Kymmenen kiehtovaa aloitetta demokratian ja osallisuuden saralla

Maaliskuun lopussa järjestimme Lontoossa Seuraava erä -työpajan NextEra London – A new vision for democracy yhteistyössä Suomen Lontoon Instituutin kanssa. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuorot mm. Sitran johtavalta asiantuntijalta ja Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta -muistion kirjoittajalta Elina Kiiski-Katajalta ja puolalaiselta osallistuvan budjetoinnin tekijältä ja asiantuntijalta Marcin Gerwiniltä.

Tutkimme työpajassa myös tämän hetken sosiaalisia innovaatioita demokratian ja osallisuuden saralla ja valikoimme niiden joukosta kymmenen esiteltäväksi lyhyesti tässä artikkelissa.

1. Toscanan alueen paikallishallinnon uraauurtava työ osallistavien menetelmien parissa

Toscanan alueen paikallishallinto on tehnyt uraauurtavaa työtä osallistavien menetelmien käyttöönotossa ja vakiinnuttamisessa omalla alueellaan. Asia on viety lainsäädäntöön saakka (Tuscan regional laws No 69/2007 and No 46/2013). Toscanan mallilla halutaan näyttää, että osallistava toiminta voi olla osa hallinnon normaalia lakisääteistä toimintatapaa, jossa on mukana eri hallinnon tasoja ja julkisen sektorin eri edustajia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä alueellisella että paikallisella tasolla. TRPP aloite on lähes kokonaan Toscanan alueen paikallishallinnon rahoittama. Sen jälkeen kun asia saatiin Toscanan lainsäädäntöön vuonna 2007, on syntynyt noin 170 osallistavaa projektia.

Vuonna 2005 kuvernööri Claudio Martini sopi sosiaalisten liikkeiden ja järjestöjen kanssa laillisen viitekehyksen luomisesta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää hallinnon osallistavuutta ja tehdä siitä läpileikkaava rutiini kaikissa alueellisissa päätöksentekoprosesseissa. Toiminnan tavoitteina on ollut mm. se, että osallisuuden vahvistamisesta ja osallistavista toimintatavoista tulee osa normaalia toimintatapaa, että yhteiskunnassa oleva osaaminen tulee käyttöön ja että vuoropuhelu ja yhteydenpito vahvistuu yhteiskunnan eri osapuolten välillä.

Deliberatiiviset teoriat kiinnostavat monilla aloilla, mutta usein ei kiinnitetä huomiota siihen pitäisikö deliberatiiviset menetelmät institutionalisoida osaksi lainsäädäntöä ja hallinnon toimintatapoja. On olemassa paljon yksittäisiä hyviä esimerkkejä deliberatiivisten menetelmien käytöstä, mutta niiden vakiinnuttaminen osaksi hallinnon normaalia työtapaa ei ole yleistä. Tämä nostattaa toki kysymyksiä deliberatiivisten prosessien ja edustuksellisten instituutioiden suhteesta. Italia ei ole ollut mikään osallistavien menetelmien käytön mallimaa, mutta Toscanan alueen paikallishallinto on poikkeus. He ovat tehneet merkittävää työtä ja vuonna 2007 hyväksytty laki pohjautuu monilta osin deliberatiivisten teoreioiden oppeihin.  (Lewanski Rodolfo (2013)

Lisätietoa:

• http://participedia.net/en/cases/tuscany-regional-participation-policy-italy (englanniksi)
• http://www.publicdeliberation.net/cgi/viewcontent.cgi?article=1185&context=jpd (englanniksi)
• Deliberatiivisen demokratian instituutti (suomeksi)

2. Funky Citizens, Romania

Funky Citizens on romanialainen vuonna 2012 perustettu kolmannen sektorin toimija, joka taistelee korruptiota vastaan kotimaassaan Romaniassa. Funky Citizens on tuottanut neljä erilaista hyvän hallintotavan vahvistamiseen ja korruption kitkemiseen pyrkivää verkkotyökalua kansalaisten vapaaseen käyttöön. Funky Citizenin perustajat kirjoittavat, että kouluttamalla nuoria käyttämään Funky Citizenin työkaluja he uskovat voivansa rakentaa ymmärrystä ja osaamista, jota tarvitaan osallistavamman, vastuullisemman ja läpinäkyvämmän demokratian rakentamiseksi Romaniassa. Funky Citizenin toimintaa rahoittavat mm. erilaiset kansalaisyhteiskuntaa tukevat säätiöt, USA:n ja Kanadan suurlähetystöt ja Transparency International.

Lisätietoa: https://www.funky.ong/english/ (englanniksi)

3. Kokeileva Suomi

Suomen hallitus haluaa kokeilutoimintaa paremmin osaksi politiikan tekemistä. Tätä varten perustettu kokeilu.fi -tarjoaa alustan kokeilujen eteenpäin kehittämiselle ja rahoittamiselle. Ajatuksena on helpottaa etenkin pienten kokeilujen rahoitusta ja alkuun laittamista. Alusta tarjoaa Suomesta puuttuneen paikkakunta- ja sektorirajat ylittävän yhteiskehittämisalustan. Alusta tekee kokeiluista ja rahoituksesta aiempaa yhteisöllisempiä ja läpinäkyvämpiä. Lisäksi se kokoaa sirpaloitunutta tietoa ja auttaa hyviä ratkaisuja leviämään.

Lisätietoa: http://kokeilevasuomi.fi/etusivu

4. ”3 Things For Calgary”

Kanadassa sijaitsevassa Calgaryn kaupungissa haluttiin saada kansalsten ääni ja osallistuminen paremmin näkyville sekä lisätä osallisuutta kaupungin asioihin. Kaupungin pormestari Naheed Nenshi pystytti komitean pohtimaan asiaan. Pian komitea kuitenkin totesi, että hyviin ideoihin tarvitaan kansalaisten mielipiteitä. Ryhmä kiersi kaupungilla ja tapahtumissa kysymässä ihmisiltä mitä he haluaisivat kaupungissaan nähdä toteutuvan. Näistä keskusteluista syntyi ajatus ”kolmesta asiasta Calgarylle”. Ajatuksen yksinkertainen viesti sai calgarylaiset sankoin joukoin mukaan kertomaan verkkoon kolme asiaa, jotka he aikoivat tehdä jotta Calgarysta tulisi entistäkin parempi paikka elää.

Lisätietoa: http://www.3thingsforcalgary.ca/ (englanniksi

5. G1000

Vuonna 2010 Belgian vaaleissa syntyi kummallinen tilanne. Puolueet eivät kyenneet sopimaan hallituksesta ja lopulta Belgia oli ilman hallitusta 589 päivää vuosien 2010 ja 2011 aikana. Tänä aikana syntyi G1000, joka toimi keskustelun foorumina kansalaislähtöisille ajatuksille tulevaisuuden demokratiasta Belgiassa. Projekti alkoi 1000:n satunnaisesti valitun belgialaisen kokoontumisesta yhteen keskustelemaan maansa tulevaisuudesta. Tilaisuuden järjesti vapaasti organisoitunut kansalaisliike joka manifestissaan toteaa, että jos poliitikot eivät pysty ratkomaan yhteiskunnan haasteita, kansalaiset pystyvät tähän kokoontuessaan luomaan yhteistä agendaa, käydessään niistä jatkokeskusteluja ja viemällä agendaa eteenpäin. G1000:n tavoitteena oli hengittää ilmaa Belgian demokratian umpisolmuun se synnytti pitkän listan ajatuksia ja ideoita. Vaikka G1000:n ajatukset eivät suoraan johtaneet uudistuksiin, näyttää siltä, että sen luomalla julkisella keskustelulla oli suuri merkitys belgialaiselle keskustelulle demokratiasta ja sen puitteissa luodut ajatukset demokratian uusista muodoista otettiin mukaan puolueiden ja instituutioiden toimintatapoihin. Myös muissa maissa on järjestetty G1000 kokoontumisia.

Lisätietoa: http://www.g1000.org/en/index.php (englanniksi)

6. Melbourne People’s Panel

Melbournen kaupunki on tuottanut taloudellisen suunnitelman 10 vuodeksi, joka on ensimmäinen laatuaan. Sen avulla halutaan varmistaa, että Melbourne pysyy haluttuna asuinpaikkana säilyttäen samalla vakaan talouden.

Melbournen kaupunginvaltuusto halusi perustaa Melbournen asukkaiden paneelin kommentoimaan 10-vuotissuunnitelmaa. 43 hengen paneelin osallistujat koostuivat niin elinkeinoelämän edustajista, opiskelijoista kuin tavallisista asukkaistakin. Puolet osallistujista oli elinkeinoelämän edustajia ja puolet ns. tavallisia asukkaita.

Paneeli antoi suosituksia siitä miten 5 miljardin euron suunnitelma pitäisi tulevina vuosina käyttää. Paneeliin kuuluneet saivat käsiinsä kaiken haluamansa kaupungin taloudellisen tiedon ja datan. Paneeli pääsi keskusteluissaan konsensukseen ja tuotti yhdessä kaupungin valtuustolle suosituksia.

Lisätietoa: http://participedia.net/en/cases/city-melbourne-peoples-panel (englanniksi)

7. Sosiaaliturvan suunnittelu yhdessä kansalaisten kanssa

Skotlannissa suunniteltiin sosiaaliturvan uudistus 2000 ihmisen paneelin avustamana vuonna 2016. Ajatuksena oli, että uudistuksessa päästään parempaan lopputulokseen, kun prosessissa on mukana iso määrä eri näkökulmista sosiaaliturvaa tuntevia ihmisiä: käyttäjiä, asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjä ja poliitikkoja. Sosiaaliturvan suunnittelussa hyödynnettiin myös avoimia palautekanavia sekä työpajoja. Skotlanti hyödyntää muutenkin laajoja kansalaiskonsultaatioita ja on sitä varten luonut Citizen Space ympäristön jossa kaikki osallistavat prosessit ovat näkyvillä.

Lisätietoa:

• Sosiaaliturvan uudistusprosessi: https://consult.scotland.gov.uk/social-security/social-security-in-scotland/user_uploads/consultation-on-social-security-in-scotland—full-version.pdf (englanniksi)
• Citizen Space: https://consult.scotland.gov.uk/ (englanniksi)

8. Atlas of the Future

Verkkosivusto johon kerätään kiinnostavia tulevaisuusprojekteja paremman yhteiskunnan luomiseksi ja tulevaisuusajattelun demokratisoimiseksi. Sivuston filosofian mukaan kaikilla pitäisi olla oikeus päästä osalliseksi tulevaisuuteen liittyvistä aiheista ja keskusteluista jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Sivustolle voi ilmoittaa oman tulevaisuusprojektin, johon voi etsiä sivuston kautta rahoitusta, verkostoja, neuvoja ja niin edelleen. Tavoitteena on, että projekteihin voi lähteä eri tavoin mukaan, sivuilta voi etsiä ideoita omaan tulevaisuustyöhön nimenomaan paremman yhteiskunnan ja maailman saralla.

Lisätietoa: http://atlasofthefuture.org/ (englanniksi)

9. Tiedettä, teknologiaa ja avointa kansalaiskeskustelua päätöksentekoon

Sciencewise on Iso-Brtanniassa toimiva ohjelma, joka tähtää siihen, että tieteen ja teknologian näkökulmat sekä avoin kansalaisdialogi ovat mukana valtionhallinnon päätöksenteossa ja politiikanteossa. Sciencewise tarjoaa rahoitusta ja asiantuntija-apua virastoille ja ministeriöille, jotta he voisivat lisätä ja vahvistaa avointa julkista dialogia päätöksenteosta. Sciencewisen asiantuntijat kirjoittavat, että on yhä selvempää, että ottamalla mukaan kansalaiset päätöksenteon eri vaiheisiin, syntyy parempia päätöksiä ja politiikkatoimia. Tällöin saadaan mukaan tietoa, jota ei muuten välttämättä huomioitaisi. Julkisen keskustelun käyminen ja avoin kansalaisdialogi voivat kuitenkin olla haasteita virastoille ja muille toimijoille, joilla siitä ei ole kokemusta. Tähän Sciencewise tarjoaa apua.

Lisätietoa: http://www.sciencewise-erc.org.uk/cms/ (englanniksi)

10. NHS Citizen

Iso-Britannian julkinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS (National Health Service) perusti vuonna 2013 tiimin, jonka tarkoituksena oli luoda suunnitelma sille, miten kansalaisilla voisi olla aktiivisempi rooli NHS:n päätöksenteossa Englannissa. Kansalaisille haluttiin antaa suora vaikuttamisen reitti, joka samalla antaisi NHS:n hallitukselle parempaa tietoa siitä mitä ihmiset NHS:n toiminnasta ajattelevat. Toimintatavaksi otettiin kahdesti vuodessa kokoontuva kansalaiskokous, jossa NHS:n hallitus oli läsnä.

Ennen kokouksia käytiin läpi avoin ideointiprosessi, jolla valittiin kokouksessa käsiteltävät asiat. Ohjelmasta tehdyssä arvioinnissa todetaan, että ohjelma on suunniteltu hyvin tukemaan demokraattisempaa päätöksentekoa NHS:ssa. Kansalaiskokouksiin osallistuneet kuitenkin antoivat palautetta siitä, etteivät he näe miten heidän osallistumisensa kokoukseen oikeasti vaikuttaa NHS:n päätöksentekoon. Projekti on tällä hetkellä tauolla.

Lisätietoa:

• http://participedia.net/en/cases/nhs-citizen (englanniksi)
• https://www.england.nhs.uk/participation/get-involved/how/nhs-citizen/ (englanniksi)

Katso myös artikkeli Viisi kiinnostavinta demokratia-ajattelijaa ja -tekijää

Seuraava erä on Sitran ja Demos Helsingin käynnistämä visiotyö, joka tähtää pohjoismaisen mallin uudistamiseen, hyvinvoinnin seuraavaan erään. Seuraavassa erässä haluamme luoda yhteisen ymmärryksen maailman muutoksesta ja kestävästä hyvinvoinnista, jossa korostuvat pohjoismaiset arvot: ihmisten laaja osallisuus, korkea luottamus ja reiluus.