Mistä eväitä talouden jälleenrakentamiseen?

Koronaviruspandemian kaltainen äkillinen ja globaali shokki on tragedia niin lukuisille ihmisille, yrityksille kuin kansantalouksillekin. Samalla se on tosiasia ja poikkeustila. Akuutti kriisi kuitenkin loppuu ennen pitkää, joskaan vielä emme tiedä, kuinka nopeasti.

Epävarmuudesta huolimatta jo nyt on syytä katsoa eteenpäin, pyrkiä tunnistamaan mahdollisuuksia ja konkretisoida keinoja kriisin yli pääsemiseksi.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten yritysten toimintaedellytyksiä ja uudistumiskykyä voidaan edistää megatrendeihin perustuvalla ennakoinnilla ja yhteistyöllä. Sitra yhteistyöverkostoineen on paneutunut suurten yhteiskunnallisten muutosten ratkomiseen ja tuottanut yritysten käyttöön toimintamalleja, edelläkävijäesimerkkejä sekä käytännön kokeiluista saatua oppeja.

Artikkelissa kerrotaan, miten yritysten liiketoimintamalleja voidaan kehittää kiertotalouden periaatteiden mukaan planeetan kantokyvyn rajoissa. Miten datamassoja ja henkilökohtaista dataa voidaan vastedes hyödyntää reilusti ja kannattavasti? Mihin suuntaan suomalaiset ja eurooppalaiset palveluekosysteemit ovat menossa ja mitä käytännön oppeja arkisten palvelujen kehittämisestä meillä on jo ennestään?

Sitra-lain mukaan Sitran tehtävänä on mm. edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä.

Miltä lain kirjaus ja sen pohjalta jo tehty ja parhaillaan tehtävä tulevaisuustyö näyttävät nyt, poikkeusoloissa ja ”koronalinssien” läpi katsottuna?

Megatrendit auttavat hahmottamaan pelikentän muutosta

Aikaan ennen koronaa ei ole paluuta. Siksi meidän kannattaa nyt kaikin tavoin keskittyä asioihin, joihin voimme vaikuttaa ja tietenkin myös tunnistaa näitä vaikuttamisen paikkoja.

Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva kirjoitti vastikään blogitekstissään tulevaisuuskartoista. Yhden näkymän tulevaan ja mahdollisten uusien polkujen löytämiseen antaakin alkuvuodesta julkistettu Sitran Megatrendit2020 -päivitys.

Päivityksessä tunnistetut megatrendit ja ihmiskuntaa haastavat viheliäiset ongelmat kuten ilmastonmuutos eivät koronakriisistä huolimatta ole kadonneet minnekään. Siksi niiden kautta voidaan myös hahmottaa akuutin kriisitilanteen jälkeistä maailmaa.

Edelleen pätevä on myös johtopäätös, että niin yritysten kuin kansakunnankin kohdalla menestys syntyy vastedes olemalla osa ratkaisuja näihin globaaleihin ongelmiin ja ilmiöihin.

Megatrendeistä talouden jälleenrakennuksessa korostunevat näillä näkymin erityisesti ekologisen jälleenrakentamisen kiireellisyys, teknologian entistäkin tiiviimpi sulautuminen arkeemme sekä se, että talousjärjestelmämme etsii suuntaansa, kuten se teki jo ennen pandemiaa.

Yrityksillä on edessään digiloikka, perustukset jo olemassa

Koronakriisi on mullistanut useimpien ihmisten arjen ja nopeuttanut jo ennestään menossa olleita digiloikkia, olipa sitten kyse etätyöstä tai erilaisista käyttämistämme palveluista.

Sitra on viimeksi kuluneiden vuosien – ja vuosikymmenten – aikana toteuttanut lukuisia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut joko itse palvelujen tai palvelujärjestelmien tai niiden perustana olevien rakenteiden uudistumiskyvyn parantaminen.

Uudistustyön keskeisiä tavoitteita ovat olleet mm. asiakaslähtöisyyden parantaminen, datan uudenlainen ja reilu käyttäminen sekä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen. Mahdollisuuksiin tarttuminen paitsi parantaa palveluja ja niiden vaikuttavuutta myös avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Käytännön esimerkkejä tästä uudistustyöstä ovat esimerkiksi suomi.fi-palvelun taustalla oleva Palveluväylä-tiedonsiirtoalusta sekä parhaillaan mm. koronan etäoirearviointiin käytettävä omaolo.fi-palvelu, jonka ensimmäinen kokeiluversio noin kuusi vuotta sitten oli Sitran ja Hämeenlinnan kaupungin kehittämä ja kokeilema Virtuaaliklinikka-konsepti. Hyvä esimerkki laajasta yhteistyöprojektista on myös vuoden 2020 alussa toimintansa aloittaneen FinData-palvelun taustalta löytyvä Isaacus-projekti.

Datan uudenlaiseen hyödyntämiseen liittyen Sitra luo parhaillaan reilun datatalouden pelisääntöjä, standardia, teknisiä ratkaisuja ja käytännön kokeiluja. Tähän liittyen on käynnissä haku IHAN-yritysohjelmaan, jossa luodaan uusia, datan hyödyntämiseen perustuvia liiketoimintamalleja. Haku on auki toukokuun loppuun asti. Myöhemmin tänä keväänä aukeaa myös IHAN-kokeilualusta, missä yritykset voivat kokeilla ja kehittää reilun datatalouden mukaisia palveluja. Kokeilualustaa hyödynnetään myös IHAN-yritysohjelmassa, jossa syksyllä lähdetään kehittämään näitä palveluja. 

Voittojen ansaintalogiikka muuttuu kiertotalouden myötä

Koronanjälkeisen ajan talous rakentuu uudenlaisista lähtökohdista, myös kestävyyden näkökulmasta. Suomalaisten yritysten kilpailukyky perustuu edelläkävijäratkaisuille, jotka luovat pohjaa hiilineutraalille tulevaisuudelle – yhteiskunnalle, jonka hyvinvoinnin rahoitus ei nojaa luonnonvarojen ylikulutukseen. Yritysten voitot jaetaan aivan eri perustein kuin ylikulutuksen aikakaudella, kun elvytystoimienkin ennakoidaan korostavan kestävää vihreää kasvua.

Olemme luonnostelleet Kiertotalouden kansalliseen tiekarttaan visiokuvaa yritysten toiminnasta kiertotalouden mukaisessa yhteiskunnassa: Jatkossa kuluttajien kuin yritystenkin on esimerkiksi luontevaa hankkia suorite tai palvelu fyysisen tuotteen sijaan – palveluiden osuus kasvaakin suhteessa tuotteiden myyntiin.

Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat avaimia yritysten uuteen menestykseen. Sitra on muun muassa luonut yhteistyössä Teknologiateollisuuden kanssa käsikirjan ja työkalut valmistavalle teollisuudelle siitä, kuinka liiketoiminta muutetaan kiertotalouteen. Autamme ensinnäkin tunnistamaan sektoreittain millä kiertotalouden liiketoimintamalleilla on odotettavissa eniten liiketoimintapotentiaalia. Toisekseen opas auttaa luonnostelemaan kiertotalouden vaatimat muutokset organisaatiossa sekä keskeiset vaiheet muutokselle.

Millaisia ovat yritysten kiertotalousratkaisut? Olemme koonneet inspiraatioksi yli sadan suomalaisen yrityksen Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan. Haastamme listalla suomalaisyritykset vastaamaan muuttuneen maailman tarpeisiin.

Esimerkiksi traktorivalmistaja Valtra on hakenut kasvua uudesta, palautuspulloista tutusta liiketoimintamallista, jossa käytettyjen vaihteistojen kunnostaminen uudenveroisiksi tehtaalla synnyttää lisäarvoa ja mahdollistaa asentajien osaamisen kehittämisen sekä uuden, vähähiilisemmän palvelun.

Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kilpailuvaltti

Koronakriisi on shokki myös kansantalouksille eri puolilla maailmaa. Samalla kun kuntien ja valtion rahapussien nyörit pitemmällä aikavälillä todennäköisesti kiristyvät, tarve uudenlaisille toiminta- ja rahoitusmalleille lisääntyy. Julkisiin hankintoihin tämä heijastunee siten, että vaikuttavuus valintakriteerinä painottuu entisestään.

Katseet siis siirtyvät suoritemääristä ja yksikköhinnoista siihen, mitä ostopalvelulla tavoitellaan ja mitä sillä saadaan aikaan – vähän samaan tapaan kuin kiertotaloudessa tuotteiden sijaan hankitaan palvelua. Jos kunta vaikkapa kilpailuttaa ikäihmisten ruokakuljetukset, sopimuksiin ei kirjata toimituskertoja vaan tavoitteet ja mittarit sille, että tilaukset toimitetaan oikea-aikaisesti oikeisiin osoitteisiin.

Vaikuttavissa hankinnoissa ovat vahvoilla etenkin sellaiset palveluntarjoajat, joilla on innovatiivisia ratkaisuja ja jotka pystyvät todentamaan toimintansa vaikutusketjuja. Sitra on järjestänyt yrityksille ja järjestöille vaikuttavuuden mallintamiseen ja mittaamiseen liittyvää koulutusta useiden vuosien ajan, viimeksi syksyllä 2019. (Tutustu Vaikuttavuuden Boot Camp -koulutusaineistoihin.) Vuonna 2020 Sitran työtä tällä saralla jatkavat Impact Club Accelerator  ja Arvo-liiton koordinoima Impact StartUp.

Vaikuttavuusinvestoinnit, etenkin nk. tulosperusteiset rahoitussopimukset eli SIB-sopimukset ovat julkiselle sektorille työkalu uudenlaisiin kokeiluihin ja budjetin ulkopuoliseen lisärahoitukseen. SIB-sopimuksessa julkinen sektori, yritykset ja sijoittajat yhdistävät voimansa yhteisen, mitattavan tavoitteen saavuttamiseksi. Tällainen sopimus tarjoaa mahdollisuuksia toimijoille, jotka osaavat mallintaa ja mitata yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. (Lue lisää vaikuttavuusinvestoimisesta ja käytännön SIB-esimerkeistä.)

Sitra toi vaikuttavuusinvestoimisen Suomeen vuonna 2014 ja edisti siihen liittyviä käytännön kokeiluja yli viiden vuoden ajan. Tätä työtä jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustettu uusi Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, jonka sivuilta löydät uusimmat tiedot vaikuttavuusinvestoimisesta ja työn alla olevista SIB-hankkeista.

Poikkeusoloissa vahvuuksien tunnistaminen ja yhteistyö korostuvat

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen arvioi, että Suomen ja suomalaisten perinteisiin vahvuuksiin on perinteisesti kuulunut vahva keskinäinen luottamus sekä luottamus päätöksentekoon ja yhteiskunnan instituutioihin.

”Luottamuksen ja entistäkin laaja-alaisemman yhteistyön varaan rakentuvat myös uudenlaisen arjen kulmakivet, kuten hyvin toimivat lähi- ja digipalvelut sekä kestävän talouden ja toimeentulon perustukset, joissa reiluus ja vastuullisuus näkyvät monin eri tavoin”, Katainen arvioi.

Sitran vahvuuksia taas ovat poikkeuksellisen hyvä tilannekuva, sopivien toimijoiden yhdistäminen ja mahdollisuus ketteriin kokeiluihin sekä kansainvälisen tason erityisosaaminen mm. kiertotaloudesta, datataloudesta ja hyvinvointisektorin ekosysteemistä. Nykyisissä poikkeusoloissa nämä vahvuudet vielä korostuvat entisestään.