Keskustelu
Arvioitu lukuaika 3 min

Kansallinen dialogi Kuopiossa: Kunpa kaikki keskustelut olisivat tällaisia

Huoli yhteiskunnan jakautumisesta sekä Itä-Suomen lapsista ja nuorista olivat käsinkosketeltavia viime viikolla Kuopiossa. Toiveikkaita tulevaisuuksiakin löydettiin. Tänä keväänä Suomessa keskustellaan epävarmuudessa elämisestä.

Kirjoittajat

Lea Kurki

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Eveliina Alho

Viestintäkoordinaattori, Erätauko-säätiö

Hannele Laaksolahti

Johtava asiantuntija, Ratkaisut

Julkaistu

Dialogi vie kauas ja lähelle

Maailmanlaajuiset kriisit, korona, Ukrainan sota, energiamurros, inflaatio, ilmastonmuutos ja luontokato koskettavat meitä kaikkia asuinpaikasta riippumatta. Ja sitten on paikallisia iloja ja murheenaiheita.

Pohjois-Savo on Suomen sairastavin maakunta, jossa moni hyvinvointimittari vilkuttaa punaisella. Kun nuori väki ensin pendelöi ja sitten jää kasvukeskuksiin, jäljelle jäävät vanhenevat. Täällä, kuten isossa osassa Suomea, kuntatalouden ja -palvelurakenteen tilanne on haastava.

Kehittämisyhdistys Mansikka ry. järjesti Kuopion kaupunginkirjastolla 1.3. keskustelutilaisuuden, jossa testattiin toista kertaa Kansallisten dialogien konseptia. Kansalliset dialogit ovat keskusteluja, joissa kansalaiset, viranomaiset ja päättäjät käyvät keskustelua yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Kuopion kirjastolle keskustelemaan oli saatu eri-ikäisiä ihmisiä yhteiskunnan eri laidoilta: aluekehittäjiä, lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä, kuntapäättäjiä, median edustajia ja asiantuntijoita. Yhtä lailla Pohjois-Savossa pitkään asuneita junan tuomia, kuin maalla asuvia ja kaupunkilaisia. Muutamaa lukuun ottamatta ensi kertaa dialogiin osallistuvia.

Onko koskaan ollut varmuuden aikaa?

Korona jätti jäljen, sukupolvien välinen kuilu kasvanut ja useimmille kokemukset monenlaisesta polarisaatiosta sekä maalla että kaupungeissa olivat yhteisiä.

Pohjoissavolaiset nostivat esiin huolen lapsista ja nuorista sekä rapautuvasta tulevaisuususkosta. Elämä on monille selviytymistä todellisuudessa, jossa ratkaisee kyky sietää epävarmuutta.

Huolta keskusteluissa kannettiin myös ikäihmisistä sekä syrjäseuduilla palveluiden ulottumattomiin jäävistä.

Eikö pankeilla ole enää varaa palvella ihmistä kasvotusten? Eikö ambulanssin pitäisi tulla silloin, kun tarve on? Miksei posti kulje kaikkialle? Onko olemassa muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa lähemmäksi suuria kaupunkeja, jotta turvaa itselleen palvelut, kun on ikä tai terveys asettaa heikompaan asemaan?

Keskustelijat pohtivat, millaista olisi sellainen nykymaailman yhteisöllisyys, jossa koko kylä kasvattaa. Ehkä tarvitaan lisää rohkeutta, nuorten ja aikuistenkin tunnetaitojen vahvistamista sekä vastaanottamisen oppia ja kykyä kasvaa uuteen kulttuuriin?

Toivottuja tulevaisuuksia Pohjois-Savossa

Mikä olisi parempaa kuin se, että lapseni pääsevät kesken koulun pilkille ja luonnossa voi törmätä kuukkeliin.”

Osallistuja

Samalla keskustelut piirsivät toisenlaista kuvaa Pohjois-Savossa ja Kuopion seudulla. Pohjois-Savossa ihminen saa elää hyvää elämää, vaikka maailma ympärillä myllertää. Dialogissa kuviteltiin toivottuja tulevaisuuksia, ja rakennettiin houkuttelevan elämän kuvastoa alueelle.

Kun uutiset ahdistavat, on mahdollisuus pysähtyä hetkeen ja palata perusasioiden äärelle.

Joskus tarvitaan vain kykyä nähdä toisin: voisiko ruokamaakuntanakin tunnettu Pohjois-Savo tarjota esimerkiksi uusia mahdollisuuksia ihmisille, jotka haluavat elää omavaraistaloudessa ja puhtaan luonnon ja järvimaiseman ympäröimänä?

Kansalaiskeskustelut päättäjien pöytiin

On tärkeää, että pieni ihminen pääsee ääneen. Minunkin tieto ja kokemus lähtee tällä tavalla leviämään.”

Osallistuja

Dialogi on teholtaan ja kantokyvyltään sataprosenttinen. Sitä paitsi se on keino vaikuttaa päätöksiin. Kansallisissa dialogeissa keskusteltu kirjataan, ja yhteenvedot toimitetaan valtion ja kuntien hallintoon päätösten taustaksi.

– Meillä on paljon tilastoihin perustuvaa ymmärrystä. Mutta tilastotieto on usein vajaata, eikä tuota syvällistä tulkintaa. Täytyy kysyä, miten dialogiaineistoa voi ymmärtää paremmin, ja miten sitä voi hyödyntää päätöksissä, niiden valmistelussa ja omien ajattelumallien haastamisessa, kertoo ydinryhmän jäsen Hannele Laaksolahti.

Jo nyt kansallisten dialogien vakiojärjestäjiksi on ilmoittautunut 40 toimijaa. He ovat sitoutuneet järjestämään tänä vuonna vähintään kaksi keskustelua. Kuopiossa Kehittämiskeskus Mansikka ry. näytti, että järjestöjen ja kansalaisaktiivien sitkeydellä saadaan aikaan ihmeitä.

Lisää järjestäjiä tarvitaan.

Ilmoittaudu järjestäjäksi Kansalliseen dialogiin
Kansallisten dialogien verkkosivut
Seuraa: #KansallisetDialogit #EpävarmuudessaEläminen 

Kansalliset dialogit ovat kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteisiä keskusteluja. Keväällä 2023 Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomea 23.2., 1.3., 9.3. ja 9.5. Kansallisten dialogien operatiivinen ydinryhmä on mukana neljällä paikkakunnalla.  

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu