sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kymmenen vuotta sitten maaliskuussa eduskunnalle luovutettiin ensimmäistä kertaa kansalaisaloite. Aloite vaati turkistarhauksen kieltämistä. Eduskunta hylkäsi lakiehdotuksen – samoin kuin se on hylännyt yli 90 % kymmenen vuoden aikana tehdyistä aloitteista.
Kansalaisaloitetta pidetään kuitenkin menestyksenä ja merkittävänä demokratiaa lisänneenä innovaationa. Se herättää laajasti luottamusta suomalaisten keskuudessa. Kansalaiset pitävät sitä välineenä vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen ja nostaa itselle tärkeitä asioita julkisuuteen.
Kansalaisaloite on myös lisännyt poliittisen osallistumisen yhdenvertaisuutta mobilisoimalla erityisesti nuoria ikäryhmiä.
10 vuoden aikana suomalaiset ovatkin tehneet yhteensä 1 425 kansalaisaloitetta, joista 65 on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta ja edennyt siten eduskunnan käsittelyyn.
Tutkimme eduskunnan avointa dataa kansalaisaloitteiden käsittelystä ja selvitimme, millainen rooli aloitteella on poliittisessa päätöksenteossa. Kokosimme viisi ehdotusta, joilla kansalaisaloitteesta voisi tehdä paremman.
1. Kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa kaipaa sitovuutta ja läpinäkyvyyttä
Suomessa kansalaisaloitteen käsittely- ja vastausajankohtia ei voi tietää ennakolta, sillä aloitteiden käsittely on täysin eduskunnan oman harkinnan varassa.
Aloitteen käsittelylle ei myöskään ole annettu Suomessa määräaikoja. Eduskunnan on ilmoitettava kansalaisaloitteen tekijöille kuuden kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta valiokuntaan, mihin toimiin valiokunta ryhtyy. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aloite olisi käsitelty – tai hylätty – vaan se voi jäädä roikkumaan vailla tietoa käsittelyajasta.
Suomessa kansalaisaloitteiden käsittelyajat ovatkin usein pitkiä verrattuna esimerkiksi Viroon ja Euroopan unioniin. Eduskunta on käsitellyt 53 aloitetta, joiden keskimääräinen käsittelyaika on ollut noin 15 kuukautta (452 päivää). Ainoastaan noin 15 % kansalaisaloitteista käsitellään eduskunnassa puolen vuoden sisällä saapumisesta.
Päätöksenteko tulisi tuottaa sovittuna ajankohtana esimerkiksi kuuden kuukauden määräajassa.
Vertailun vuoksi hallituksen esityksiä eduskunta saa vuosittain noin 200 kappaletta, joista n. 70 % käsitellään puolen vuoden sisällä eduskuntaan saapumisesta. Kansanedustajat tekevät lakialoitteita vuosittain noin 80, joista n. 40 % käsitellään ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Tilastojen perusteella kansalaisaloitteet hautautuvatkin helposti hallituksen esitysten ja kansanedustajien lakialoitteiden alle.
Valiokuntien kansalaisaloitteiden käsittelyajoissa on myös suurta vaihtelua. Ainoastaan ympäristövaliokunta on pystynyt käsittelemään aloitteet keskimäärin alle kuudessa kuukaudessa.
Vaikka vuosittain yhden valiokunnan käsiteltäväksi tulee ainoastaan yksittäisiä kansalaisaloitteita, on eduskunnassa edelleen käsittelemättä 10 aloitetta seitsemässä eri valiokunnassa. Näistä 3 on saapunut eduskuntaan jo vuonna 2021 ja seitsemän aloitetta on vuodelta 2022.
Pahimmassa tapauksessa kansalaisaloite raukeaa, jos eduskunta ei ennätä käsitellä sitä tai käsittely on kesken vaalikauden päättyessä. Eduskunnan vaihduttua uudet valiokuntien kansanedustajat eivät enää ota työpöydälleen edellisen eduskunnan aikana eduskuntaan jätettyjä aloitteita.
Kehitysehdotuksemme: Jotta ihmisten luottamus kansalaisaloitteeseen säilyy, päätöksenteko tulisi tuottaa sovittuna ajankohtana esimerkiksi kuuden kuukauden määräajassa. Myös käsittelyn ja päätöksenteon etenemisestä pitäisi saada enemmän tietoa.
2. Lisätään vuoropuhelua aloitteen tekijöiden ja valiokunnan välillä
Kansalaisaloitteet ovat eduskunnan käsittelyssä rinnastettu lakialoitteisiin. Aloitteille on myös tarkat muodolliset vaatimukset. Mitä huolellisemmin aloite on juridisesti muotoiltu, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on edetä eduskunnassa.
Kansalaisaloitteiden kaatuminen muotoseikkoihin vesittää aloitteen ideaa demokraattisena osallistumisen välineenä. Valiokunnilla olisi jo nyt mahdollisuus lähettää aloitteen asia ministeriöön valmisteltavaksi, mikäli aloite on esimerkiksi puutteellinen.
Valiokunnan tulisi aina kuulla ja olla tiiviissä vuorovaikutuksessa aloitteen tekijöiden kanssa. Tämä lisäisi aloitteiden laatua ja mahdollisuuksia edetä lainsäädännöksi.
Kaikista kansalaisaloitteista eduskunnassa on toistaiseksi hyväksytty ainoastaan seitsemän, joista neljä aloitetta on hyväksytty sellaisenaan ja kolme muutettuna. Hylättyjen aloitteiden osalta eduskunta on antanut vain alle puolessa tapauksista lausuman valtioneuvostolle mahdollisista jatkoselvitystarpeista tai muista huomioonotettavista asioista. Yksittäisessä tapauksessa käsittelyä on voitu jatkaa yhdistettynä toiseen asiaan.
Kehitysehdotuksemme: Valiokuntakäsittelyyn tulisi lisätä avoimuutta ja vuoropuhelua, jotta aloitteet eivät tyssäisi juridisiin muotoseikkoihin.
3. Kehitetään verkkopalvelun käyttäjäystävällisyyttä
Kun kansalaisaloite on kerännyt 50 000 nimeä, se ei automaattisesti siirry eteenpäin Kansalaisaloite-palvelusta. Sen sijaan vastuuhenkilön on itse toimitettava aloite eduskuntaan.
Lisäksi tämän jälkeen aloitteen käsittelyä on vaikea seurata. Käsittelytiedot eivät löydy Kansalaisaloite-sivustolta, kuten esimerkiksi Virossa, vaan ne täytyy hakea erikseen eduskunnan verkkosivuilta.
Kehitysehdotuksemme: Helpotetaan kansalaisaloitteen seurattavuutta, käyttäjäystävällisyyttä ja vuorovaikutuksellisuutta yllä kuvatut valuviat korjaamalla.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
4. Nuoret mukaan ikärajaa alentamalla
Kansalaisaloite on saanut liikkeelle erityisesti nuoria ikäryhmiä.
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajaa ollaan Suomessa laskemassa 16 ikävuoteen, eikä perusteita ole, miksei ikärajaa voisi laskea myös kansalaisaloitteen osalta. Virossa kansallisen ja EU-kansalaisaloitteen ikäraja on 16 vuotta. Nuoret äänestävät muita ikäluokkia vähemmän ja oikeus allekirjoittaa kansalaisaloitteita olisi yksi uusi ja virallinen osallistumisen väylä.
Kehitysehdotuksemme: Mikäli kansalaisaloitteen käyttöä halutaan aidosti lisätä ja osallistaa eri väestöryhmiä yhteiskunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon, tulisi kansalaisaloitteen ikärajaa laskea 15 tai 16 ikävuoteen.
5. Keskustelualoitteella uusia avauksia julkiseen keskusteluun
Kansalaisaloitteita käytetään tietoisesti myös julkisen keskustelun herättämiseen sekä politiikkaan ja yhteiskunnalliseen mielipiteeseen vaikuttamiseen – myös asioissa, jotka eivät tähtää lainsäädännöllisiin muutoksiin. Tilausta voisi siis olla myös uudelle demokratian työkalulle, jonka avulla asioita tuotaisiin julki ja joissa prosessi voisi olla lakiehdotuksesta erilainen. Myös parlamentaarinen vaalityöryhmä on ehdottanut uuden aloitemuodon selvittämistä.
Kehitysehdotuksemme: Ehdotamme ratkaisuksi esimerkiksi keskustelualoitetta, johon hallituksen tulisi vastata kirjallisesti, samalla tavoin kuin kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.