1. Pitääkö listalle hakevan yrityksen tai muun toimijan olla rekisteröity Suomeen? 

Kyllä. Datatalouden kiinnostavimmat -listalla esitellään suomalaisia ratkaisuja. Jos ratkaisun taustalla on useita yrityksiä tai yhteisöjä, ainakin yhden toimijan tulee olla rekisteröitynyt Suomeen. 

2. Saako omaa organisaatiotaan ehdottaa listalle? Tai saako työntekijä ehdottaa työnantajaansa? 

Kyllä. Voit ehdottaa omaa organisaatiotasi listalle hakulomakkeella. Jos haluat vinkata toisen organisaation ratkaisusta, voit tehdä sen vinkkilomakkeella.  

3. Mikä tarkoitatte datatalouden ratkaisulla? Voitteko antaa esimerkkejä, minkälaisia ratkaisuja haette listalle? 

Ratkaisu voi parantaa organisaation omaa toimintaa tai se voi olla myytävä tuote, palvelu, konsepti, prosessi tai muu datalla lisäarvoa tuottava toimi. Ratkaisu voi vaikkapa hyödyntää avoimia tietolähteitä, yhdistää niihin organisaatioiden itse tuottamaa dataa ja muodostaa niistä uutta jalostettua visualisointia, uuden datalähteen tai palvelun.  

Lopputulos voi vaikuttaa esimerkiksi yrityksen toimitusketjujen hallintaan, rakennusten energiaoptimointiin, liikenteen sujuvoittamiseen tai kunnan tai hyvinvointialueen toimintaan. 

4. Kuinka monta ratkaisua valitsette listalle? 

Lopullinen listalle nostettavien ratkaisuiden lukumäärä on asiantuntijaraadin päätettävissä. Määrä riippuu esimerkiksi listalle hakeneiden ratkaisujen määrästä ja laadusta. 

5. Kuka päättää, mitkä ratkaisut pääsevät listalle? 

Arviointiraadin muodostavat professori Robin Gustafsson Aalto-yliopistosta, Tuottavuuden kasvu digitalisaation avulla -mission johtaja Janne Järvinen Business Finlandista, partner Jussi Sainiemi Voima Ventures Oy:stä sekä Sitrasta projektijohtaja Laura Halenius, vanhempi neuvonantaja Juhapekka Ristola, johtava asiantuntija Tarmo Toikkanen ja asiantuntija Emma-Leena Kemppainen. 

6. Millä perusteella valinnat tehdään? 

Asiantuntijaraati tekee valinnat neljän arviointikriteerin perusteella. Kriteerit ovat datatalousratkaisun mielenkiintoisuus, uutuusarvo, vaikuttavuus ja skaalattavuus. Ratkaisun tulee lisäksi olla reilun datatalouden periaatteiden mukainen.    

Mielenkiintoisuus: Ratkaisu on datatalousajattelun, sen keskeisten periaatteiden ja erityisesti uusien toimintamallien näkökulmasta mielenkiintoinen ja innostava.  

Uutuusarvo: Dataa jaetaan, käytetään ja yhdistetään uusilla tavoilla.  

Vaikuttavuus: Ratkaisu tehostaa liiketoimintaa, vahvistaa tuottavuutta tai hyvinvointia tai saa aikaan myönteisiä luontovaikutuksia.  

Skaalattavuus: Ratkaisu voi skaalautua joko kasvamalla tai monistumalla.  

Reilun datatalouden periaatteiden mukainen: Ratkaisussa ilmenee soveltuvin osin datan käytön luotettavuus, saatavuus, ihmiskeskeisyys, arvonluonti, osaaminen tai jakaminen. 

1. Luotettavuus: Luotettava toimija kerää ja käyttää dataa läpinäkyvästi, ja sillä on eettiset ohjeet algoritmien ja tekoälyn rakentamiseen ja käyttöön.
2. Saatavuus: Reilu toimija tarjoaa sidosryhmilleen ja kumppaneilleen pääsyn heistä keräämäänsä dataan ja toimivat työkalut datan hallintaan.
3. Ihmiskeskeisyys: Ihmiskeskeisyys näkyy yksilöiden ja organisaatioiden oikeuksien kunnioittamisena sekä siinä, että palveluiden kehitys lähtee ihmisten aidoista tarpeista ja elämäntilanteista.
4. Arvonluonti: Reilu toimija luo arvoa datalla oman toimintansa lisäksi myös sidosryhmilleen ja laajemmin yhteiskunnalle.
5. Osaaminen: Jatkuva osaamisen kehittäminen ja kokeilukulttuuri ovat tärkeä osa johtamista.
6. Jakaminen: Reilun datatalouden käytänteitä voidaan toteuttaa toimijan sisällä, mutta yhteistyö ja datan jakaminen tuovat uudenlaisia kasvun mahdollisuuksia. Skaalautuessaan nämä ekosysteemit mahdollistavat toimivat datamarkkinat. 

Periaatteiden pohjana on käytetty oheista artikkelia. 

7. Mitä toimintamallityyppinen ratkaisu voisi käytännössä olla, jotta se voisi päästä listalle? 

Datatalous on vasta kehittymässä, joten uudenlaisia toimintatapoja syntyy kokeilujen kautta. Haemme kiinnostavia, uusia tapoja, joissa dataa jakamalla ja käyttämällä useat eri toimijat pystyvät tekemään paremmin yhteistyötä. Ekosysteemimäisessä toimintamallissa ei ole yhtä alustaa, jonne data kertyy, vaan eri toimijat yhdessä hallinnoivat ja jakavat dataansa, joka tuo kaikille hyötyä. 

8. Kuinka valmis ratkaisun on oltava?

Datatalous on vasta kehittymässä, emmekä odota, että ratkaisut ovat täysin valmiita tuotteita. Listalle ei silti oteta pelkkiä ideoita. Sen sijaan jos esimerkiksi toimintamallin tai tuotteen vaikuttavuudesta tai hyödyllisyydestä on näyttöä kokeilujen kautta ja kehitystyö on käynnissä, voi ratkaisu sopia datatalouden kiinnostavimpien joukkoon. Kannustamme hakemaan listalle myös keskeneräisten ja kehitysvaiheessa olevien ratkaisujen kanssa.

9. Miten ratkaisut käytännössä arvioidaan?   

Raati arvioi hakemukset neljän arviointikriteerin pohjalta. Lisäksi ratkaisun tulee olla reilun datatalouden periaatteiden mukainen. Siinä tulee ilmentyä soveltuvin osin datan käytön luotettavuus, saatavuus, ihmiskeskeisyys, arvonluonti, osaaminen tai jakaminen (ks. tarkemmin kysymys nro 6).  Näiden arviointikriteerien valossa hakemuksista tehdään kokonaisarvio.  

10. Arvioiko asiantuntijaraati kaikki listalle ehdotetut ratkaisut? 

Sitran datatalouden asiantuntijat tekevät esiarvioinnin, jonka perusteella valitaan asiantuntijaraadin arvioitavaksi pääsevät hakemukset. Jatkoon valittavien ratkaisujen määrä riippuu listalle hakevien ratkaisujen kokonaismäärästä ja laadusta. 

Asiantuntijaraati valitsee esiarvioinnin läpäisseistä hakemuksista 20–30 ratkaisua listalle. Lopullinen listalle nostettavien ratkaisujen lukumäärä on asiantuntijaraadin päätettävissä ja riippuu esimerkiksi listalle hakeneiden ratkaisujen määrästä ja laadusta. 

11. Millä perusteella asiantuntijaraati on koottu? 

Sitra on koonnut asiantuntijaraadin. Raatiin on valittu datatalouden, digitalisaation ja digitaalisten alustojen parissa pitkään työskennelleitä asiantuntijoita.  

12. Onko asiantuntijaraadin jäsenten esteellisyys tarkistettu? Onko heillä esimerkiksi omistuksia listalle hakeneiden ratkaisujen taustaorganisaatioissa? 

Mikäli raadin jäsen on esteellinen tietyn ratkaisun arvioinnissa, hän jäävää itsensä sen osalta. 

13. Onko lista Sitran näkemys Suomen parhaista datatalouden ratkaisuista tai yrityksistä? 

Datatalouden kiinnostavimmat on kokoelma inspiroivia reilun datatalouden esimerkkejä. Lista on asiantuntijaraadin näkemys tämän hetken ajankohtaisimmista ja mielenkiintoisimmista datatalouden ratkaisuista. Tavoitteena ei ole valita Suomen parhaita datatalousyrityksiä. Mikäli hakijoiden joukossa on useita samankaltaisia ratkaisuja, raati voi päätyä koostamaan ne yhteen esimerkkiin tai valitsemaan vain osan hakijoista. 

14. Onko ajatuksena laittaa ratkaisuja paremmuusjärjestykseen? 

Ei. Asiantuntijaraadin arvio ei laita listalle valittuja yrityksiä paremmuusjärjestykseen.  

15. Ovatko valintojen perustelut julkisia? 

Eivät ole. Sitran asiantuntijat voivat käydä valintojen perusteluja läpi listalle hakeneen tai listalle ehdotetun yrityksen edustajan kanssa, mutta valintojen perusteluja ei julkaista kokonaisuudessaan. 

16. Estääkö Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalle pääsy hakemisen Datatalouden kiinnostavimmat -listalle? 

Ei estä. Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista esittelee inspiroivia kiertotalouden esimerkkejä. Datatalouden kiinnostavimmat -listan keskiössä on ratkaisu, jossa dataa jaetaan ja hyödynnetään uuden tuotteen, palvelun tai toimintamallin aikaansaamiseksi. Jos ratkaisussa hyödynnetään dataa ja se sitä kautta edistää kiertotaloustoimintaa, ratkaisu voi olla myös kiinnostava datatalouden näkökulmasta. 

17. En päässyt listalle, keneen voin olla yhteydessä? 

Voit olla yhteydessä Sitran datatalousasiantuntijoihin Emma-Leena Kemppaiseen (emma-leena.kemppainen@sitra.fi) ja Tarmo Toikkaseen (tarmo.toikkanen@sitra.fi). 

18. Voiko listalle hakea myöhemmin? 

Jatkuvaa hakua listalle ei ole. Sitra tiedottaa sitra.fi:ssä ja viestintäkanavissaan, jos haku avataan uudestaan. 

19. Milloin lista päivitetään seuraavan kerran? 

Päätöksiä seuraavista päivityksistä ei ole tehty. Sitra tiedottaa sitra.fi:ssä ja viestintäkanavissaan, jos haku avataan uudelleen.