä sisältävän kevään 2019 toimintasuunnitelman.

Avainalueen hankekokonaisuuden muita vielä selvitys- ja valmisteluvaiheessa olevia kokonaisuuksia ovat valtioneuvoston toiminnan kehittämisen tukeminen erityisesti poliittisen ohjauksen ja ilmiöpohjaisuuden osalta, kansalaisten osallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvän median ja vaikuttamisen murroksen analysointi. Projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021.

Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa

Avainalue osallistui yhdessä Resurssiviisas kansalainen- avainalueen kanssa hyvinvoinnin suureen kansalaistapahtumaan I Love Me -messuille lokakuun lopussa, jossa oli yhteensä yli 50 000 kävijää. Messuilla avainalueella oli oma hyvinvointikortteli sekä se järjesti useita lavakeskusteluja liittyen muun muassa valinnanvapauskokeiluihin, genomitiedon hyödyntämiseen sekä uusiin terveyden ja hyvinvoinnin palvelukonsepteihin.

Muutoin avainalueen toiminta keskittyi Sote-palvelutuotannon uudistumiskyvyn kehittämiseen konkreettisen toimenpideohjelman avulla monipuolisen tuottajakentän ja uusien palvelumuotojen stimuloimiseksi. Ilman monipuolista tuottajakenttää ja uusia palvelumalleja ei valinnanvapauttakaan voida täysimääräisesti hyödyntää. Päätoimet ovat Soteuttamo-kumppanoitumis- ja verkottamisohjelma, Pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen keskittyvät Kiihdyttämöt sekä Huomisen terveyskeskusliiga (HTK) julkisten terveysasemien kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Syyskuussa Kajaanista alkanut 18 maakunnan alueella kiertävä Soteuttamo 2.0-kiertue on loppusuoralla ja päättyy tammikuussa 2019 Turkuun ja Helsinkiin. Tähän mennessä tähän TEMin ja Sitran rahoittamaan ohjelmaan oli osallistunut yli 1200 henkilöä ja kerätyn palautteen perusteella 95 prosenttia osallistujista suosittelisi tilaisuutta kollegalle. Vastaavasti 63 prosenttia kävijöistä ilmoitti verkottuneensa uuden toimijan kanssa ja monet ilmoittivat saaneensa uusia ideoita toimintaansa. Kävijöistä lähes puolet ovat olleet yritysten edustajia, loput järjestäjän tai järjestöjen edustajia. Molemmat pk-yrityksille suunnatut kiihdyttämöt käynnistyivät tarkastelujakson aikana, toinen Pirkanmaalla ja toinen Kaakkois-Suomessa.

Avainalueella kehitetty digitaalinen työkalu Terveyshyötyarvio (Care Gap) terveyserojen ja terveyshyödyn todentamiseen erityisesti perusterveydenhuollossa, julkistettiin marraskuun lopussa. Iltapäiväseminaarissa kerrottiin myös kansainvälisen Hyvinvointianalyytikon koulutusohjelman tuloksista, jotka tiivistettiin From Big Data to Myhealth -julkaisun muotoon. Molemmat hankkeet tähtäävät siirtymiseen suoriteperusteisista sote-palveluista vaikuttavuusperusteiseen palvelujärjestelmään osana uudistumiskykyä.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Olemme valmistelleet Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella toimintamallia uudelle, yhden luukun toimijalle, joka kokoaa tulevaisuudessa hyvinvointidataa ja tarjoaa sitä tietoturvallisesti tutkijoille ja palveluiden kehittäjille. Avainalue päättyy 31.12.2018.

Yhden luukun palvelun visio ja rakennusvälineet sekä suositukset on koottu Huomisen hyvinvointia datasta -selvitykseen, joka julkaistiin hankkeen päätöstilaisuudessa 1.11. Lupaviranomaisen ja palveluoperaattorin perustamiseen tähtäävän työ luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriöön, joka hyödyntää hankkeen tuotoksia uusien toimijoiden perustamisessa. Yhteenveto avainalueesta on julkaistu verkkosivuillamme.

Hallituksen 26.10.2017 eduskunnalle antama esitys laeiksi sote-tiedon toissijaisesta käytöstä on edelleen käsiteltävänä. Vaikuttavuuden varmistamiseksi jatkamme yhteistyötä THL:n ja STM:n sekä mukana olevien muiden toimijoiden kanssa yhden luukun lupapalvelun pystyttämiseksi ja sote-tiedon toissijaisen hyödyntämisen lakiehdotukseen kirjattujen toimintojen käynnistämiseksi.

Julkisen sektorin johtaminen

Julkisen sektorin johtaminen -avainalue tukee julkishallinnon johtamisen ja johtamiskulttuurin uudistamista. Työ koostuu valtion ylimmän virkamiesjohdon koulutuksesta, käytännön kokeilutoiminnasta ja keskustelualoitteesta. Projekti päättyy Sitrassa suunnitellusti vuoden 2018 lopussa.

Sitran rakentama Uudistuva julkinen sektori – mahdollistava johtaminen -koulutus vahvistaa hallinnon joustavuutta, uudistumiskykyä ja yhtenäisyyttä sekä näihin liittyvää johtamisosaamista. Sitra ja valtiovarainministeriö ovat sopineet, että vuoden 2019 alusta Uudistuja-koulutuksen tuottaminen siirtyy Sitran rahoittamana valtiolle. Sopimus kattaa koulutusohjelman uudet tuotannot vuosille 2019–2020 sekä kokonaan uuden kansainvälisen ohjelman suunnittelun ja pilotoinnin vuonna 2019. Valtiovarainministeriö on puolestaan siirtänyt koulutusten käytännön suunnittelu- ja tuotantovastuun eteenpäin HAUSille.

Vuosien 2017–2018 aikana Sitra on järjestänyt yhteensä kuusi Uudistuja-kurssia, joihin on osallistunut yhteensä lähes 150 henkeä eli kaikkien ministeriöiden ja keskeisten virastojen johtoryhmät. Koulutusohjelma on saanut osallistujilta erinomaista palautetta. Viimeiset kaksi kurssia tulevat päätökseen joulun alla.

Sitran Ilmiömäinen julkinen hallinto -keskustelualoite julkistettiin elokuussa. Sen tavoitteena on auttaa hallitusta ja ministeriöitä uudistamaan toimintaansa yhä strategisempaan, pitkäjänteisempään ja yhtenäisempään suuntaan. Aloitteessa kiinnitetään erityistä huomiota hallinnonrajat ylittävien ilmiöiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen julkisen politiikan keinoin.

Joulukuussa julkistimme nipun työkaluja ilmiölähtöisen suunnittelun tueksi. Työpohjat auttavat hahmottamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä ja hakemaan niihin poikkihallinnollisia ratkaisuja. Ne on laadittu etenkin hallinnon tarpeisiin, mutta niistä voi olla yhtä lailla hyötyä myös muille instituutioille, puolueille, yrityksille ja järjestöille.

2.3 Uusi työelämä ja kestävä talous

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Sen painopisteet ovat elinikäinen oppiminen, datatalous ja strateginen kasvupolitiikka. Teemaan kuuluu lisäksi projekti, jonka tehtävänä on varmistaa vuoden 2017 lopussa päättyneen Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vaikuttavuus ja onnistunut irtautuminen Sitrasta sekä strateginen projekti Työelämän järjestöjen round table.

Nostot tarkastelujaksolta:

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -avainalue on fasilitoinut keskusteluja, joiden pohjalta syntyy tahtotila ja rahoituksen periaatteet elinikäiselle oppimiselle Suomessa. Helmikuussa 2019 julkaistavaan työhön osallistuvat keskeiset valtionhallinon, koulutuksen ja työelämän toimijat.
Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä ehdottaa kannanotossaan tulostenostorahaston perustamista valtioneuvoston yhteyteen. Rahaston tehtävänä olisi maksaa tulospalkkio sellaisista tuloksellisista hankkeista, joissa syntyy yhteiskunnallista hyötyä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Osaamisen aika

Lokakuun alussa Sitrassa käynnistyi uusi projektikokonaisuus Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kolmivuotisen avainalueen tavoitteena on vauhdittaa elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamista tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineena ja siihen käytetyt resurssit nähdään investointina Suomen kilpailukykyyn.

Elinikäisen oppimisen politiikka rakentuu toimivasta ohjaus- ja rahoitusjärjestelmästä sekä koulutusjärjestelmästä, joka takaa jokaiselle suomalaiselle laajan osaamispohjan ja jatkuvan oppimisen edellytykset erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa.

Sitran roolina on toimia riippumattomana sillanrakentajana elinikäisen oppimisen politiikan mahdollistamiseksi. Loka-joulukuussa olemme fasilitoineet useita työpajoja elinikäisen oppimisen tahtotilasta ja rahoituksen periaatteista. Tavoitteiden koordinoinnista vastaavat keskeiset valtionhallinnon, työelämän ja koulutuksen toimijoiden edustajat. Työn tulokset esitellään helmikuussa 2019 kokoontuvalle seurantaryhmälle ja julkaistaan tämän jälkeen kaikkien käyttöön. Elinikäisen oppimisen visio ja tavoitteet ovat näin myös poliittisten päätöstentekijöiden käytettävissä, kun he valmistautuvat kevään eduskuntavaaleihin.

Lokakuun alussa julkistimme selvityksen elinikäisen oppimisen rahoitusvirroista. Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Selvityksen pohjalta olemme pyytäneet erilaisia koulutukseen perehtyneitä tahoja pohtimaan nykyistä rahoitusjärjestelmää ja oppimisen kannusteita. Näkemyksiä julkaistaan Sitran verkkosivuilla blogisarjan muodossa.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Datasta on tullut maailman arvokkain resurssi, mutta nykyisillä toimintamalleilla siitä hyötyvät eniten muutamat suuryritykset, jotka keräävät palvelujensa käyttäjien datan itselleen. Reilu datatalous sen sijaan hyödyttäisi kaikkia. Yhtenäinen toimintatapa avaisi mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille ja liiketoiminnalle. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan laajuiset pelisäännöt reilulle datataloudelle.

Sitra liittyi 11.10. jäseneksi kansainväliseen MyData Global -järjestöön ja on yksi sen perustajajäsenistä. Jäsenyys MyData Globalissa tarjoaa mainion verkoston ja foorumin työmme etenemiselle ja toisaalta voimme omalta osaltamme vahvistaa MyData Globalin tavoitteiden toteutumista.

IHAN-toimintamalliin liittyvä tekninen työ on käynnistynyt ja olemme työstäneet IHAN-vaatimusmäärittelydokumenttia (IHAN® Blueprint), jossa kuvataan IHAN-ekosysteemin perustaa liiketoiminnan ja teknisten vaatimusten näkökulmasta. Luonnos oli avoimesti kommentoitavana 10.12. saakka. Julkaisun vaatimusmäärittelyitä hyödynnetään IHAN-pilottiprojekteissa, joiden hakuaika päättyy vuoden lopussa.

Tekninen määrittelytyö jatkuu tammikuussa käynnistyvällä työpajasarjalla. Järjestämme yhdessä Suomen Standardisoimisliiton kanssa teknisiin määrittelyihin liittyvän työpajasarjan CEN-CENELEC-standardointijärjestön mallin mukaan. Työ alkaa 22.1. järjestettävällä käynnistyskokouksella, johon aiheen asiantuntijat voivat ilmoittautua mukaan.

Marraskuussa toteutimme kansalaiskyselyn, jonka avulla selvitimme mitä ihmiset ajattelevat oman henkilödatansa käytöstä ja miten hyvin he ovat perillä omista digitaalisista oikeuksistaan. Kysely toteutettiin samanaikaisesti Suomessa, Hollannissa ja Saksassa. Tulokset julkaistaan vuodenvaihteen jälkeen. Tämän jatkona toteutamme datanjalanjälki-testin.

Kokoamme askeleet kohti reilua datataloutta IHAN Green Paperiin, joka toimii valmistuttuaan keskustelupaperina sekä kotimaassa että kansainvälisessä valmistelutyössä. Työ käynnistyi loppuvuodesta keskeisten päättäjien haastatteluilla. Reilusta datataloudesta keskustellaan työpaperin pohjalta muun muassa Vision Europe -tapahtumassa, joka kokoaa eurooppalaisten ajatushautomoiden johdon 1.-2. huhtikuuta Helsinkiin.

Vaikuttavuusinvestoimisen tuki

Vaikuttavuusinvestoimisen tuen tiimi jatkaa vaikuttavuusinvestoimisen tunnettuuden ja markkinan kehittämistä SIB-hankkeita painottaen. Lähtökohtana on tiivis yhteistyö sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka sitoutuvat jatkamaan vaikuttavuusinvestoimisen laajan ekosysteemin rakennustyötä sen jälkeen, kun Sitran työ aiheen parissa loppuu.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan pikimmiten tulostenhankintarahasto. Ohjausryhmän kannanotossa todetaan, että valtioneuvoston yhteinen tulostenhankintarahasto vauhdittaisi sekä julkisen sektorin tulosperusteisia hankintoja että vaikuttavuussijoittamista kokonaisuudessaan. Rahastosta maksettaisiin tulospalkkio sellaisista hankkeista, joissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä syntyy yhteiskunnallista hyötyä. Tulospalkkion maksu edellyttää, että etukäteen sovitut, mitattavat tavoitteet saavutetaan.

Tulosperusteisista hankkeista, kuten SIB-sopimuksista, saatavat hyödyt jakautuvat tyypillisesti useille eri hallinnonaloille. Siilo-ongelmasta päästään eroon, jos tulospalkkioiden maksatuksesta vastaa tulostenhankintarahasto.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-malli. Se mahdollistaa julkiselle sektorille etupainotteiset investoinnit esimerkiksi ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan – ja sitä kautta lisää hyvinvointia sekä kustannussäästöjä. Sijoittajat kantavat taloudelliset riskit ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Syksyn mittaan Sitra on osallistunut etenkin Lapset-SIBin valmisteluun. SIB-hanketta hallinnoi FIM yhdessä kumppaneidensa Lastensuojelun Keskusliiton ja Epiquksen kanssa. Hämeenlinna ja Vantaa ovat allekirjoittaneet Lapset-SIB-sopimuksen. Haminassa, Helsingissä ja Lohjalla neuvottelut jatkuvat vielä.

Hämeenlinnassa Lapset-SIB-hankkeen turvin ehkäistään nuorten syrjäytymistä pitkäkestoisella, yli kymmenen vuotta kestävällä tuella. Vantaa taas aikoo tarjota varhaista tukea sellaisille neuropsykologisesti oireileville lapsille, joilla on lieviä käytöshäiriöitä. Tällaiset lapset ja heidän perheensä putoavat liian usein nykyisten tukijärjestelmien ulkopuolelle. Tästä seuraa, että heidän erityisen tuen tarve kasvaa ajan myötä, vaikka aikaisella tuella ongelmat voitaisiin monilta osin ehkäistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema Työllisyys-SIB käynnistyy näillä näkymin vuoden 2019 alussa. Valtion ensi vuoden talousarviossa hallitus esittää TEM:lle 23 miljoonan euron valtuutusta Työllisyys SIB -hankkeen onnistumisesta maksettaviin tulospalkkioihin.

Valmistelussa ovat niin ikään ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn pureutuvat SIBit. Myös tulosperusteisen ympäristörahaston (EIB) valmistelu etenee yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

2.4 Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto tarjosi saataville ensimmäisen kurkistuksen Heikot signaalit -ennakointityön tuloksiin, jatkoi Erätauko-mentorointia sekä kehitti ja paketoi Erätauko-koulutuksen rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun laajentamiseksi, ja jatkoi Sitran toiminnan vaikuttavuuden arviointia.

Mistä on kyse?

Ennakointi ja strategia -toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista, tietopalveluista sekä ydinkyvykkyyksistä.

Nostot tarkastelujaksolta:

Sitra tarjosi 23.11. Foresight Friday -tilaisuudessa ensikurkistuksen ennakointityön tuloksiin heikoista signaaleista. Ne ovat ensioireita muutoksista, jotka saattavat olla tulevaisuudessa merkittäviä, ja niiden avulla on mahdollista laajentaa mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa sekä haastaa vakiintuneita oletuksia tulevaisuudesta. Keskustelu tulee jatkumaan alkuvuodesta, jolloin Sitra esittelee aiheesta selvityksen.
Sidosryhmien kiinnostus hyödyntää Erätauko-menetelmää rakentavien keskustelujen järjestämiseen on jatkunut kasvavana. Syyskaudella 2018 mentoroinnissa mukana olevat toimijat tulevat järjestämään yhteensä yli 100 Erätauko-keskustelua, ja vuoden loppuun mennessä Erätauko-keskusteluihin on yhteensä osallistunut jo 5 500 henkilöä.
Sitran vaikuttavuusarvioinnit tuottavat laadukasta ja riippumatonta tietoa Sitran toiminnan tuloksellisuudesta. Tarkastelujaksolla julkaistiin tulokset kahden uuden tavoitteen arvioinneista: Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Lisäksi arviointityö on käynnistynyt liittyen tavoitteisiin Maapallon kantokykyyn sopeudutaan sekä Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Kansallinen ennakointi

Vaalikauden lähestyessä loppuaan olemme pitäneet korostuneesti esillä myös keskustelua tulevaisuusvisioista rohkaisemalla puolueita ja muita yhteiskunnallisia tahoja esittelemään omia visioitaan ja suuntaviivojaan Suomelle. Visiot olivat pääosassa kansallisen ennakointiverkoston FinnSight-tapahtumassa, joka toteutui tänä vuonna Sitran vetovastuulla Visiofestin muodossa. Yhtenä Visiofest-tapahtumassa esiteltynä visiona oli Hyvinvoinnin seuraava erä, joka on Sitran visio Suomelle kestävästä ja reilusta tulevaisuudesta.

Sitra antoi Foresight Friday -tilaisuudessa 23.11. ensikurkistuksen ennakointityössä vuoden mittaan työstettyyn teemaan, heikkoihin signaaleihin. Heikot signaalit ovat ensioireita muutoksista, jotka saattavat olla tulevaisuudessa merkittäviä, ja niiden avulla on mahdollista laajentaa mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa sekä haastaa vakiintuneita oletuksia tulevaisuudesta. Signaalityö täydentää Sitran megatrendejä ja visiotyötä. Teeman käsittely tulee jatkumaan ”Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina” -tilaisuudessa 10.1.2019, jossa esitellään Sitran selvitys heikoista signaaleista sekä syvennytään siihen, miten heikkoja signaaleja hyödynnetään ennakoinnissa ja strategiatyössä.

Erätauko-hankkeessa kehitettiin vuoden 2017 aikana tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Taustalla on huoli keskustelukulttuurin kärjistymisestä sekä kasvavista kuiluista ihmisten ja ihmisryhmien todellisuuksien välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, sillä se on toimivan demokratian perusedellytys.

Vuonna 2018 Erätauon tavoitteena on, että eri organisaatiot ympäri Suomen järjestävät rakentavia keskustelutilaisuuksia hyödyntäen Erätauon menetelmiä ja työkaluja.

Tarkastelujaksolla sidosryhmien kiinnostus hyödyntää Erätauko-menetelmää rakentavien keskustelujen järjestämiseen on jatkunut suurena. Lokakuussa tehdyn varovaisen arvion mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä Erätauko-keskusteluihin on osallistunut yhteensä noin 5500 henkilöä. Lisäksi Sitra paketoi Erätauko-koulutuskokonaisuuden avoimesti kaikkien koulutustoimijoiden käyttöön ja toteutti suuren kysynnän vuoksi marraskuussa toisen koulutuksen Erätauko-kouluttajiksi ryhtyville tahoille.

Erätauko-mentorointiin on valittu mukaan 23 sellaista organisaatiota, joilla on halu ja edellytykset järjestää merkittävä määrä yhteiskunnallisia keskusteluja (muun muassa kunnat: Helsinki, Espoo, Lahti, Pori; järjestöjä: Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto; Media: YLE, Helsingin Sanomat; muut: Opetushallitus, Valtioneuvoston kanslian TOIMI-hanke)

Muut hankkeet

Tieto päätöksenteossa -projekti tähtää siihen, että monimutkaisissa ongelmissa päätöksenteko pohjautuisi entistä enemmän eri lähteistä saatavan tiedon synteesiin ja yhteiseen, vuorovaikutteiseen tulkintaan. Projekti tunnistaa tiedon ja päätöksenteon muuttuvaan suhteeseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä nostaa esiin uusia näkökulmia.

Tarkastelujaksolla tapahtuma ”Tieto päätöksenteossa: Miten pirulliset ongelmat kohdataan?” 30.11.2018 kokosi yhteen satakunta yhteiskunnallisen päätöksenteon problematiikkaa pohtivaa ja ratkovaa asiantuntijaa. Tapahtuman yhteydessä esiteltiin neljä Sitran selvitystä, jotka tarjoavat ratkaisuja aikamme tietohaasteisiin. Tapahtumassa puhujina olivat Tytti Yli-Viikari (VTV), projektipäällikkö Liisa Heinämäki (Valtioneuvoston kanslia), yliopettaja, tutkija Harri Jalonen (Turun ammattikorkeakoulu), johdon neuvonantaja Petri Takala (Gofore), asiamies Tapio Anttila (Sitra) ja vanhempi neuvonantaja Jouni Backman (Sitra). Osana tapahtumaa vedetyssä työpajassa osallistujat työstivät viestejä tiedolla johtamisen kehittäjille ja päätöksentekijöille.

Education for a changing world -tutkimushankkeen tulokset julkaistiin Sustainability, Human Well-being and The Future of Education –kirjan (Palgrave Macmillan) muodossa Maailman opettajapäivänä 5. lokakuuta ja niistä keskusteltiin kirjan julkistustilaisuudessa 1.11.2018. Kirja on herättänyt ilahduttavaa kiinnostusta heti julkistuksen alkumetreillä kansainvälisen kustantajan erinomaisten verkostojen ja onnistuneen somemarkkinoinnin ansiosta. Kirja tiivistää tutkimushankkeen 15 amerikkalaisen ja suomalaisen tutkijan näkemyksen tulevaisuuden koulutuksesta, sen roolista ja tulevaisuuden taidoista.

Sitran arviointi

Tarkastelujaksolla julkaistiin vaikuttavuusarvioinnit tavoitteista Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Arviointi painottaa Sitran roolia aktiivisena tulevaisuusnäkymien ylläpitäjänä, osallistavien menetelmien ja uusien toimintamallien kehittäjänä sekä erilaisten sidosryhmien yhdistäjänä.

Lisäksi arviointityö on käynnistynyt liittyen vaikuttavuustavoitteisiin: Maapallon kantokykyyn sopeudutaan (toteuttajaksi valikoitui kilpailutuksen kautta Gaia Consulting) sekä Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi (arvioinnin toteuttava konsortio: Petri Uusikylä (Frisky&Anjoy), Sari Stenfors (Augmented Leadership Institute) ja Vesa Salminen (4Front)).

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson loppuun mennessä Heurekan ja Sitran yhteistyönäyttely Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta oli kerännyt kävijöitä yli 175 000 ja toiminnon fasilitoima Kansallisen lapsistrategian valmistelu otti harppauksia eteenpäin ensimmäisessä Lapsifoorumissa.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutuksen fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena. Lisäksi toiminto koordinoi ja osin toteuttaa Sitran juhlavuoteen liittyneitä hankkeita.

Nostot tarkastelujaksolta:

Heurekan ja Sitran yhteistyönä toteuttama kymmenosainen Tekoälyä arkijärjellä -tv-sarja herätti keskustelua Huomenta Suomen aamuissa.
Kansallisen lapsistrategian valmistelu eteni ensimmäisessä Lapsifoorumissa 370 osallistujan dialogin turvin.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta

Heurekassa 16.11.2017 avattu Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely lunasti paikkansa tulevaisuuspohdinnan ja arvokeskustelujen areenana. Näyttelyssä on käynyt 30.8.2018 mennessä noin 175 000 vierailijaa. Näyttely on auki 13.1.2019 saakka.

Sitra tuotti kevät-kesällä Mediahub Oy:n ja Heurekan kanssa yhdessä näyttelyn koululaisyhteistyöhön liittyvän Tulevaisuuden uutiset -tv-sarjan, jonka jaksot esitettiin Huomenta Suomen yhteydessä 9.5.–20.6.2018. Koululaisryhmät ideoivat, käsikirjoittivat ja toteuttivat tulevaisuuden uutisia, jotka esitetiin osana studiossa käytyä keskustelua. Yhteistyö Mediahubin ja Heurekan kanssa jatkui syksyllä 2018, kun vuorossa oli kymmenosainen Tekoälyä arkijärjellä -niminen ohjelmakokonaisuus.

Ratkaisu 100

Brittiläinen ajatushautomo Nesta nosti Digital Frontrunners: Designing inclusive skills policy for the digita age -raportissaan Ratkaisu 100 -voittajatiimi Headai:n esimerkillisenä digitaalisen ajan osaamisen tunnistamisen ratkaisuna. Positiivinen CV – toinen kilpailun voittajatiimeistä – tekee kokeiluja Helsingin ja Vantaan peruskouluissa Positiivisen CV:n digipalvelun kehittämiseksi. Tarkastelujakson aikana tiimi sai myös Business Finlandin 50 000 euron lisärahoituksen palvelun kansainvälistymistä varten. Tarkastelujakson aikana julkaisimme myös kansainväliselle yleisölle kohdennetun englanninkielisen version Ratkaisu 100:n evaluointiraportista Sparking social innovation through challenge prizes, jossa pyrittiin analysoimaan erityisesti niitä tapoja, joilla kilpailuun osallistuneet tiimit hyötyivät haastekilpailusta. Selvityksen mukaan kilpailut voivat merkittävästi vauhdittaa uusien ratkaisujen syntyä.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja koulutuksen alumnitoiminta

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kolmastoista kurssi päättyi 14.11.2018 mukanaan 28 päättäjää ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Koulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Sarjassaan neljästoista kurssi järjestetään syksyllä 2019. Keväällä 2019 kurssia ei järjestetä eduskuntavaalien takia.

Sitra-foorumit

Sitran johtoryhmä päätti kesäkuun kokouksessaan käynnistää Yhteiskunnallisen koulutuksen toiminnon alla uuden jatkuvan toiminnan kokonaisuuden. Sitra-foorumit rakentuvat aiempien, paljon kiitosta saaneiden Elinvoima-foorumeiden sekä haastekilpailukokemusten pohjalle. Foorumit tulevat syventämään ymmärrystä yhteiskuntamme kiperimmistä haasteista, keräämään poikkiyhteiskunnallisen joukon asiantuntijoita, tekijöitä ja rahoittajia kulloinkin aiheeksi valitun haasteen äärelle ja käynnistämään aiheeseen liittyviä innovaatioprosesseja.

Sitra-foorumit koostuvat koulutuksesta sekä yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävien menetelmien paketoinnista ja jakamisesta.

Ensimmäinen foorumi käynnistyy vuoden 2019 alkupuolella.

Muu yhteiskunnallinen fasilitointi

Tarkastelujakson aikana Sitra osallistui kansalliseen lapsistrategian valmisteluun. Sitran yhteiskunnallinen koulutus osallistuu kesäkuussa käynnistyneeseen valmisteluun fasilitoimalla kaksi lapsifoorumia, joista ensimmäinen järjestettiin 30.10.2018. Dialogiseen foorumiin osallistui yhteensä 370 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta paikan päällä ja verkon välityksellä. Helmikuussa 2019 päättyvästä työskentelystä vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.