Kymmenen kiehtovaa aloitetta yhteiskunnan edistykseen liittyen

Aloitteet on koottu toukokuun lopussa Tokiossa järjestetyssä työpajassa Seuraava erä Tokiossa: Uusi visio yhteiskunnallisesta edistyksestä. Työpajan järjestämisessä yhteistyökumppaninamme oli Suomen Japanin instituutti ja, asiantuntijapuheenvuoroja tilaisuudessa pitivät Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä, Jenna Lähdemäki ja Teppo Turkki Sitrasta, tokiolainen arkkitehti ja professori Riichi Miyake, tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Daiki Kanaoka FabCafesta.

1. Sukupolvien välistä hoivaa – Aoi Care Fujisawassa

Japanilainen yhteiskunta on ikääntynyt ja syntyvyys on alhaista. Yksi kolmesta japanilaisesta tulee olemaan 65-vuotias tai vanhempi vuoteen 2050 mennessä. Perinteisesti vanhukset ovat asuneet perheen vanhimman poikalapsen perheen kanssa, mutta viime vuosikymmeninä kolmen sukupolven asumismuodosta on siirrytty siihen, että vanhukset asuvat joko itsekseen tai vanhainkodeissa. Monet vanhukset ovat kuitenkin stressaantuneita omasta pärjäämisestään terveyden heikentyessä. Lisäksi vanhukset ovat usein yksinäisiä ja haluaisivat olla tiiviimmässä yhteydenpidossa perheen ja sukulaistensa kanssa.

Aoi Care sijaitsee Fujisawassa 50 kilometriä Tokiosta etelään. Se on vanhainkoti, jonka toiminnan ytimessä on sukupolvien väliset yhteydet. Aoi Caren perustaja Tadasuke Katou työskenteli aikaisemmin perinteisessä vanhainkodissa, jossa häntä häiritsi se, että vanhukset lähinnä makasivat sängyissään ja nukkuivat. Hän irtisanoutui ja perusti Aoi Caren, jossa toiminta perustuu osallistumiseen ja yhteydenpitoon naapuruston kanssa.

Aoi caren naispuoliset työntekijät voivat ottaa omat lapsensa mukaan työpaikalleen, jossa on myös päiväkoti. Usein sukupolvien välinen toiminta on ennalta ohjelmoitua, mutta Aoi Caressa on haluttu jättää mahdollisuus vapaaseen ja luovaan toimintaan. Usein lapset tulevat pelaamaan vanhusten kanssa pallopelejä. Lapset myös myyvät teetä ja muita tuotteita, jotka he ovat valmistaneet Aoi Caressa yhdessä vanhusten kanssa.

Lisätietoja: http://www.toyproject.net/2017/04/innovative-intergenerational-care-in-fujisawa-japan/

2. Kamiyama – vastaus Japanin autioituvalle maaseudulle?

Japanin pääministeri Shinzo Abe on painottanut, että autioituvan maaseudun ja pienten kaupunkien elävöittäminen on tärkeää. Panokset ovat suuret, sillä eräiden ennusteiden mukaan autioituminen pyyhkii puolet Japanin pikkukaupungeista kartalta tulevien vuosikymmenten aikana. Japani ikääntyy nopeasti ja väestön on ennustettu pienenevän 127 miljoonasta noin 100 miljoonaan kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana.

Näitä haasteita vasten Kamiyaman ja Kamikatsun pikkukaupungit näyttävät positiivista esimerkkiä. Monet suuret yritykset etenkin it-alalta ovat perustaneet sivukonttoreita näihin pikkukaupunkeihin ja suurkaupunkielämään kyllästyneitä nuoria aikuisia on muuttanut leppoisamman elämän perässä Kamiyamaan ja Kamikatsuun. Niistä löytyy pienpanimoita, taiteilijaresidenssejä ja luomupizzerioita. Paikalliset vanhukset keräävät ravintoloiden lisukkeiksi kukkia ja lehtiä. Samalla he testaavat kauko-ohjattuja lenokkeja eli droneja, joiden avulla voi löytää hyviä kukka-apajia.

Näiden pikkukaupunkien elävöitymisen taloudellisia vaikutuksia on vaikea laskea, mutta nuorten ihmisten muuttaminen maaseudulle ja pieniin kaupunkeihin auttaa joka tapauksessa yhteisöjä pysymään elossa.

”Pyrimme kehittämään mallin, joka mahdollistaa yhteisömme elinvoimaisuuden, vaikka asukkaiden määrä puolittuisi”, kertoo Green Valley -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Shinya Ominami.

Kamiyaman ja Kamikatsun elpyminen onkin vastatrendi maailmanlaajuiselle megatrendille, kaupungistumiselle.

Lisätietoja: http://www.japantimes.co.jp/news/2017/03/15/national/millennial-movers-revive-japanese-mountain-towns-amid-depopulation/

3. IVY league -yliopistojen avoimet nettikurssit demokratisoivat opiskelua

IVY league -yliopistojen joukkoon lukeutuu kahdeksan Yhdysvaltojen ja koko maailman yliopistojen parhaimmistoa edustavaa yliopistoa. Ne ovat Brown, Harvard, Cornell, Princeton, Dartmouth, Yale, Columbia ja Pennsylvanian yliopisto. Nämä kaikki sijaitsevat Yhdysvaltain itärannikolla ja houkuttelevat paljon rahoitusta, parhaimpia tutkijoita ja opiskelijoita kampuksilleen. Kuten arvata saattaa, näihin yliopistoihin on todella vaikeaa päästä opiskelijaksi.

Eräs opiskelua demokratisoiva ilmiö on kuitenkin tapahtunut viime vuosien aikana ja se on näiden huippuyliopistojen tarjoamat avoimet nettikurssit, joita tarjoavat monet eri tiedekunnat. Avoimia nettikursseja on satoja ja niitä voi selata esimerkiksi täältä. Kun aktiivisuutta ja motivaatiota itseopiskeluun riittää, voi avoimien nettikurssien avulla saada samoja oppeja kuin esimerkiksi Harvardin yliopiston luentosalissa istumalla.

Lisätietoja: https://medium.freecodecamp.org/ivy-league-free-online-courses-a0d7ae675869

4. Unreasonable Labs

Unreasonable Labs pyörittää yhteensä 26 yrityskiihdyttämöä Kirgisiasta Yhdysvaltoihin ja Kambodzasta Nigeriaan. Unreasonable Labs auttaa yrittäjiä ratkaisemaan yrityksiensä kautta maailman suurimpia ongelmia, kuten köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta esimerkiksi koulutuksen saatavuudessa. Unreasonable Labs yhdistää yrittäjiä, jotka voisivat yhdessä saada aikaan suurta vaikuttavuutta. Tämän jälkeen yrittäjät yhdistetään kovatasoisten mentoreiden kanssa, jotka neuvovat yrittäjiä yrityksen kehittämisessä. Satojen mentoreiden joukkoon lukeutuu mm. Rocky Mountain Instituten perustaja Hunter Lovins ja yksi Google-lasien kehittäjistä Tom Chi.

Yrittäjät pääsevät osaksi globaalia yrittäjien, mentoreiden ja sijoittajien verkostoa. He saavat myös kontakteja sijoittajiin. Unreasonable Labsin missio on tarjota yrittäjille asioita, joiden avulla he voivat tehdä skaalautuvia ratkaisuja maailman suurimpiin ongelmiin. Tavoitteena on, että jokaisen tukea saavan yrittäjän ratkaisu vaikuttaa miljoonan ihmisen elämään positiivisesti.

Lisätietoja: http://unreasonableinstitute.org/

5. Safecast – joukkoistamalla luotettavaa dataa ympäristön tilasta

Safecast on vapaaehtoistyöhön perustuva, globaali kansalaistieteen aloite. Safecastin avulla ihmiset voivat joukkoistetusti kerätä, julkaista ja päästä käsiksi elinympäristönsä tilaa koskevaan dataan. Safecast perustettiin vuoden 2011 tsunamin jälkeen, joka aiheutti Fukushiman ydinvoimalan vahingoittumisen ja ydinsäteilyonnettomuuden. Ystäväporukka perusti Safecastin monitoroidakseen, kerätäkseen ja jakaakseen tietoa säteilyn tasosta.

Onnettomuuden jälkeen kansalaisilla oli suori huoli säteilyn määrästä, mutta tarkkaa ja luotettavaa tietoa asiasta oli huonosti saatavilla. Myös kaupoissa myytävät säteilymittarit loppuivat pian. Vastauksena näihin ongelmiin ystävykset alkoivat suunnitella ja rakentaa alusta asti omia säteilyn mittauslaitteitaan, “bGeigieseja”, Tokyo Hackerspacessa 3D-printtereitä hyödyntäen.

Tänä päivänä Safecast muodostaa maailmanlaajuisen vapaaehtoisten verkoston, jotka osallistuvat joukkoistetusti bGeigien kehittämiseen sekä säteilyn määrää tai ilman laatua koskevan datan keräämiseen.

Lisätietoja: https://blog.safecast.org/

6. Kotiseutuvero tuo tuloja syrjäseuduille

Kotiseutuvero (engl. Hometown Tax) on japanilainen järjestelmä, jossa kaupungeissa ja muilla elinvoimaisilla alueilla asuvat ihmiset voivat tehdä lahjoituksia haluamalleen kunnalle tai prefektuurille. Vastineeksi lahjoittajat saavat helpotuksia tulo- ja kunnallisverotuksessa. Järjestelmä perustettiin 2007 yhtenä ratkaisuna Japanin maaseudun vakavaan väestön- ja elinvoiman vähenemiseen. Vuonna 2012 kotiseutuverojärjestelmän kautta lahjoitettiin yli 13 miljardia jeniä. Menestyksestä huolimatta järjestelmää on myös kritisoitu siitä, että se on saanut alueet kilpailemaan lahjoittajista lupaamalla näille arvokkaita lahjoja vastineeksi, mikä on heikentänyt järjestelmän toivottuja vaikutuksia.

Lisätietoja: http://www.japantimes.co.jp/news/2014/10/20/reference/hometown-tax-donations-system-catching/#.WXXu7oiGOUl

7. Arredondar välittää pikkurahat maailman parhaaksi

Arrendondar on brasilialainen liike, joka mahdollistaa vaihtorahan lahjoittamisen kansalaisjärjestöille kaupanteon yhteydessä. Arredondar on valikoinut valmiiksi tietyt kansalaisjärjestöt, jotka pyrkivät toiminnallaan edistämään YK:n vuosituhtattavotteiden toteutumista. Yritykset ja kaupat, jotka liittyvät Arredondariin, voivat valita mille järjestölle ne haluavat, että heidän liikkeessään lahjoitetut vaihtorahat ohjataan. Arredondar tarjoaa yrityksille teknologiset ratkaisut, jotka mahdollistavat vaihtorahan luovuttamisen sekä tarjovat tukea verotukseen ja lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Lisätietoja: http://www.arredondar.org.br/

8. Luontopohjaiset ratkaisut tekevät eurooppalaisista kaupungeista kestäviä

Luontopohjaiset ratkaisut (engl. nature-based solutions) ovat ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka hyödyntävät luontoa tai saavat innoituksensa siitä. Tuomalla lisää luontoa kaupunkeihin tai imitoimalla luonnosta löytyviä toimintoja voidaan saavuttaa monenlaisia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä: Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa kaupunkien sopeutumista siihen, eheyttää urbaanin luonnon ekosysteemejä ja monimuotoisuutta, parantaa veden ja ilman laatua, tukea kaupunkilaisten terveyttä ja yleistä elämänlaatua sekä luoda uusia työpaikkoja ja parantaa kaupunkienvetovoimaa. Esimerkkejä luontopohjaisista ratkaisuista kaupungeissa ovat esimerkiksi viherkatot ja -seinät, jotka parantavat kaupunkien ilmanlaatua ja siten kaupunkilaisten terveyttä tai puistojen rakentaminen, sillä puistojen kasvit sitovat hiilidioksidia ja imevät itseensä vettä, kun ilmastonmuutos lisää myrskyjä ja tulvia.

Euroopan Unionin alueella alueella 70% ihmisistä asuu kaupungeissa ja osuus on nousussa. Siksi EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horizon 2020 rahoittaa tutkimushankkeita, jotka tähtäävät uusien luontopohjaisten ratkaisujen synnyttämiseen. Rahoituksen tuella on perusteilla Euroopan laajuinen Think Nature -alusta, joka mahdollistaa parhaiden luontopohjaisten ratkaisujen jakamisen ja yhdessä kehittämisen. EU haluaa olla maailmanlaajuinen suunnannäyttäjä luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäjänä.

9. Parkletit lisäävät urbaania hyvinvointia olemassa olevaa tilaa ja normeja kekseliäästi hyödyntäen

Parkletit ovat esimerkki tavasta, jolla olemassa olevaa tilaa on käytetty oivaltavasti ja normeja sovellettu kekseliäästi. Parkletit ovat yleensä puisia tasanteita, jotka rakennetaan katujen varsille parkkiruutujen päälle tai alikäytöllä olevaan kaupunkitilaan. Parkleteja on hyödynnetty monenlaisiin tarkoituksiin, kuten terasseina, viheralueina tai pyöräparkkeina.

Parkletit ovat ratkaisu tilanteeseen, jossa rentoutumisen ja oleskelun mahdollistavaa julkista tilaa, kuten puistoja, on vähän, eivätkä autojen dominoimat kadut ja ahtaat jalkakäytävät mahdollista elävää kaupunkielämää. Parkletit lisäävät viihtymiseen tarkoitettua kaupunkitilaa muuten ahtaassa urbaanissa ympäristössä, mahdollistavat naapuruston ihmisten välisiä kohtaamisia, vahvistavat kevyttä liikennettä ja parantavat jalankulkijoiden turvallisuutta sekä tukevat kadunvarsiyrittäjien liiketoimintaa.

Parkletien synnyinpaikkana pidetään San Franciscoa, jonka From Pavement to Parklets -ohjelmaa testaa erilaisia tapoja hydyntää parkleteja ja arvioi niiden vaikutuksia. Myös Helsingissä useat baarit ja ravintolat ovat hyödyntäneet parkleteja terassitilansa laajentamiseksi.

Lisätietoja: http://pavementtoparks.org/parklets/

10. Kodomo shokudo – lapsiköyhyyttä vastaan

Japanissa, yhdessä maailman rikkaimmista valtioista, on 3,5 miljoonaa lasta, jotka elävät köyhyydessä. Tämän tuloksen taustalla on OECD:n määritelmä suhteellisesta köyhyydestä, joka tarkoittaa, että perheen tulot ovat puolet tai alle puolet kansallisesta mediaanitulosta. Kahden vuosikymmenen taloudellinen stagnaatio näkyy.

Vastauksena lapsiköyhyyteen Kodomo shokudo –malli on levinnyt ympäri Japania. Kodomo shokudoissa lapset voivat mennä syömään itse valmistetun lämpimän aterian yleensä ilmaiseksi tai hyvin kohtuulliseen hintaan ja seurustelemaan aikuisten kanssa. Näitä ”lastenkahviloita” pyörittävät kansalaisjärjestöt ja naapurustot. Paikalliset aktiivit valmistavat ruoan joko itsenäisesti tai yhteistyössä lähiyhteisöjen yritysten kanssa ja yleensä yhdessä paikassa tarjotaan noin 20-30 ateriaa illan aikana.

Kodomo shokudoja on yli 300 eri puolilla Japania. Jotkut niistä tarjoavat ruokaa viikottain, jotkut kuukausittain. Ruoan lisäksi Kodomo shokudot tarjoavat mukavaa tekemistä ja hengähtämisen paikan lapsille. Monissa paikoissa voi pelata pöytätennistä tai vastaavia pelejä. Lisäksi ohjelman avulla tarjotaan tekemistä eläkkeelle jääneille ihmisille. He tekevät ruokaa ja seurustelevat lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.

Lisätietoja:

Katso myös:

Kymmenen kiehtovaa aloitetta demokratian ja osallisuuden saralla
Kymmenen kiehtovaa aloitetta työn ja toimeentulon saralla

Seuraava erä on Sitran ja Demos Helsingin käynnistämä visiotyö, joka tähtää pohjoismaisen mallin uudistamiseen, hyvinvoinnin seuraavaan erään. Seuraavassa erässä haluamme luoda yhteisen ymmärryksen maailman muutoksesta ja kestävästä hyvinvoinnista, jossa korostuvat pohjoismaiset arvot: ihmisten laaja osallisuus, korkea luottamus ja reiluus.