sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
1. Mikä on näkökulmasi talouden kasvuun eli mitä on työpöydälläsi?
Matti Paavonen: Pääekonomistina olen mukana melkein kaikessa, mitä Sitra tekee eli siellä, missä kansantaloudellinen näkökulma korostuu. Ekonomistina tarkastelen etenkin yksilöiden kannustimia (ihmiset toimivat niin kuin he katsovat omasta näkökulmastaan parhaaksi), taloudellisia rajoitteita (kaikkea ei voi saada) ja vaihtoehtoiskustannuksia (ovatko resurssit yhdessä korissa paremmassa käytössä kuin jossain toisessa korissa).
Eeva Hellström: Sitran ennakoinnissa tarkastelemme vaihtoehtoisia tulevaisuuksia eli mahdollisia ja mahdottomalta tuntuvia sekä toivottuja että ei-toivottuja tulevaisuuksia. Tämä on näkökulmani myös talouden kasvuun. Jotta tulevaisuus olisi aidosti avoin, tarkastelen talouden kasvua aiheena, en ennalta määrättynä tavoitteena.
Petri Rouvinen: Olen tehnyt elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sivuavaa tutkimusta ja konsultointia yli kaksi vuosikymmentä. Tämä on pääasiallinen näkökulmani asioihin myös Sitrassa, jossa pääsen –ensimmäistä kertaa urallani – edistämään eri sidosryhmien välistä yhteistyötä myös käytännössä.
2. Suomi on noussut muutamassa vuosikymmenessä ”ryysyistä rikkauksiin”, mutta sittemmin kasvu on hiipunut ja suomalaisten koettu hyvinvointi heikentynyt. Mitä ainakin tarvitaan tulevaan menestykseen?
Matti Paavonen: Suomalaisten kulutusmahdollisuudet ovat nykyään selvästi yli Euroopan keskitason, ja maailman kansalaisten joukossa olemme varmasti onnekkaimmassa kymmenyksessä, jopa sen yläpäässä. Se on melkoinen suoritus maalle, joka oli itsenäistyessään hyvin köyhä ja matalasti koulutettu. Kuudentoista viime vuoden aikana työmarkkinoille on saatu yhä suurempi osa suomalaisista, mikä on ehdoton edellytys ikääntymishaasteista selviämiseen. Toisaalta Suomen tuottavuuskasvu on jäänyt olemattomaksi. Talouskasvu (se, että suomalaiset voivat tavoitella aiempaa enemmän hyvinvointia) edellyttää nopeampaa tuottavuuskasvua, joka puolestaan edellyttää uusia innovaatioita ja todennäköisesti myös lisää osaavaa työvoimaa. Tarvitsemme siis lisää innovaatioita, investointeja, osaamista ja osaajia.
Eeva Hellström: Tuleva menestys vaatii uudenlaista ajattelua talouden ja hyvinvoinnin suhteesta. Tarvitsemme hyvinvoinnista nykyistä laajemman käsityksen, joka huomioi muun muassa luonnon ja kansalaisten osallisuuden. Kaikenlainen menestys puolestaan edellyttää tietoa, osaamista, luovuutta ja innovaatioita.
Petri Rouvinen: Suomella on tulevan kasvun kannalta useita lupaavia tekijöitä, jotka ovat vielä osin piilossa. Yrityskannassa on runsaasti nuoria, pieniä ja innovaatiovetoisia kasvuyrityksiä, joista monilla on hyvät lähtökohdat kasvuun ja menestykseen. Maailmanlaajuisesti edessä on massiivinen vihreiden investointien buumi, ja Suomi on hyvissä asemissa vastaamaan tähän kysyntään.
Suomella on tulevan kasvun kannalta useita lupaavia tekijöitä, jotka ovat vielä osin piilossa.
3. Minkä yhden asian toivoisit jokaisen ymmärtävän taloudesta?
Matti Paavonen: Kannustimet. Uskon, että lähes kaikki ymmärtävät kannustimien vaikutukset intuitiivisesti. Joskus olemme niin keskittyneitä siihen, mitä itse haluamme, että unohdamme muiden intressit ja kannustimet. Jos ajattelisimme useammin sitä, mitä muut haluavat, saisimme useammin myös sen, mitä itse haluamme.
Eeva Hellström: Talouteen suhtaudutaan kuin luonnonlakeihin ilman vaihtoehtoja. Myös nykyistä talouskeskustelua hallitsee vaihtoehdottomuuden kieli. Talous on kuitenkin ihmisen luoma järjestelmä, joten ihminen voi sitä myös muuttaa. Helppoa ja nopeaa se ei ole, mutta mahdollista – ja tulevaisuuden kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta jopa välttämätöntä.
Petri Rouvinen: Työn tuottavuus kumpuaa siitä, että tehdään fiksumpia asioita paremmilla välineillä. Avain tähän on jatkuva uusien mahdollisuuksien etsiminen. Uusia ajatuksia ja uusia välineitä tarvitaan sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin.
4. Entä mikä talouden aihe ansaitsisi lisää huomiota yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Matti Paavonen: Yhteiskunnallinen luottamus ja konsensus. Talouskasvu ja korkea hyvinvointi edellyttävät sitä, että yhteiskunnan instituutiot toimivat ja kansalaiset luottavat sekä instituutioihin että toisiinsa. Tästä löytyy myös tutkimustietoa. Esimerkiksi taloustieteen Nobelin äskettäin saaneet professorit Daron Acemoğlu, Simon Johnson ja James Robinson ovat selvittäneet yhteiskunnan rakenteiden vaikutusta talouden kehitykseen.
Eeva Hellström: Emme voi elää talouskasvun seurausten kanssa, mutta yhteiskuntamme ei myöskään toimi ilman jatkuvaa talouskasvua. Tarvitsemme avointa ja rehellistä keskustelua siitä, että käsissämme on vakava dilemma, jonka ratkaisemiseksi meillä ei ole vielä riittäviä vastauksia.
Petri Rouvinen: Talous ja yhteiskunta kehittyvät yhä aineettomampaan suuntaan. Aineettomat tuotannontekijät arvonluonnin lähteenä tulisi ymmärtää nykyistä laajemmin.
Emme voi elää talouskasvun seurausten kanssa, mutta yhteiskuntamme ei myöskään toimi ilman jatkuvaa talouskasvua. Tämä on vakava dilemma.
5. Sitran uuden strategian ytimessä on Suomen kasvun vauhdittaminen luonnon kantokyvyn rajoissa. Miten huomioit tämän tavoitteen omassa työssäsi?
Matti Paavonen: Lyhyen aikavälin suhdanteiden sijaan pyrin pitämään katseen pidemmän aikavälin tulevaisuudessa: mikä olisi toivottavaa kehitystä ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa? Luonnon kantokyky on yksi rajoite sille, miten voimme tai miten meidän kannattaa hyödyntää resursseja talouskasvun edistämiseksi.
Eeva Hellström: Talous ei voi pitkällä jänteellä toimia ilman tervettä ja elinvoimaista luontoa. Koska luonnon kantokyvyn rajat on jo ylitetty, ympäristöhaittojen hillitseminen ei enää riitä, vaan talouden on kyettävä vahvistamaan luontopääomaa. Tästä syystä näkökulmani talouden kasvuun on mahdollisimman laaja. Määrällisen ohella kasvun tulee olla myös laadullista.
Petri Rouvinen: Elinikäinen ammatillinen missioni on edistää nykyisten ja tulevien suomalaisten hyvinvointia taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvan ajattelun ja vaikuttamisen keinoin. Tämä osuu varsin lähelle Sitran uuden strategian johtoajatuksia. Keväällä olin toimittajana ja kirjoittajana Vihreä kasvu -kirjassa, jossa luotiin kestävän kasvun viitekehys. En siis ainoastaan huomioi kestävän kasvun tavoitetta työssäni, vaan koen sen olevan työtäni.
6. Miten päätöksentekijöiden katseet saadaan suunnattua pidemmälle tulevaisuuteen? Tarvitaanko laskelmia, skenaarioita, syvää viisautta vai jotakin muuta?
Matti Paavonen: Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtaisempaa ja tarpeeseen paremmin vastaavaa tietoa. Päätösten vaikutukset pitää pystyä kuvaamaan konkreettisesti, jotta olisi selvää, mitä päätöksistä tai päättämättä jättämisestä seuraa pitkällä aikavälillä ja miten se vaikuttaa suomalaisten elämään. Toisaalta on hyväksyttävä, että aina paras päätös ei ole mahdollinen, vaan on tyydyttävä vähiten huonoon vaihtoehtoon. Silloinkin on tärkeää hahmottaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset.
Eeva Hellström: Elämme suurten muutosten ja epävarmuuksien aikaa. Onkin tärkeä tunnistaa, millaisiin oletuksiin käsityksemme tulevaisuudesta perustuu. Silloin vallitsevia odotuksia voi myös haastaa. Lisäksi on hyödyllistä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tässä auttaa esimerkiksi Mitä jos? -kysymysten esittäminen.
Petri Rouvinen: Poliittinen päätöksenteko vaikuttaa kansalaisten ja yritysten elin- ja toimintaympäristöihin enimmäkseen epäsuorasti, jolloin vaikutukset tulevat hitaasti. Tästä syystä päätöksenteon aikahorisontin tulisi olla mieluummin vuosikymmenissä kuin vuosissa. Tarvitaan viestintää siitä, että poliitikot ja virkamiehet mieltävät tehtävänsä tässä suhteessa oikein.
Päätösten vaikutukset pitää pystyä kuvaamaan konkreettisesti, jotta olisi selvää, mitä päätöksistä tai päättämättä jättämisestä seuraa pitkällä aikavälillä ja miten se vaikuttaa suomalaisten elämään.
7. Sitra alkaa pian kerätä heikkoja signaaleja eli muutoksen ensimerkkejä. Oletko huomannut heikon signaalin, joka ennakoi jonkinlaista muutosta taloudessa tai talousajattelussa?
Matti Paavonen: Kuluttajien luottamusindikaattori kuvaa kuluttajien omaan ja Suomen talouteen liittyviä odotuksia. Indikaattorin heilunta on lisääntynyt valtavasti vuoden 2010 jälkeen, ja samalla sen korrelaatio vakaampien talouslukujen kanssa on heikentynyt. Tämä selittynee osittain sillä, että sosiaalisen median myötä kuluttajien saaman informaation määrä on lisääntynyt. Tieto – niin oikea kuin väärä – välittyy nopeammin ja heijastuu nopeasti myös tulevaisuuden näkymiin. Odotuksilla taas on tunnetusti jossain määrin itseään toteuttavaa vaikutusta. Jos tällainen odotuksiin liittyvä heilunta on pysyvää tai jopa lisääntyy, lisääkö se edessä olevien tulevaisuuksien epävakautta?
Vielä toinen: Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan viime vuosien kehityksen perusteella, että maahanmuutto on tulevaisuudessa selvästi ripeämpää kuin edellisessä ennusteessa. Tästä seuraisi, että työikäisen väestön määrä kääntyisi nousuun jatkuvan laskun sijaan. Tällä kehityksellä olisi toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun. Väestöennuste ei toki muuta tulevaisuuttamme. On kuitenkin kiinnostavaa nähdä, miten se vaikuttaa keskusteluun maahanmuutosta ja työvoiman tarpeesta sekä ylipäätään yhteiskuntaan.
Eeva Hellström: Olen kiinnostuksella seurannut regeneratiivisen eli uusintavan talousajattelun nopeaa nousua sekä vastuullisuuden edelläkävijäyritysten että EU:n ympäristöpolitiikan agendalle. Uusintava talous toimii yhteistyössä luonnon ja paikallisten yhteisöjen kanssa siten, että niiden elinvoima kasvaa. Uusintava talous haastaa käsitystämme taloudesta ja tulevaisuudesta syvällisten oletusten tasolla. Mitä jos emme näkisi taloutta mekanistisena koneena, vaan luonnon kanssa yhteistyössä toimivana elävänä ekosysteeminä?
Petri Rouvinen: Kaipuu kiireettömiin kohtaamisiin.
8. Mikä luo toivoa?
Matti Paavonen: Tilastot siitä, että maailma on muuttunut paremmaksi monella mittarilla: tieliikennekuolleisuus on vähentynyt, lapsikuolleisuus on vähentynyt, ihmisten elinikä on pidentynyt, onnellisuus on lisääntynyt ja köyhyys maailmassa on vähentynyt. Arkielämässä tulevaisuudenuskoa valavat lapset ja nuoret, jotka ovat meitä edeltäviä sukupolvia nokkelampia, huomaavaisempia ja tunnetaitavampia.
Eeva Hellström: Yllätysten ja epävarmuuksien ajassa syvällisempi ymmärrys talouden kasvusta lisää yhteiskunnan resilienssiä eli kriisinkestävyyttä. Talouden tulevaisuudesta keskustellaan aiempaa rohkeammin, ja keskusteluun osallistuu jatkuvasti uusia toimijoita. Vaikka talouteen liittyvä tulevaisuusvalta – eli valta määritellä toivottavia tulevaisuuksia – on edelleen melko keskittynyttä, se laajenee askel askeleelta. Tämä on tärkeää, sillä talouskeskustelun monipuolisuus vahvistaa kykyämme varautua yllätyksiin ja tunnistaa niistä myös mahdollisuuksia.
Petri Rouvinen: Maailma on täynnä vielä keksimättömiä mahdollisuuksia, jotka vain odottavat hyödyntäjäänsä!
Toivoa luovat tilastot siitä, että maailma on muuttunut paremmaksi monella mittarilla.
