Näin resursseja käytetään suomalaisessa kotitaloudessa

Tulevaisuuden kotitalous -hankkeen osallistujat pitivät kuukauden ajan päiväkirjaa arjestaan ja kulutuksestaan. Tuloksina saimme erityislaatuisen katsauksen viiden tavallisen jyväskyläläisen kotitalouden materiaalikulutukseen.

Tulevaisuuden kotitalous -hankkeessa viisi jyväskyläläistä kotitaloutta kokeilee, millaista olisi elää resurssiviisaassa tulevaisuudessa. Kokeilujakson aikana tehdään niin pieniä käyttäytymismuutoksia kuin simuloidaan kotitalouksille resurssiviisaita palveluita, joita ei vielä ole edes markkinoilla. Ennen kuin kokeiluja voidaan aloittaa, tekijätiimimme selvitti, miten kotitaloudet käyttävät resursseja arjessaan.

Pääasiallinen työkalu kulutuksen selvittämiseen oli materiaalijalanjäljen mittaaminen. MIPS eli material input per service kuvaa paljonko luonnonvaroja tavara tai palvelu, automatkasta punttisaliin, kuluttaa. Henkilön materiaalikulutus mitataan materiaalijalanjälkenä ja sen yksikkö on kilogramma. Materiaalijalanjäljen lisäksi arvioitiin karkeasti myös kotitalouksien hiilijalanjälki. Materiaali- ja hiilijalanjäljet tukevat erinomaisesti toisiaan: toinen korostaa ihmisen vaikutusta materiaalisen luonnonvarojen kulutukseen, toinen ihmisen vaikutusta ilmastoon.

Mittausjakson aikana kotitaloudet pitivät arjestaan tarkkaa kirjaa. Liikkuminen, ruoka, asuminen, vapaa-ajan käyttö ja monet muut toimet päätyivät numeroiksi paperille, ja näistä luvuista tekijätiimimme laski  materiaali- ja hiilijalanjälkiraportin kotitalouksille.

Kotitalouksien tuloksia katsoessa on hyvä pitää mielessä suomalaisen kotitalouden keskiarvo.  Suomalaisen materiaalijalanjälki on keskimäärin 41 000 kiloa vuodessa. Tulokset esitetään yleensä jaettuna kuuteen osa-alueeseen: arkiliikenne, matkailu, kodin tavarat, elintarvikkeet, vapaa-aika ja asuminen. Niin asumisen kuin arkiliikenteenkin osuus ovat molemmat hieman yli 10 000 kiloa. Seuraavaksi suurimmat osuude muodostavat matkailu ja elintarvikkeet. Tavarat ja vapaa-aika ovat materiaalijalanjäljeltään yhteensä vain muutamia tonneja. Yksinkertaisesti sanottuna me suomalaiset liikumme pitkiä matkoja ja usein yksityisautolla, asumme tilavasti ja energiaa kuluttavalla tavalla sekä syömme resurssiraskaasti. Aiemmin Suomessa toteutetussa KotiMIPS-hankkeessa henkilöiden materiaalijalanjäljet vaihtelivat 118 000 kilon ja 13 000 kilon välillä vuodessa.

Kestävän kulutuksen keskiarvo koko planeetallemme on 8 000 kiloa vuodessa per henkilö, ja tähän tavoitteeseen tulisi  tutkimusten mukaan päästä vuoteen 2050 mennessä.

Lue lisää kotitalouksien ympäristövaikutuksista ja jalanjälkien mittaamisesta:

Suomi-Vihisen pariskunta: Yli kaksisataa kravattia!
Vartia: Yksin asuminen ja autoilu kasvattavat jalanjälkeä
Pehkoset: Autottomalla perheellä pienin jalanjälki
Keinonen ja Simola: Lihansyönti ja matkailu kasvattavat jalanjälkeä
Laukkariset: Ruuhkavuodet kasvattavat materiaalijalanjälkeä

Seuraavaksi kokeillaan, miten ympäristökuormitusta voi pienentää ja miten keskisuomalaiset taloudet voivat elää resurssiviisaasti! Seuraa perheiden elämää tällä sivustolla ja Facebookissa.