Mikä auttaisi innostamaan kansalaisia luonnon kannalta kestävämpiin elämäntapoihin?

Jokaisen suomalaisen terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia luonnosta ja sen tuottamista palveluista. Luonto tarjoaa ihmiselle jatkuvasti valtavan määrän elintärkeitä palveluita, kuten ruokaa, energiaa, veden puhdistusta, lääkekasveja, hiilen sidontaa ja ravintokasvien pölytystä.

Luonnon hyvinvointi taas on pitkälti riippuvainen ihan tavallisten ihmisten elämäntapavalinnoista eli siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme.

Monet eri sektoreiden toimijat ympäri Suomea tekevät jo erittäin arvokasta työtä innostamalla ihmisiä tekemään arjen valintoja, jotka auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Viime vuosina on myös herätty siihen, että ilmastokriisiä ja luontokatoa ei voida ratkaista erillään toisistaan, kuten kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ja luontopaneeli IPBES:in raportissa todettiin.

Siinä missä elämäntapojen ja ilmastopäästöjen välinen yhteys tunnetaan suhteellisen hyvin, elämäntapojemme vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen alkavat vasta vähitellen hahmottua.

Monet ilmaston kannalta fiksut teot vähentävät myös luontohaittaa, mutta eivät kaikki.
Sitra selvittääkin parhaillaan Jyväskylän yliopiston kanssa, millaiset arjen valinnat aiheuttavat luontokatoa Suomessa ja rajojemme ulkopuolella. Lisäksi selvitämme, minkälaiset arjen valinnat voisivat vähentää luontoon kohdistuvia paineita.

Sidosryhmät mukaan alkumetreillä

Emme jääneet odottamaan keväällä 2024 julkaistavia selvitystyön tuloksia vaan otimme jo loppukeväällä 2023 yhteyttä yhteiskunnan eri sektoreiden toimijoihin. Painotimme toimijoita, joiden päätehtävä ei ole luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja jotka saattaisivat olla kiinnostuneita innostamaan ihmisiä toimimaan luonnon puolesta.

Halusimme ymmärtää, miten voisimme parhaiten tukea erityyppisiä toimijoita herättämään vaikutuspiiriinsä kuuluvien ihmisten kiinnostuksen muuttaa elämäntapojaan luonnon kannalta kestävämmäksi.

Haastattelimme kesällä ja alkusyksyllä 2023 yhteensä 32 henkilöä 24 organisaatiosta. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt edustavat kansalaisjärjestöjä, kuntasektorin toimijoita, julkisia organisaatioita, yrityksiä, oppilaitoksia, asuntosäätiöitä ja seurakuntia. Haastattelut tehtiin 16. toukokuuta ja 7. syyskuuta välisenä aikana. Tähän artikkeliin on koottu haastattelujen havaintoja.

Keskustelimme siitä, missä määrin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen näkyy jo, ja voisi näkyä, toimijoiden strategiassa ja toiminnassa. Kysyimme, minkälaiset asiat askarruttavat heitä, kun he ajattelevat mahdollisuutta innostaa ihmisiä toimimaan luonnon hyvinvoinnin puolesta. Kysyimme myös, millaiset asiat tukisivat heitä ottamaan askeleita kohti luonnon monimuotoisuuden vaalimisen integroimista osaksi toimintaansa.

Motivaatio on kohdillaan, lisää tietoa tarvitaan

Haastatteluissa kävi ilmi, että monilla toimijoilla on halu lisätä omaa ja kohderyhmiensä ymmärrystä elämäntapojen luontovaikutuksista. Myös luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia koskevan ymmärryksen lisääminen on monille tärkeää.

Enemmistö haastatelluista toimijoista on myös kiinnostunut innostamaan kohderyhmiään toimimaan luonnon puolesta.

Haastateltavilla oli kuitenkin laaja joukko kysymyksiä, joihin he kaipaavat vastauksia, ennen kuin kokevat olevansa valmiita sisällyttämään luonnon monimuotoisuuden vaalimisen osaksi toimintaansa.

Haastatteluissa nousseet keskeiset tarpeet ovat:

1. Tarve ymmärtää terveyden, hyvinvoinnin ja luonnon välisiä yhteyksiä.
2. Tarve ymmärtää arjen valintojen luontovaikutuksia ja vaikuttavimpia tekoja.
3. Tarve luontovaikutusten mittaamiselle sekä niitä koskevalle yhdessä oppimiselle.
4. Tarve kehittää valmiuksia innostaa eri ikäryhmiä toimimaan luonnon puolesta.

Terveyden, hyvinvoinnin ja luonnon välisten yhteyksien ymmärtämisen osalta haastatellut kaipasivat vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat terveyden eri osa-alueiden ja luonnon helposti hahmotettavia kohtaamispisteitä?
2. Mitä vaikutuksia luonnossa vietetyllä ajalla on hyvinvoinnille ja miten luontoa vaalitaan samalla kun siitä nautitaan?
3. Mitä mielenterveysalan ammattilaisten tulisi tietää kestävien valintojen ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä?

Ne, jotka halusivat ymmärtää paremmin arjen valintojen luontovaikutuksia ja vaikuttavimpia tekoja, kysyivät:

1. Mitä käytännön luontotekoja ihmiset voivat tehdä ja mitä vaikutuksia niillä on?
2. Miten tehdään näkyväksi olemassa olevan kestävyystyön vaikutuksia ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksia?
3. Miten tehdään arjen valintojen luontoyhteys näkyväksi positiivisten esimerkkien avulla ja tarjotaan ihmisille konkreettista, vaikuttavaa tekemistä? 

Luontovaikutusten mittaamisesta erityisesti kiinnostuneet toimijat pohtivat:

1. Mitkä ovat fiksuimmat luontovaikutusten mittarit ja vertaisoppimisen paikat organisaatioille
2. Miten järjestökentän toimijoille voitaisiin saada hiilijalanjälki- ja luonnon monimuotoisuus jalan- ja kädenjälkityökaluja? 

Toimijat, jotka olivat jo valmiita kehittämään valmiuksiaan innostaa ja osallistaa eri ikäryhmiä toimimaan luonnon puolesta, miettivät:

1. Miten luontoasioita viedään parhaiten lapsille ja nuorille? 
2. Miten muutetaan ajattelua ja toimintakulttuuria kouluissa, jotta nuoret pääsevät helpommin kiinni kestävään arkeen?
3. Miten saadaan aikuiset tekemään luontotekoja?

Yhteistyö, uudet keinot ja hyvin käytäntöjen jakaminen auttaisivat eteenpäin

Haastatelluilla toimijoilla oli suhteellisen selkeitä näkemyksiä siitä, millaiset asiat tukisivat heitä ottamaan askeleita kohti ihmisten innostamista toimimaan luonnon puolesta. He ilmaisivat toiveita, jotka voidaan jakaa neljään ryhmään:

1. Yhteistyö ja sen fasilitointi
2. Uusien konseptien ja työkalujen kehittäminen
3. Tuki hyvien käytäntöjen käyttöönottoon
4. Luonnon ja arjen valintojen yhteyksiä avaava koulutus

Monet kaipasivat mahdollisuutta verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa ja tehdä yhteistyötä. Muutaman toimijan konkreettinen toive oli koulujen toimintakulttuurin muuttuminen siten, että nuoret pääsisivät helpommin kiinni kestävään arkeen. Yhtenä tapana edistää tätä nähtiin yhteistyön fasilitointi valtakunnallisen opetuksen ja koulutuksen johdon saamiseksi mukaan.

Useat peräänkuuluttivat uusia konkreettisia, helppoja ja kokemuksellisia tapoja innostaa nuoria ja aikuisia toimimaan luonnon puolesta. Myös erilaisille käytännön työkaluille, kuten luontotekojen vaikutuksia avaaville visualialisoinneilla ja vaikutuksia osoittaville mittareille, on kysyntää.

Jotkut haastateltavista kokivat tärkeäksi, että jo olemassa olevat luontoa vaalivat arjen hyvät käytännöt tehtäisiin laajemmin näkyviksi. Se mahdollistaisi rakentamisen aiemmin kehitetyn päälle, jotta pyörää ei tarvitsisi keksiä aina uudestaan. Toiset kaipasivat tukea joko heidän itsensä tai muiden kehittämien ja toimiviksi todettujen ihmisten innostamisen ja osallistamisen -toimintamallien näkyväksi tekemiseen ja skaalaamiseen.

Pelkkä tieto ei riitä, tukea tarvitaan toimintaan

Käymissämme jatkokeskusteluissa kävi ilmi, että hyvien käytänteiden ja toimintamallien pelkkä näkyväksi tekeminen ei riitä. Listauksia on jo paljon ja ne ovat usein vaikeaselkoisia. Toimijat kertoivat kaipaavansa hyvien käytänteiden ja toimintamallien käyttöönottoon tukea, vaikkapa ”tuutoreita”, tiedon kulun parantamista hankkeiden välillä sekä yhteistyömahdollisuuksien foorumia.

Toimijat kokivat myös tärkeäksi tehdä näkyväksi, mikä toimi, missä kontekstissa ja miksi tai miksi ei. Lisäksi hyvien käytäntöjen jaottelu aloittelijat, jatkotaso ja edistyneet -tyyppisesti nähtiin tarpeelliseksi.

​Monet haastateltavista kokivat, että heillä itsellään ja oman organisaation henkilöstöllä ei ole vielä riittävää ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja arjen valintojen välisistä yhteyksistä. He näkivät, että oman ymmärryksen lisääminen on edellytys ihmisten innostamiselle toimimaan luonnon puolesta.

Toimijoiden konkreettinen toive oli omalle organisaatiolle tai laajemmalle sektorille räätälöity luonnon monimuotoisuutta ja arjen valintoja käsittelevä koulutus.

Yhdessä kohti hyvää elämää luonnon kantokyvyn rajoissa

On hienoa, että Suomessa on kasvava määrä muitakin kuin ympäristöalan toimijoita, jotka aidosti haluavat ryhtyä toimenpiteisiin, jotta ilmastonmuutos sekä luontokato saadaan pysäytettyä.

Kansalaisten arjen valinnoilla eli sillä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme, on suuri vaikutus molempiin. Siksi kansalaisten kanssa toimivien sidosryhmien motivaatio ja valmiudet innostaa ja osallistaa ihmisiä toimimaan luonnon puolesta ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Haastattelujen perusteella motivaatiota on. Seuraavat askeleet ovat sidosryhmien tukeminen vastausten löytymisessä heitä askarruttaviin kysymyksiin, yhteistyön fasilitointi sekä erilaisten konseptien ja työkalujen kehittäminen.

Näitä asioita edistämme myös Sitran Luonto ja arki -projektissa, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.