Julkaisu

Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta

Jo parin vuosikymmenen ajan on länsimaissa puhuttu demokratian rapautumisesta tai jopa kriisistä. Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet. Kriisitietoiset puheet eivät kuitenkaan ole johtaneet demokratiaa vahvistaviin tekoihin. Edes finanssikriisi tai populismin nousu eivät ole tuoneet uudistuksia. Kunnes vuosi 2016 muutti pelin. Ison-Britannian eropäätös EU:sta, Yhdysvaltojen repivä vaalikamppailu ja Donald Trumpin nousu presidentiksi uhmaten kaikkia politiikan totuttuja kaavoja ovat nostaneet esiin monia pikaista hoitoa vaativia demokratian kipupisteitä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan demokratian muutosvoimia ja ehdotetaan ratkaisuja osallisuuden parantamiseksi.

Julkaisu

Julkaistu

21.3.2017

Kirjoittajat

Elina Kiiski Kataja

Ota yhteyttä

Elina Kiiski Kataja

Sisällys

keräämiseen kyselyitä ja haastatteluita, joilla syventää ymmärrystä arvioinnin kohteesta. <em><strong>Taulukko 2</strong>. Jäsennys tulevaisuustyön ja ennakoinnin arvioinnin näkökulmista ja menetelmistä</em> <table> <tbody> <tr> <td colspan=”6″> <h3><strong>Yksilöiden näkökulma</strong></h3> </td> </tr> <tr> <td> <h4>Arvioinnin kohde</h4> </td> <td colspan=”2″> <h4><strong>Näkökulmia ennakointitoimintaan</strong></h4> </td> <td colspan=”2″> <h4>Näkökulmia vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen</h4> </td> <td> <h4>Esimerkkejä menetelmistä ja viitekehyksistä</h4> </td> </tr> <tr> <td><strong>Kyvykkyys &amp; toimijuus</strong> -Tulevaisuustietoisuus -Tulevaisuuslukutaito -Tulevaisuuskyvykkyys -Tulevaisuusvalmiudet</td> <td colspan=”2″>- Tulevaisuusvalmiuksien, -tietoisuuden ja -kyvykkyyksien kehittäminen – Oppimisen ja kehittymisen prosessien toimivuus ja laatu – Tietoisen tulevaisuusajattelun kehittäminen (ennakoivat järjestelmät) – Metodien toimivuus ja hyödynnettävyys kyvykkyyksien lisäämisessä, esim. Futures Literacy Lab (Miller 2018)</td> <td colspan=”2″>- Hyvän ennakoinnin kriteerien toteutuminen, esim. moninäkökulmainen dialogi, verkostojen luominen, taustaoletusten kyseenalaistaminen, rohkeus tuoda esiin poikkeavia näkökulmia – Ennakointiprosessien, niiden tuotosten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutus, esim. sitoutuminen ja osallistuminen – Systeeminen ja jatkuva ennakointi (Dufva &amp; Ahlqvist 2015b)</td> <td>- Psykometrinen kyselytyökalu (Ahvenharju et al. 2018) – Tulevaisuuslukutaidon viitekehys ja antisipaatio (Miller 2018) – Tulevaisuuslukutaidon kolmen osa-alueen viitekehys (Pouru &amp; Wilenius 2018) – Tulevaisuusvalmiudet (Rohrbeck &amp; Kum 2018)</td> </tr> <tr> <td><strong>Tulevaisuustieto </strong>- Eksplisiittinen tieto – Implisiittinen tieto</td> <td colspan=”2″>- Yksilöiden (esim. päätöksentekijöiden) tulevaisuustietoisuuden taso ja profiilit – Kyvykkyyksien yhteydet ja vaikutukset toimintaan ja päätöksentekoon eri tasoilla – Tulevaisuuskeskustelun taso ja sävy – Miten ja missä tulevaisuuksia käytetään? – Ennakoinnin kyvykkyydet vs. tarpeet</td> <td colspan=”2″>- Ennakointiprosessi ja -tiedon merkitys ja rooli päätöksenteossa – Prosessien välilliset ja välittömät vaikutukset – Ennakointiprosessien yhteiskunnallinen vaikuttavuus – Kyvykkyyksien vaikutukset tavoiteltuihin tuloksiin, esim. yritysten markkina-arvon kasvu – Tiedon, osaamisen ja verkostojen kehittyminen</td> <td> – Kansalaiskysely, esim. Tulevaisuusbarometri (Dufva et al. 2019) ja Nuorisobarometri (Myllyniemi 2016) – Päätöksentekijöiden tulevaisuustietoisuuden tasot ja profiilit (Ahvenharju 2018) – Haastattelut – Media-analyysi</td> </tr> <tr> <td colspan=”6″> <h3><strong>Organisaatioiden näkökulma</strong></h3> </td> </tr> <tr> <td> <h4><strong>Arvioinnin kohde</strong></h4> </td> <td colspan=”2″> <h4><strong>Näkökulmia ennakointitoimintaan</strong></h4> </td> <td colspan=”2″> <h4>Näkökulmia vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen</h4> </td> <td> <h4>Esimerkkejä menetelmistä ja viitekehyksistä</h4> </td> </tr> <tr> <td colspan=”2″><strong>Ennakointiprosessit ja -käytännöt </strong>- Pitkän aikavälin trendien ja epävarmojen ilmiöiden ennakointi – Lähitulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien ennakointi – Tulevaisuusvalmiudet ja -kyvykkyys)</td> <td> – Hyvän ennakoinnin kriteerien toteutuminen, esim. moninäkökulmainen dialogi, verkostojen luominen, taustaoletusten kyseenalaistaminen, rohkeus tuoda esiin poikkeavia näkökulmia – Ennakointiprosessien, niiden tuotosten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutus, esim. sitoutuminen ja osallistuminen – Systeeminen ja jatkuva ennakointi (Dufva &amp; Ahlqvist 2015b)</td> <td colspan=”2″> – Ennakointiprosessi ja -tiedon merkitys ja rooli päätöksenteossa – Prosessien välilliset ja välittömät vaikutukset – Ennakointiprosessien yhteiskunnallinen vaikuttavuus – Kyvykkyyksien vaikutukset tavoiteltuihin tuloksiin, esim. yritysten markkina-arvon kasvu – Tiedon, osaamisen ja verkostojen</td> <td> – Ennakointiprosessien vaikutusten arvioinnin viitekehys (Amanatidou &amp; Guy 2008) – Ennakoinnin kolme käyttötapaa ja niihin soveltuvat vaikutusarvioinnin lähestymistavat (Georghiou &amp; Keenan 2006) – Ennakointiprosessien vaikutuskaavio (Johnston 2012) – Tulevaisuusvalmiudet (Rohrbeck &amp; Kum 2018) – ReFo-arviointityökalu (Honkanen &amp; Kiiskilä 2013) – Dokumenttianalyysi – Asiantuntijahaastattelut ja kyselyt</td> </tr> <tr> <td colspan=”2″><strong>Tulevaisuustieto </strong>- Eksplisiittinen tieto – Implisiittinen tieto</td> <td>- Tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen ja tuotosten laatu, esim. ennakointi- ja trendianalyysit, skenaariot ja visiot – Vuorovaikutuksen ja dialogiprosessien laatu, esim. moniäänisyys, taustaoletusten kyseenalaistaminen, sitoutuminen, osallistuminen – Konstruktivistinen ennakointi (Tuomi 2019; Dufva 2015)</td> <td colspan=”2″>- Tiedon leviämisen ja käytön laajuus ja tavoitettavuus – Miten ja missä ennakointitietoa on hyödynnetty päätöksenteossa? – Miten tulevaisuustieto näkyy yhteiskunnallisessa keskustelussa?</td> <td> – Tulevaisuutta koskevan tiedon neljä tyyppiä (Dufva &amp; Ahlqvist 2015a) – Dokumenttianalyysi – Media-analyysi – Haastattelut – Kyselyt</td> </tr> </tbody> </table> <h2>Yhteenveto ja johtopäätöksiä</h2> Katsauksemme pohjalta on perusteltua todeta, että ennakoinnin arvioinnissa käytettävä viitekehys ja menetelmät tulee mukauttaa tulevaisuustyön luonteeseen ja tulevaisuustiedon tarpeeseen sopivaksi. Tulevaisuustyön ja ennakoinnin vaikutusten arvioinnissa on olennaista tarkastella toiminnan prosesseja ja käytäntöjä ja niiden eri piirteitä, myös suhteessa laajempaan toimintaympäristöön, jotta vaikutuksia voidaan ymmärtää, todentaa ja selittää – ja sen myötä kehittää toimintaa. Vaikka yhteenvedossamme jäsennämme erikseen tietoa, kyvykkyyksiä ja toimijuutta sekä prosesseja ja käytäntöjä, kietoutuvat ne käytännössä usein yhteen. Jäsennyksen pohjalta herääkin jatkotutkimukselle ja -arvioinnille kysymys, millaisten prosessien kautta tulevaisuustieto edistää toimijuutta ja vaikuttaa käytännön toimintaan ja päätöksiin? Vaikutusten arvioinnin näkökulmasta on keskeistä ymmärtää tulevaisuustyön ja ennakointiprosessien luonne ja niin kutsuttuja vaikutusmekanismeja, eli millaisten tekijöiden tuloksena vaikutukset syntyvät, mutta myös tunnistaa, mikä muuttuu silloin kun tulevaisuutta osataan käyttää optimaalisella tavalla. Olemme katsauksessa tuoneet esiin laajasti tulevaisuustyön ja ennakointiprosessien mahdollisia vaikutuksia, jotta arviointiasetelmien ja kysymysten rakentamisessa voidaan identifioida, mikä oikeastaan on arvioinnin kohde ja millaisin arviointikysymyksin voisi päästä kiinni tulevaisuustyön olennaisiin vaikutuksiin. Tulevaisuustiedon ja ennakointiprosessien sosiaalisesti määrittyvän luonteen vuoksi arvioinnilta edellytetään kuitenkin avoimuutta ja herkkyyttä myös yllätyksellisille vaikutuksille ja ennalta-arvaamattomille vaikutusketjuille. Käytännössä se voi tarkoittaa systeemistä lähestymistapaa, jossa tehdään näkyväksi asioiden keskinäisriippuvuuksia, tai esimerkiksi vaikutusten haravoimisen (ks. Wilson-Grau 2015) kaltaisia menetelmiä. Aiemmassa tutkimuksessa ennakoinnin arviointia on tarkasteltu pääsääntöisesti ennakointiprosessin toimivuuden ja tulosten näkökulmasta sekä pyritty tunnistamaan ennakoinnin vaikutuksia. Tässä artikkelissa olemme tarkastelleet laaja-alaisemmin tulevaisuustyötä ja ennakointia arvioinnin näkökulmasta ja tunnistaneet tulevaisuustyön keskeisiä lähtökohtia ja päämääriä tulevaisuudentutkimuksen keskeisten viitekehysten avulla. Niiden pohjalta on ollut mahdollista laajentaa ja jäsentää uudella tavalla tulevaisuustyön arvioinnin tasoja sekä yksilöiden että organisaatioiden näkökulmasta. Tämä jäsennys voi auttaa suuntaamaan huomioita erityisesti kyvykkyyksien ja valmiuksien ja laajemmin toimijuuden edistämisen kysymyksiin, jo aiemmin tunnistettujen tuotosten ja tulosten lisäksi. <h2>Lähdeviitteet</h2> Ahvenharju, Sanna (2018): Futures Consciousness and its impacts on the individual’s readiness to make radical policy choices – study on Finnish regime members. 6th International Conference on Future-Oriented Technology Analysis (FTA) – Future in the Making Brussels, 4-5 June 2018. Ahvenharju, Sanna, Matti Minkkinen &amp; Fanny Lalot (2018): The five dimensions of Futures Consciousness. Futures, 104, 1–13. Amanatidou, Effie &amp; Ken Guy (2008): Interpreting foresight process impacts: Steps towards the development of a framework conceptualizing the dynamics of ‘foresight systems’. Technological Forecasting &amp; Social Change, 75, 539–557. Calof, Jonathan &amp; Jack E. Smith (2012): Foresight impacts from around the world: a special issue. Foresight, 14 (1), 5–14. Chelimsky, Eleonor (1997): Thoughts for a new evaluation society. Evaluation, 3 (1), 97–109. Dufva, Mikko, Paula Laine, Jenna Lähdemäki-Pekkinen, Pinja Parkkonen &amp; Katri Vataja (2019): Tulevaisuusbarometri 2019. Millaisena suomalaiset näkevät tulevaisuuden? Sitran selvityksiä 147. Dufva, Mikko (2015): Knowledge Creation in Foresight: A Practice- and Systems-Oriented View. Aalto University. Dufva, Mikko &amp; Toni Ahlqvist (2015a): Knowledge creation dynamics in foresight: A knowledge typology and exploratory method to analyse foresight workshops. Technological Forecasting and Social Change, 94, 251–268. Dufva, Mikko &amp; Toni Ahlqvist (2015b): Miten edistää hallituksen ja eduskunnan välistä tulevaisuusdialogia? Va
Lataa

Julkaisun tiedot

Otsikko

Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta

Kirjoittajat

Elina Kiiski Kataja

Julkaisija

Sitra

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2017

Sivumäärä

58 s.

ISBN (nid)

978-951-563-989-9

ISBN (pdf)

978-951-563-990-5

ISSN (pdf)

2737-1034

Aihe

demokratia, tulevaisuus, globalisaatio, teknologia, ekologia, tasa-arvo, yhteiskunta, politiikka, hallinto, päätöksenteko, hyvinvointi, kansalaiset, osallistuminen

Tutustu myös