Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\HeadingCommentary::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
archived
Arvioitu lukuaika 16 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 3/2014

Kirjoittaja

Veera Heinonen

Johtaja, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

1  Yleiskuva Sitrasta        

Sitran vuosia jatkunut työ hallinnon, erityisesti valtionhallinnon, kehittäjänä saavutti syyskuussa tärkeän virstanpylvään, kun yliasiamies Mikko Kososen ja professori Yves Dozin Governments for the Future: Building the Strategic and Agile State -raportti julkistettiin.

Raportin mukaan länsimaisen yhteiskunnan hallinnon ongelmat olisi ratkaistavissa. Keskushallinnon johtamisen ei tarvitsisi olla hidasta, siiloihin pilkkoutunutta ja tehotonta, vaan se voisi olla myös ennakoivaa, ripeää, joustavaa ja johdonmukaista.

Governments for the Future – raportti ehdottaa Suomelle ratkaisuksi kolmea asiaa: Ensiksikin hallitusohjelma on uudistettava niin, että siitä muodostuu hallituksen yhteinen strateginen agenda, jossa on sovittu 3-5 poikkiyhteiskunnallista prioriteettia. Toiseksi kansallinen ennakointiprosessi on integroitava tiukasti poliittiseen prosessiin ja strategiseen hallitusohjelmaan. Kolmanneksi ministeriöiden yhteistyötä on lisättävä nimeämällä hallitusohjelman kärkiprioriteeteille vastuuministeri, joka vastaa asiakokonaisuuden toteutumisesta.

Pidemmällä tähtäimellä olisi tehokkainta siirtyä yhtenäiseen valtioneuvostoon, jolloin resurssien käyttö ja siirtely tarpeen mukaan olisi nykyistä joustavampaa.

Raportin julkistamistilaisuus 5. syyskuuta keräsi paikalle suomalaisen hallinnon ja politiikan keskeisimmät vaikuttajat sekä kansainvälisiä huippuasiantuntijoita. Raporttia kommentoivat paneelissa muun muassa brittiläisen tulevaisuusorganisaation Nestan johtaja Geoff Mulgan, OECD:n asiantuntija Stéphane Jacobzone, Ruotsin pääministerikanslian päällikkö Ulrika Grönquist ja valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Lisäksi EU-komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Katainen piti aiheesta puheenvuoron.

Lisäksi tilaisuuden suljetussa osuudessa aiheesta keskustelivat eduskuntapuolueiden johtajat. Raportti sai puolueiden edustajilta myönteisen vastaanoton, ja erityisesti hallitusohjelman uudistamista kannatettiin.

Valtiosihteeri Heinonen arvioi seminaarissa, että suomalainen hallintojärjestelmä on rakennettu rakentavan Suomen tarpeisiin, siis tilanteeseen, jossa yhteiskunnallisena haasteena oli se, miten koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, palvelut, eli koko yhteiskunnan infrastruktuuri saadaan rakennettua.  Tämän päivän viheliäiset ongelmat eivät enää ratkea yhden hallinnonalan toimilla, joten yhteistyötä ja dialogia on väistämättä tiivistettävä ja systeemiä muutettava. Tämä nousi esiin myös muiden asiantuntijoiden ja päättäjien puheissa.

Sitran rooli tulevaisuusorganisaationa on käytännön hankkeiden toteuttamisen lisäksi haastaa suomalaista yhteiskuntaa, tutkia yhteiskunnallisen kehittämisen vaihtoehtoja ja tarjota mahdollisuuksia keskusteluun. Keskushallinnon johtamisen uudistaminen on yksi Sitran keskeisimmistä sisältöaiheista, jota tulemme keskusteluttamaan eri foorumeilla seuraavien kuukausien aikana.

2  Toimintakohtainen katsaus vaikuttavuustyöhön

2.1  Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Resurssiviisas alue

Kohti resurssiviisautta -hanke on kesä-syyskuussa edennyt niin pilottihankkeiden kuin Jyväskylän kaupungin kanssa tehtävän työn osalta suunnitellusti. Sitrassa hankkeen vetäjän tehtävät tosin ovat siirtyneet kesän aikana työpaikkaa vaihtaneelta Johanna Kirkiseltä Lari Rajantielle, joka on aiemmin tehnyt töitä hankkeessa liiketoiminnan kehittäjänä.

Sitra järjesti elokuussa Jyväskylän poikkiyhteiskunnalliselle toimintamalliryhmälle elokuussa kaksipäiväisen työpajan, jossa Sitran asiantuntijat laativat yhdessä kaupunkilaisten kanssa tiekartan kohti resurssiviisasta kaupunkia. Sen tavoitteiden mukaan Jyväskylä on vuonna 2050 jätteetön ja hiilineutraali kaupunki. Tiekarttaa sparrattiin yhdessä Jyväskylän kaupungin, yrittäjien ja maakuntahallinnon johtohenkilöiden kanssa ja kaupungin edustajat olivat kiinnostuneita ottamaan työn osaksi kaupungin strategian valmistelutyötä.

Resurssiviisauden indikaattoreita rakennetaan parhaillaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Jyväskylässä neljä pilottihanketta on kesä-syyskuussa lähtenyt vauhtiin. Hankkeiden tavoitteena on demonstroida resurssiviisaita toimintatapoja kaupungissa ja käynnistää työ kohti päästötöntä, jätteetöntä ja kestävää kaupunkia.

Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisille keittiöille -hankkeessa on aloitettu lähiporkkanan ja Päijänteestä kalastetun särjen tarjoilu koululaisille. Lähikalalla on korvattu esimerkiksi tuontitonnikalaa. Hankkeessa on kehitetty lähiruuan logistiikkaketjua ja laitoskeittiöille sopivia reseptejä sekä selvitetty lähiruuan vaikutuksia aluetaloudelle.

Resurssiviisas asuminen -pilottihankkeessa kokeillaan luonnonvaroja säästäviä ja päästöjä vähentäviä toimenpiteitä käytännössä. Tarvittavat toimenpiteet on kartoitettu neljässä erilaisessa taloyhtiössä ja esimerkiksi yhteiskäyttösähköpyöriä on kokeiltu, aurinkopaneeleita päätetty hankkia. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys on mukana kehittämistyössä ja on kiinnostunut levittämään syntyviä hyviä käytäntöjä.

Tulevaisuuden kotitalous -hankkeeseen on valittu kohdekotitaloudet, jotka kokeilevat tulevaisuuden resurssiviisasta elämää käytännössä syksyn aikana. Hanke on herättänyt valtavasti mielenkiintoa ja siihen haki lähes viisikymmentä taloutta, eli noin kymmenen kertaa enemmän kuin mitä mukaan mahtui.

Joukkoliikenteen kehittämishanke Bussiloikka on edennyt suunnitellusti: ekaluokkalaisten asennekasvatus on alkanut, aikatauluja on porrastettu esimerkiksi Viitaniemen kampuksella joukkoliikenteen ruuhkapiikkien tasaamiseksi ja Keski-Suomen keskussairaalan kanssa on käynnistetty Resurssiviisautta työmatkoihin -kampanja.

Teolliset symbioosit

Osana avainaluetyötä Sitra on ollut kehittämässä viittä yrityskonsortiota, jotka pohjaavat teollisiin symbiooseihin ja luovat uutta liiketoimintaa. Näitä ovat Arktisen alueen teollisuuskeskittymä Kemi-Tornion seudulla, kemian alan yrityksiä yhdistävä Smart Chemistry Park Raisiossa, Kotkassa kehitetty biotuotteiden BioA-jalostamokonsepti, Uudenkaupungin Sybimar Oy:n suljettu vesiviljelyratkaisu ja Espoon Ämmässuon kaatopaikan muuttaminen yrityspuistoksi. Smart Chemistry Parkin toimintakonsepti on valmistumassa ja julkistetaan lähiaikoina. Konsortioiden kehitystyössä painottuu konseptien monistettavuus ja kansainvälinen kysyntä.

Symbioosien ystävien aamiaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa odotettuina verkostoitumis- ja keskustelutilaisuuksina. Kesäkuun tilaisuudessa ministeri Ville Niinistö, Huhtamäen toimitusjohtaja Jukka Moisio ja Martelan toimitusjohtaja Heikki Martela pohtivat kiertotaloutta ja yritysten roolia siinä. Elokuun tapaamisen teemana oli puolestaan teollinen internet, joka optimoi resurssien käytön tuomalla koneet, datan ja ihmiset älykkäästi yhteen. Konecranesin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin alustus aiheesta innosti yleisön vilkkaaseen keskusteluun.

Teollisen symbioosien karttasovellukseen on satu tiedot lähes 300 symbioosista eri puolilla Suomea (www.teollisetsymbioosit.fi). Sitra valmistelee parhaillaan karttasovelluksen luovutusta Motivalle, joka vastaa sen jatkokehityksestä avainaluetyön päättyessä tämän vuoden lopulla.

Elokuussa toteutettiin keskeiset sidosryhmät (YM, TEM, MMM, EK, TT, Syke) yhdistävän teollisten symbioosien vaikuttajapaneelin ja kansliapäällikkö Hannele Pokan kanssa yritysvierailukierros. Tutustuimme teollisiin symbiooseihin Sybimarissa Uudessakaupungissa, Forchemissa Raumalla ja Seaside Industrial Parkissa Rauman telakalla.

Sitran ja Motivan yhteistyössä kehittämä symbioosien muodostumisen toimintamalli, Finnish Industrial Symbiosis System (FISS), lanseerataan Kokkola Material Weekillä syyskuun lopulla. Ideana on tuoda erilaisten sivuvirtojen tuottajat ja hyödyntäjät saman pöydän ääreen tunnustelemaan yhteistyömahdollisuuksia.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto

Kestävän kaivostoiminnan verkosto järjesti seminaarin Kohti vastuullisempaa kaivostoimintaa yhdessä Sitran kanssa Rovaniemellä 13.8.2014. Tavoitteena oli kertoa verkostosta ja sen työstä, vaihtaa ajatuksia, kokemuksia sekä keskustella kansainvälisten esimerkkien avulla sekä kestävän kaivostoiminnan kehittämisestä Suomessa että yhteistyön seuraavista vaiheista. Tilaisuudessa julkaistiin verkoston jäsenten kannanotto liittyen ympäristöviranomaisten voimavarojen turvaamiseen. Tilaisuuteen osallistui 80 asiantuntijaa kaivosalalta ja sen sidosryhmistä, se sai runsaasti mediahuomiota ja siitä saatiin erinomaista palautetta osallistujilta.

Kestävän kaivostoiminnan verkoston yhteiskuntavastuun työryhmää vetää Ulla Syrjälä Kevitsan kaivokselta, ja ryhmä tavoittelee raportointimallin valmistumista ensi vuoden puolivälissä. Ympäristö­haittojen ennalta ehkäisyn ja vähentämisen työryhmää vetää verkoston vara­puheenjohtaja Eero Yrjö-Koskinen Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Työryhmä suunnittelee antavansa suosituksia Suomeen sopivista standardeista keväällä 2015. Paikallisten toimintamallien kehittämisen työryhmää vetää Jukka Jokela Anglo Americanilta, ja työryhmä tavoittelee avoimen vuorovaikutuksen toimintamallin valmistumista ensi vuoden keväällä.

Hiilineutraali teollisuus

Avainalue on jatkanut kiinteää yhteistyötä suuryritysten kanssa. Keväällä perustettu Climate Leadership Council (CLC) järjestäytyi kesällä, ja sen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Korhonen Outotecistä. CLC:n toiminnan­johtaja aloitti 1.9. Jouni Keronen, joka on toiminut vanhempana neuvonantaja Sitrassa. CLC vastaa muun muassa avainalueella toteutettavan pääkaupunkiseudun ”Cleantech-metropoli” -hankkeen yritysklustereiden rakentamisesta.

Sitra teetti Ramboll Finlandilla Pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason cleantech-veturiksi  -selvityksen, joka julkaistiin heinäkuussa. Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset tulla johtavaksi kansainväliseksi cleantech-metropoliksi. Johtavana cleantech-keskuksena pääkaupunkiseutu houkuttelisi aivan eri tavalla ulkomaisia osaajia ja investointeja Suomeen.

Selvitystä on hyödynnetty keskusteluissa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja yritysten kanssa. Selvityksestä päätettiin teettää englanninkielinen versio tukemaan pääkaupunkiseudun hakeutumista kansainväliseen johtavien kaupunkien ilmastoverkostoon C40.

Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet

Teeman kuntiin liittyvät hankkeet olivat laajasti esillä Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2014. Avainalueiden lisäksi Sitran näyttelyosastolla oli jaettavana Lupa tehdä toisin -käsikirjaa, jossa kuvataan henkilöstölähtöisen tuottavuuden kehittämismalli käytännön esimerkkien kera. Käsikirja syntyi jo päättyneen Työelämän laadulla tuottavuutta (LATU) -hankkeen tuloksena ja sitä on jaettu laajasti kuntiin. Käsikirja on ladattavissa Sitran verkkosivuilta.

Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä

Avainalueen tarkastelukauden suurin hanke on ollut Palvelutori-konseptin luominen ja levittäminen. Konsepti perustuu Tampereen Kotitori-toimintamalliin, jossa ikäihmisille tarjotaan heidän tarpeensa mukaista ratkaisua vaikka hän ei olisi oikeutettu julkisiin palveluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluiden tarjoamista yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Mallilla asiakas saa lähes aina jonkun ratkaisumallin tarpeeseensa.

Turun, Rauman ja Porin kaupungit ovat aloittaneet toimintamallin soveltamisen ja valmistelevat käyttöönottoa.

Hyvinvointia tiedosta

Ensimmäiset biopankit ovat hiljattain aloittaneet toimintansa Suomessa, ja lisää on perusteilla ympäri Suomen. Biopankit mahdollistavat yksilöllisemmän terveydenhuollon, mutta samalla ne voivat vauhdittaa Suomen taloutta työpaikoin, verotuloin ja lääketeollisuuden investoinnein. Sitran elokuinen keskustelunavaus biopankkien merkityksestä kokosi monipuolisen asiantuntijayleisön, ja sai hyvin näkyvyyttä mediassa. Samalla julkistettiin Sitran, Auria Biopankin ja Taltionin yhteishanke, jossa biopankkien terveystieto ja kansalaisen itse keräämä elintapatieto yhdistyvät terveyden seurannan työkaluksi.

STM ja Sitra tekevät yhteistyötä kansallisen genomistrategian laatimisessa. Tavoitteena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, jotka mahdollistavat ihmisen perimästä saatavan tiedon tehokkaan hyödyntämisen terveydenhuollossa. Työryhmä järjestää loppuvuoden aikana 4-6 työpajaa strategiaan liittyvistä teemoista. Ensimmäinen työpaja pidettiin Sitrassa syyskuun puolessa välissä.

Sidosryhmä- ja Team Finland -yhteistyö terveysteknologia-alan toimijoiden kanssa jatkuu vilkkaana. Sitra ja Tekes ovat syyskuussa noin sadan osallistujan yritys- ja päättäjäjoukon kanssa New Yorkissa ja Piilaaksossa. Matkan tavoitteena on tehdä suomalaisia eHealth- ja genomiikka-alan yrityksiä tunnetuksi USA:n markkinoilla, houkutella uusia toimijoita ja sijoituksia Suomeen sekä tehdä vertailua amerikkalaisten ja suomalaisten terveydenhuollon parhaiden käytäntöjen välillä. Matka on Sitralta ja Tekesiltä iso panostus. Ensimmäinen verkottumis- ja konferenssimatka tehtiin viime vuonna Kaliforniaan.

Tietoyhteiskunnan mahdollistaminen

Espoo testasi Sitran hankkeessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmien välistä tiedonvaihtoa ja sähköisen palvelukokonaisuuden tuottamista palveluväylän avulla. Palveluväylä todettiin turvalliseksi tiedonvälitysratkaisuksi Espoossa. Lahdessa palveluväylän mahdollisuudet innostivat suunnittelemaan toimintaa uudella ja yksinkertaisemmalla tavalla.

Yhdeksän kuntaa on kehittänyt palveluväyläosaamistaan vierailemalla Virossa Sitran rahoittamissa työpajoissa. Kuntien selvitykset palveluväylän tarjoamista mahdollisuuksista valmistuivat kesäkuussa 2014. Sitra selvitti myös sote-sektorin palveluväylään liittymisen edellytyksiä yhteistyössä organisaatioiden, Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa.

Sitran asiantuntijat edistävät muidenkin ICT2015-toimenpide-ehdotusten toteutumista valtioneuvoston kanslian vetämän seurantaryhmän puitteissa. Esimerkiksi reaaliaikaisen talouden infrastruktuurin osana valtiovarainministeriö käynnistää tulorekisterin toteutushankkeen ja rakenteisten tilinpäätöstietojen välittämisen infrastruktuurihankkeen.

Palvelujohtamisen mahdollistaminen

Nuorten liputushanke

Sitran nuorten syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa ovat käynnissä parhaillaan liputustoimintamallin kokeilut Mikkelissä ja Espoossa. Toimintamallissa korostuvat ehkäisevä työote, varhaisen tuen tarjoaminen sekä monialainen yhteistyö. Kokeilujen piiriin kuuluu yhteensä 80 000 lasta ja nuorta.

Mikkelissä on vuoden alkupuolella käynnistyneessä hankkeessa 42 liputusta eli huolenilmaisua tietokannassa. Näistä liputuksista kahden nuoren kohdalla on syntynyt lippupari, ja käytännön yhteistyön tarpeellisuutta on päästy arvioimaan. Ohjelmaa käyttää Mikkelissä yhteensä 305 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. Mikkeli päätti alustavasti jatkaa kokeilua vuoden 2015 loppuun saakka.

Espoon hanke on käynnistynyt alan ammattilaisille elokuussa järjestetyllä aloitustilaisuudella ja keväästä lähtien pyörineillä koulutuksilla, joihin on osallistunut jo 251 asiantuntijaa. Koulutuksiin osallistuneille toteutetun kyselyn mukaan 73 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että toimintamallille on tarvetta Espoossa, 66 % koki, että mallin myötä lapset ja nuoret tulevat saamaan apua yhä aiemmin ja 79 % näki, että malli edistää ammattilaisten välisen yhteistyön syntymistä. Espoossa valmistellaan kokeilun jatkamista vuoden 2015 loppuun.

Sitra järjesti 4.9. TajuaMut! – Liputus nuoren tukena -seminaarin, jossa asiantuntijat ja päättäjät keskustelivat nuorten ja lasten palveluiden tulevaisuudesta laajemmin. Esillä olivat muun muassa Mikkelin ja Espoon liputushankkeet, Rotterdamin kokemukset lakisääteisestä liputusjärjestelmästä ja nuorisolain valmistelu.

Sitran tavoitteena on aikaansaada valtakunnallinen konsepti, jonka elementtejä ovat yhden luukun -periaate ja matalan kynnyksen valtakunnalliset palvelut sekä ympärivuorokautinen tavoitettavuus.

Tiedolla johtamisen malli

Sitran ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) yhteishankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin käytännössä tiedolla johtamisen mallia ja työkaluja sosiaali- ja terveyssektorille tukemaan päätöksentekoa. Malli määrittelee päätöksentekoon tarvittavan olennaisimman tiedon ja miten tieto tuotetaan ja esitetään. Toimintamallista julkaistiin Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja, jonka voi ladata Sitran verkkosivuilta. Tietojohtamisen toimintamalli otettiin Eksoten alueella vakituiseksi johdon työvälineeksi. Käsikirjan avulla toimintamallia on mahdollista soveltaa myös muissa kunnissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus

Avainalueen hankkeet tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista tukevaa tietoa asiakaslähtöisesti ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden.

Oulun kaupungin, Sitran ja Kelan yhteistyöhanke, jossa selvitetään SOTEN rahoituskanavat ylittävää palvelukäyttöä, tuo täysin uutta tietoutta monikanavaisen rahoituksen haasteista. Samoin Kainuun maakunnan, Jyväskylän kaupungin ja yliopiston sekä Sitran hanke tuo taas tutkittua tietoa hoitoketjujen kaikista kokonaiskustannuksista. Rahoituskenttää tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta.

Avainalueen tavoitteena on kasvattaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta sekä varmistaa kansalaisten tasavertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä. Hankkeilla lisätään keinoja ja kannusteita, jotka tukevat asiakaslähtöistä toimintatapaa ja asiakas liikuttaa rahaa -toimintamallin toteutumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen vaatii laajaa ja avointa yhteistyötä, johon Sitra osallistuu aktiivisesti.

2.2  Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit

Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit -teeman alle sijoittuvan uuden avainalueen valmistelua jatkettiin. Se tulee käsittelemään työelämän murrosta: työn taitekohtia, kysyntää ja tarjontaa sekä joustoja. Valmistelua esitellään Sitran hallitukselle ensimmäistä kertaa syyskuun lopulla.

Vaikuttavuusinvestoiminen

Vaikuttavuusinvestoiminen on keino lisätä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kanavoimalla yksityistä pääomaa erilaisiin hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Sitran johtoryhmä hyväksyi elokuun lopulla Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueelle (1.5.2014–31.12.2016) laaditun toteutussuunnitelman ja sen tavoitteet.

Kesän ja alkusyksyn aikana on tavattu suuri määrä sidosryhmien edustajia, kuten viranomaisia, sijoittajia ja mittaamisen asiantuntijoita. Heille on kerrottu vaikuttavuusinvestoimisesta ja Sitran suunnitelmista. Samalla on kartoitettu sidosryhmien näkemyksiä uudesta rahoitus- ja toimintamallista.

Konsulttiyhtiö Deloittelta tilattu selvitys ns. vaikuttavuustoimijoista eli myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia tuottavista suomalaisista tahoista valmistui syyskuun puolivälissä. Selvityksen mukaan vaikuttavuustoimijoiden kenttä on Suomessa vielä melko kypsymätön, mutta joukosta erottuu myös joitakin potentiaalisia toimijoita.

Ensimmäisen käytännön pilotin valmistelu pääsi hyvään vauhtiin. Siinä muutamille kunta-alan ja valtion työnantajille tarjotaan palvelukokonaisuutta, joka auttaa niitä edistämään työhyvinvointia ja mm. vähentämään sairauspoissaoloja. Palvelu tuotetaan ns. SIB-rahoituksella (engl. Social Impact Bond eli tulosperusteinen rahoitussopimus). Organisaatiokohtaiset sopimusneuvottelut alkoivat syyskuun alussa ja palvelukokonaisuuden on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa. (Sopimusten allekirjoittamisen takaraja on 31.10.)

3  Liiketoiminnan kehitys

Sitra on tehnyt 2,3 miljoonan euron sijoitussitoumuksen uuteen pohjoismaiseen varhaisen vaiheen teknologiayhtiöihin sijoittavaan Spintop II-rahastoon. Kokeneen tiimin luotsaaman Spintop II -rahaston toiminta rakentuu pohjoismaisten bisnesenkeliverkostojen päälle.

Sitralla on ollut merkittävä rooli enkelisijoittajien verkostojen luomisessa Suomessa ensin oman PreSeed-palvelunsa kautta, rakentaen eurooppalaista EASY-markkinapaikkaa, osallistunut aktiivisesti Eurooppalaiseen enkelisijoittajien verkoston EBAN:in toimintaan sekä ollut mukana luomassa Suomeen uutta enkelisijoittajien verkostoa FIBAN:ia. Spintop II -rahaston toiminta rakentuu näiden verkostojen päälle ja laajentaa suomalaista verkostoa muiden Pohjoismaiden suuntaan.

Sitra ja joukko muita sijoittajia ovat tehneet kesällä yhteensä 1,1 miljoonan euron sijoituksen NaturVention Osakeyhtiöön, jonka kehittämä aktiiviviherseinä puhdistaa tehokkaasti sisätilojen ilmaa. Vuonna 2011 perustetun NaturVentionin viherseinät auttavat erityisesti sellaisissa sisäilmaongelmissa, joissa tiloja ei ole mahdollista nopeasti korjata tai korvata – tai joissa ongelman aiheuttajaa ei ole onnistuttu selvittämään.

4  Strategia ja tutkimus

Sitran vuosia jatkunut työ hallinnon, erityisesti valtionhallinnon, kehittäjänä huipentui syyskuun alussa Mikko Kososen ja Yves Dozin Governments for the Future: Building the Strategic and Agile State -raportin julkistamiseen. Raportissa esitetään nykyisen hallintorakenteen uudistamista ennakoivaksi ja strategisesti joustavaksi kolmella keskeisellä tavalla: tiivistämällä hallitusohjelman hallituksen yhteiseksi strategiseksi agendaksi, jossa määritellään vain muutama poikkiyhteiskunnallinen prioriteetti; liittämällä kansallinen ennakointiprosessi tiukasti poliittiseen prosessiin ja strategiseen agendaan; ja nimittämällä hallitusohjelman kärkiprioriteeteille vastuuministerin, joka vastaa asiakokonaisuuden toteutumisesta. Suoraan päätöksentekijöille suunnatussa julkistamistilaisuudessa tutkimusta kommentoivat ja siitä keskustelivat nykyinen ja edellinen pääministeri, eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ja virkamiesjohto.

Sitra, Tekes, ulkoministeriö ja Finpro aloittavat uudentyyppisen, jaettua asiantuntijaresurssia hyödyntävän Team Finland -yhteistyön Itä-Aasian seurannassa, kun Sitran johtavana asiantuntijana Taiwanista käsin toiminut Teppo Turkki jatkaa työskentelyä Taipeissa. Turkki siirtyy osaksi Tekesin koordinoimaa Aasian Future Watch -toimintaa ja vastaa Finpron kautta suomalaisten toimijoiden edunvalvonnasta Taiwanilla. Sitra jatkaa tämän ennakointiyhteistyön kautta kolme vuotta sitten käynnistynyttä Itä-Aasian strategista seurantahankettaan.

Julkiset innovaatiotoimijat (Sitra, Tekes, Finnvera, VTT, Suomen Akatemia ja Finpro) syventävät yhteistyötään Suomen elinkeinorakenteen uudistamiseksi. Suunta-yhteistyö kattaa viisi teemaa, joista kaksi keskittyy toimintamalliin (yhteistyömallit uusien liiketoimintaekosysteemien synnyttämisessä, markkinoille vienti). Kolme temaattista yhteistyön alaa, joista kustakin toteutetaan konkreettinen kokeilu, ovat Luonnonvarat, Terveysteknologiat ja Digitaalisuus teollisuuden uudistajana.

Julkisuudessa huomiota on saanut Sitran ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:n rahoittama selvitys perustulosta. Ajatushautomo Tänkin toteuttama selvitys on aloitettu huhtikuussa ja valmistuu marraskuussa. Loppuraportti sisältää esityksen siitä, miten luotettava kokeilu voitaisiin Suomessa järjestää, mitä lainsäädännöllisiä esteitä kokeilulle mahdollisesti on, sekä minkälainen perustulomalli olisi kokeilun kannalta helpoin.

5  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen siirtyminen kokonaan Sitran järjestämisvastuulle myös käytännön järjestelyjen osalta keväällä onnistui hyvin, ja on osoittautunut kannaltamme erinomaiseksi ratkaisuksi. Kurssipalaute on ollut nousujohteista ja kiitettävää, ja koulutuskonseptia kehitetäänkin jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnallista tilannetta ja tarvetta yhä paremmin. Järjestyksessään neljäs kurssi pidettiin 6.5.–12.6.2014, ja viides kurssi alkoi 18.9.2014. Neljännen kurssin viesti oli, että puheiden ja suunnittelun aika on ohi, ja että Suomi tarvitsee nyt tekoja. Lisää kurssilaisten ajatuksista voi lukea täältä.

Uusi turvallisuus -foorumi päättyi 4.6. yhdessä puolustusvoimien kanssa järjestettyyn seminaariin. Viidennen, joulukuussa alkavan Elinvoima-foorumin aiheeksi valittiin suomalaiseen oppimiseen ja koulutusjärjestelmään pureutuva Uusi koulutus. Aihevalinta on herättänyt valtavasti yhteiskunnallisten kehittäjien keskuudessa valtavasti kiinnostusta, ja foorumin avoimeen osallistujahakuun saatiinkin 229 erinomaista hakemusta, joka on merkittävästi aiempia foorumeita enemmän.  Uusi koulutus -foorumin 30 osallistujaksi pyritään valitsemaan mahdollisimman monipuolinen ja moniääninen joukko aktiivisia kehittäjiä ympäri maata.

Sitran vuosina 2000–2003 järjestämässä Suomi 2015 -koulutusohjelmassa analysoitiin kattavasti maamme menestystekijöitä ja haasteita sekä visioitiin parempaa tulevaisuutta Suomelle ankkurina vuosi 2015. Järjestämme alkukeväästä 2015 kurssitapaamisen, jossa pysähdymme hetkeksi ja pohdimme samalla joukolla Suomen tulevaisuuden haasteita usealla eri tasolla – menneen ja nykypäivän kautta tulevaan. Mitä aika on näyttänyt toteen ja mitä ei? Mistä voisimme ottaa opiksi? Miltä Suomen tulevaisuus näyttää nyt, kun suuntaamme katseemme vuoteen 2030?

6 Sitran viestintä

Sitran sisäisessä viestinnässä saavutettiin merkittävä virstanpylväs elokuussa, kun uusi intranet otettiin käyttöön. Intranet yhdistää nyt saumattomasti organisaation sisäisen ja ulkoisen tilannekuvan sekä työtilat toimivaksi mobiiliksi kokonaisuudeksi.

Uudistyö toteutettiin projektoituna kokonaisuutena, jossa hyödynnettiin monialainen osaaminen talon sisällä ja hankittiin tarvittava ICT-osaaminen kilpailutuksella.

Organisaation tarpeisiin perustuva mittava viestinnän ja ICT:n yhteinen projekti onnistui sitouttamaan sitralaiset uudistukseen ja tuloksena synty vuorovaikutteinen mobiili-intranet. Sitran sisäinen viestintä harppasi kertaheitolla tasolle, joka on herättänyt kiinnostusta useissa isoissa yrityksissä ja julkisissa organisaatiossa.

Intranet-konseptimme rakentuu neljän lupauksen varaan, joiden toteutuminen on jatkuvassa seurannassa:

Lupaus 1: Kokoamme organisaation hajallaan olevat sisällöt yhteen.

Lupaus 2: Intranet tukee uutta organisaatiorakennetta ja mahdollistaa ketterän työn tekemisen.

Lupaus 3: Työn tekeminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta.

Lupaus 4: Muutamme toimintatapoja: Lisäämme tiedon jakamista, itsepalvelukulttuuria ja työtiloissa työskentelyä.

Intranetprojekti pysyi aikataulussa ja alitti kilpailutuksessa asettamamme tavoitehinnan. Konseptin reaaliaikaisuus, avoin osaamisen jakaminen ja mobiiliratkaisu koetaan työtehoa ja yhteisiä tavoitteita tukeviksi asioiksi. Projektin onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli ennen kilpailutusta sisäisenä työnä toteutettu käyttäjätutkimus, tavoitteisiin perustuva tekninen vaatimusmäärittely ja moderni projektinhallinta.

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu