Korona maalaa tulevaisuutta isosti – miten se väritti Sitran työtä?

Vuosi oli juuri ja juuri vaihtunut uudeksi, kun Sitra julkisti Megatrendit 2020 -katsauksen tammikuun alussa. Siinä kerrotaan tulevaisuuteemme vaikuttavista globaaleista kehityskuluista, kuten kestävyyskriisistä, talouden muutosvoimista, teknologisoitumisesta ja demokratian haasteista. Huomiota saavat myös heikot signaalit sekä mahdolliset epäjatkuvuudet ja yllätykset, jotka voivat heilauttaa kehitystä suuntaan jos toiseen.

Kukapa olisi tuolloin arvannut, että pikkuruinen covid-19-virus nousee huomiomme keskipisteeksi ja muuttaa maailmanlaajuisesti niin ihmisten arkea kuin yhteiskuntien toimintaa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun valtioiden rajat sulkeutuivat ja Suomeen julistettiin poikkeustila, oli harvinaisen selvää, että koronapandemia on iso muutosvoima paitsi lyhyellä myös pitkällä aikavälillä.

Sitraan alkoi tulla yhteydenottoja ja ehdotuksia korona-aiheisista projekteista niin sähköpostitse, puhelimitse kuin sosiaalisen median kanavissa. Sekä ulkopuolelta tulleita että Sitran sisältä kerättyjä ideoita käytiin huolella läpi ja toteutukseen valittiin sellaiset projektit, joiden nähtiin nivoutuvan parhaiten Sitran tulevaisuuspainotteiseen työhön ja painopisteisiin.

”Kiitämme kaikista ehdotuksista ja luottamuksesta työtämme kohtaan. On todella ilahduttavaa, että Sitra yhdistetään osaksi tulevaisuuden ratkaisuja myös vaikeina aikoina. Kuten yleensä, myös koronaan liittyen näimme Sitran roolin ennen kaikkea tulevaisuuden kehityskulkujen ennakoijana, kestävän kehityksen puolestapuhujana, ketterien kokeilujen toteuttajana ja laaja-alaisen yhteistyön rakentajana”, painottaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

Tähän artikkeliin on koostettu muutamia nostoja Sitran työstä yhteiskuntamme ja suomalaisten tukemiseksi korona-ajan yli.

Tulevaisuus kiinnostaa ja on aiempaa enemmän auki

Asiantuntijat ja media ympäri maailmaa ovat yrittäneet hahmottaa koronan vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin: ihmisten hyvinvointiin, talouteen, ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen, teknologiseen kehitykseen ja demokratiaan.

Sitrassa otimme koronaan liittyvän ennakointityön pohjaksi alkuvuodesta julkaisemamme megatrendit ja lähdimme pohtimaan koronan vaikutuksia niiden pohjalta: Nouseeko esiin uusia jännitteitä? Entä millaiset kehityskulut luovat toivoa muutoksen keskellä?

Kesän mittaan julkaisimme yhteensä kuusi koronan pitkän aikavälin vaikutuksia luotaavaa kirjoitusta ja syksyllä kokosimme niiden pohjalta julkaisun Megatrendit koronan valossa.

”Tulevaisuus on tällä  hetkellä ikään kuin enemmän auki. Pandemia muuttaa yhteiskuntaamme monin tavoin, eikä ole paluuta aikaan ennen koronaa. Siksi on tärkeää pohtia sitä, millainen on koronan muuttama maailma – ja millaisen siitä haluamme rakentaa, jotta se on aiempaa parempi. Haluamme kannustaa ihmisiä myös itse kuvittelemaan uusia, toisenlaisia ja toivottuja tulevaisuuksia”, sanoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.

Työtä kestävän elvytyksen puolesta

Koronarajoitteet ja niistä seurannut taloudellisen toimeliaisuuden romahdus sai keskuspankit ja valtiot avaamaan kukkaronnyörinsä talouden elvyttämiseksi. Elvytyskeinoista ja niiden kestävyydestä tuli sittemmin iso vääntö kansainvälisesti, myös EU:ssa ja sen jäsenmaissa.

Sitra osallistui näkyvästi niin kotimaiseen kuin kansainväliseen keskusteluun kestävästä elvytyksestä sekä ympäristöministerin asettaman Kestävä elvytys -työryhmän työhön. Viestimme oli alusta asti tämä: Viheliäiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, eivät ole hävinneet korona-aikana minnekään. Kriisin keskellä kestävyyttä ei saa unohtaa, vaan kaikki elvytystoimet tulee arvioida myös ilmasto- ja luontotavoitteiden näkökulmasta.

”Elvytettäessä taloutta on pystyttävä samalla ratkaisemaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Mikään elvytystoimi ei saisi vaikeuttaa hallitusohjelman tavoitetta siirtymisestä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Se olisi huonoa julkisen rahoituksen käyttöä ja vahingollista tavoitteiden saavuttamisen kannalta”, alleviivaa Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar.

Listasimme mekanismeja, joilla kestävyyttä ja reilua siirtymää voidaan edistää valtiontalouden budjetoinnin kautta. Sitra oli myös aktiivisesti laatimassa Kestävä elvytys -työryhmän julkistamaa arviointikriteeristöä, jota Suomen hallitus sitoutui hyödyntämään vuoden 2021 talousarvioesityksen arvioinnissa.

Talouden kestävä jälleenrakennus taantuman jälkeen vaatii myös yrityksiltä uudenlaista osaamista ja valmiuksia. Niiden vahvistamiseksi Sitra rahoitti Turun Ammattikorkeakoulun Kiertotaloudesta liiketoimintaa -koulutuksen, jonka ideana on tukea yritysten kiertotalouden osaamista, liiketoiminnan kehitystä ja vientipotentiaalia. Koulutusmallia pilotoitiin kesällä 2020 yhdessä muutamien rakennus-, teknologia-, prosessi- ja konepajateollisuuden yritysten kanssa. Koulutusaineistot ovat vapaasti kaikkien yritysten käytettävissä.

Joulukuussa julkistimme kyselytutkimuksen siitä, miten suomalaisten arki on muuttunut koronan myötä ja miten muutoksiin suhtaudutaan nyt ja jatkossa. Vaikka poikkeusolot ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa ja huolta, tilanne on tarjonnut myös mahdollisuuksia kestävämpiin elintapoihin. Tutkimuksen mukaan niistä halutaan osittain pitää kiinni myös sen jälkeen, kun koronapandemia helpottaa.

Kokeiluista tukea korona-jäljitykseen – robottipuhelut kuntien avuksi

Osana Uudistumiskyky -teemaa Sitra lähti heti keväällä mukaan korona-mobiilisovelluksen ensimmäisen vaiheen kehitystyöhön.

Korona-altistuksia jäljittävää Ketju-sovellusta pilotoitiin Vaasan keskussairaalassa toukokuussa. Testiin osallistui reilut 30 sairaalassa työskentelevää henkilöä. Tavoitteena oli testata, miten valittu teknologia soveltuu kohtaamistietojen tallentamiseen ja niiden avulla tartuntojen jäljittämiseen. Vaasan pilotti oli yksi ensimmäisistä Euroopassa. Siitä kertyneet opit ja hankkeen osana kehitetty lähdekoodi  avattiin valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.

Sittemmin Suomessa otettiin käyttöön Koronavilkku-sovellus, jonka ilahduttavan moni – reilusti yli kaksi miljoonaa suomalaista – on jo ladannut puhelimeensa.

”Sitra on tehnyt pitkään töitä terveydenhuollon uudistamiseksi, joten ymmärsimme, että prosesseja tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Uuden teknologian ja jäljityssovellusten vaikutus on yksistään pieni, ellei samaan aikaa varmisteta koko testaa–jäljitä–eristä–hoida-prosessin toimivuutta”, kertoo Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä.

Korona-tartuntaketjujen jäljittämiseen liittyviä terveydenhuollon prosesseja pilotoitiinkin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa kesäkuussa. Jäljitysprosessista saatiin tietoa, jota on voitu myöhemmin hyödyntää myös valtakunnallisessa kehitystyössä.

Sitran käynnistämiin, rahoittamiin ja koordinoimiin käytännön kokeiluihin lukeutuivat myös robottipuhelut, joihin kunnat Kuhmoinen, Loviisa ja Riihimäki lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan. Kokeilussa yhdistyvät niin osallisuuden edistäminen, huolenpito kuin digitalisaation mahdollisuudet.

Koronakriisin tuomat poikkeusolot ja fyysinen eristäytyminen ovat olleet isoja haasteita monille erilaisille ryhmille, joten robottipuheluja kokeiltiin etenkin kuntalaisten kuulumisten ja palvelutarpeen selvittämiseen. Soittokierrosten avulla haluttiin selvittää, voisivatko automatisoidut puhelut ja tekoälyanalyysi toimia työkaluina osallisuuden edistämisessä ja kansanvallan uudistamisessa. Esimerkiksi Kuhmoisissa soitettiin reilut 1 100 puhelua. Sittemmin aineisto anonymisoitiin ja analysoitiin tekoälyn avulla.

Poikkeusajan dialogeja Erätauko-menetelmällä

Yksi Sitran koronavuoden merkittävistä yhteistyöhankkeista liittyi Poikkeusajan dialogeihin eli DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön ja valtiovarainministeriön keskustelusarjaan Elämä koronan aikana ja tulevaisuudessa. Olimme hankkeessa mukana yhtenä keskustelujen järjestäjänä, ja dialogeissa hyödynnettiin Sitrassa aiemmin kehitettyä rakentavan yhteiskunnalliseen keskustelun Erätauko-menetelmää.

Poikkeusajan dialogien tavoitteena oli lisätä kansalaisten ja eri yhteisöjen ymmärrystä siitä, millaista Suomessa on elää poikkeusoloissa. Keskusteluja järjestivät kymmenet erilaiset toimijat yksittäisistä henkilöistä, järjestöihin, kuntiin, yrityksiin, säätiöihin ja ministeriöihin. Niihin myös osallistui hyvin erilaisissa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.

Useita Sitran asiantuntijoita oli niin ikään mukana Lappeenrannan LUT-yliopiston käynnistämän Fast Expert Teams -verkoston työssä. Verkosto yhdisti yli sata asiantuntijaa eri aloilta ja organisaatioista työskentelemään koronapandemiaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Tehdyn työn pohjalta verkosto antoi toukokuun lopulla kahdeksan suositusta toimenpiteistä yhteiskunnan toiminnan tehostamiseksi. Keskeisimmät niistä liittyvät etätyömahdollisuuksien vahvistamiseen.

Kuten yhteiskunnassa muutenkin, korona nopeutti Sitrassa joitakin kehityskulkuja ja pakotti muuttamaan suunnitelmia toisaalla. Roolimme ihmisten ja organisaatioiden yhteentuojana korostui poikkeusoloissa entisestään. Vuoden mittaan verkon kautta toteutetut tilaisuudet ja tapahtumat ovat houkutelleet paikoitellen ennätyksellisen paljon osallistujia eri puolilta Suomea.

Myös organisaationa Sitra on luonnollisestikin osallistunut yhteisiin koronatalkoisiin noudattamalla tarkoin viranomaisten suosituksia ja turvallisuusohjeistusta.

Muusta työstämme ja projekteistamme saat lisätietoja verkkosivuiltamme. Tulevaisuustyömme etenemisestä ja tuloksista kerromme myös sosiaalisen median eri kanavissa (SitraFund). Päivitys 21.12.: Tekstiin korjattu muotoilu Sitran rahoituksesta Turun ammattikorkeakoululle.