Hiilineutraali kiertotalous ja vähä­päästöiset ratkaisut kilpailu­kyvyn keskiöön

Ehdotamme hallituskauden tavoitteeksi (4v.): Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen ja käynnistänyt ekologisen verosiirtymän. Suomen kasvustrategia perustuu hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Miksi muutos on välttämätön?

Taloutemme selkäranka on vuosikymmeniä pysynyt samana. Olemme tehneet neitseellisistä luonnonvaroista lyhytikäisiä tuotteita, joita olemme yrittäneet myydä mahdollisimman paljon. Pohjoismainen hyvinvointimalli on perustunut kasvavan kulutuksen paradigmaan.

Nyt koettu hyvinvointi ja talouskasvu on ihan välttämätöntä irrottaa luonnonvarojen kulutuksesta. Globaalin kestävyyskriisin ollessa jo eksistentiaalinen uhka, meillä on kiire päivittää käsityksemme edistyksestä, jotta Suomi voi tarjota vähintään 2100-luvulle kantavat olosuhteet yritysten menestykselle sekä asukkailleen kestävää hyvinvointia.

Uudessa, tehokkaammassa hiilineutraalin kiertotalouden mallissa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Kestäville ratkaisuille on alati kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi – niillä on edellytykset kehittyä Suomen seuraavaksi menestystarinaksi, joka pohjautuu vahvuuksiimme – koulutukseen ja digitalisaatioon.

Kiertotalous vaatii toteutuakseen yhteistyötä myös kansainvälisesti ja tarjoaa siten mahdollisuuden Suomen tarjota maailmalle tulevaisuuden uskoa kasvattavia näkymiä, nykyisen sisäänpäin käpertymisen trendin vastapainoksi.

Hallituskauden tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituskauden aikana maamme toimintaympäristö kehittyy niin, että se kannustaa elinkeinoelämää, hallintoa sekä asukkaita valitsemaan omalle menestykselleen kestäviä polkuja, jotka perustuvat hiilineutraaliin kiertotalouteen. Suomen toimenpiteet – etunenässä päivitetyn kansallisen kiertotalouden tiekartan toteuttaminen – paitsi edistävät hyvinvointia, myös auttavat merkittävästi Suomea saavuttamaan nykyistä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.

Julkisten toimijoiden edelläkävijyys osaltaan auttaa suomalaisyrityksiä synnyttämään uusia kiertotalouden ratkaisuja ja kotimaahan syntyy alan kansainvälisen tason referenssejä. Yleistymistä vauhditetaan vero- ja innovaatiokannustein, suuntaamalla ympäristölle haitallisia tukia uudelleen ja riskirahastolla. Samalla työskentely päästötavoitteiden kiristämiseksi EU:ssa osaltaan edistää kysynnän lisääntymistä hiilineutraaleille kiertotalousratkaisuille.

Kärkihanke-esimerkkejä

Alla on esitetty esimerkkejä kärkihankkeista tulevalle hallitukselle. Tutustu tarkemmin Sitran hiilineutraaliin kiertotalouteen liittyviin hallitusohjelmaehdotuksiin tästä.

1. Kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin. Kilpailukyvyn turvaamiseksi Suomi kiristää ilmastotavoitteita sekä tavoittelee samaa EU:n päästötavoitteiden osalta.
2. Kiertotalouden tiekartan ja sen päivityksen toteutus. Hallinnon keskeiset toimintatavat ja lainsäädäntö muuttuvat tukemaan hiilineutraalin kiertotalouden kehittymistä.
3. Yritystukijärjestelmä uusiksi. Muutos kannustaa uudistumiseen, kasvuun ja hiilineutraaliin kiertotalouteen.
4. Julkisen sektorin kannusteet kuntoon. Innovaatiokannusteet kunnille sekä riskirahasto. Ne tukevat edelläkävijyyttä vähähiilisissä ja palveluihin perustuvissa hankinnoissa.
5. Verotus tukemaan ympäristötavoitteita. Verotuksen painopiste luonnonvaroihin, kertakäyttökulutukseen ja saastuttamiseen. Luodaan ympäristöystävällisille palveluille ja tuotteille arvonlisäverokannusteet sekä kotitalousvähennys.
6. Päästöjen hinnoittelu osaksi pitkän tähtäimen verouudistusta.
7. Materiaalitehokkuustavoitteiden määrittely kansallisesti ja päästövähennysten toteuttaminen sektoreittain.
8. Liikkumiselle kannustejärjestelmä päästöjen vähentämiseksi sekä liikkumispalveluiden, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen parantamiseksi.