Nuoret tarttuivat tulevaisuusvaltaan Arabian peruskoulussa

Tutkimusmatka nuorten tulevaisuusvaltaan -hankkeessa kehitetään keinoja nuorten tulevaisuusvallan vahvistamiseen peruskoulumaailmassa. Hankkeen toteuttaa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu ja se on yksi Sitran rahoittamista pilottihankkeista, joissa kokeillaan tulevaisuusvallan laajentamista käytännössä.

Yhteistyökumppanina on helsinkiläinen Arabian peruskoulu. Tulevaisuuskoulun perustajajäsen taidekasvattaja Ilpo Rybatzki sekä Arabian koulun kuvataiteen opettaja Liisa Luostarinen ja käsityön opettaja Anni Valasmo luotsaavat yhdeksäsluokkalaisista nuorista kerättyä noin kymmenen hengen porukkaa, joka on lukuvuonna 2023–2024 toteuttanut koulussa tulevaisuusvaltaan liittyvää toimintaa muille ysiluokkalaisille.

Kesällä ja syksyllä 2024 Tulevaisuuskoulu analysoi Arabian koulun vastuuopettajien kanssa hankkeen opit ja kehittää sillä perusteella käytännönläheisen mallin ja materiaalin nuorten tulevaisuusvallan vahvistamiseen kouluissa. Mallia tarjotaan laajasti koulujen käyttöön Suomessa, ja sillä tuetaan opetussuunnitelman tavoitteita.

“

Keskeistä on pyrkimys vahvistaa nuorten kykyä kuvitella parempia ja kestävämpiä tulevaisuuksia niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnankin tasolla.

Ilpo Rybatzki

Rybatzkin mukaan hanke on luonut Arabian koululle mahdollisuuksia jakaa tulevaisuusvaltaa aikuisilta nuorille.

”Muihin kouluihin tarjottavan mallin muotoilussa tärkeintä ovat näkökulmat, periaatteet ja toimintatavat, jotka kontekstista riippumatta auttavat vahvistamaan nuorten tulevaisuusvaltaa kouluissa. Keskeistä on pyrkimys vahvistaa nuorten kykyä kuvitella parempia ja kestävämpiä tulevaisuuksia niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnankin tasolla”, Rybatzki sanoo.

Oppilaille tilaa tulevaisuusvallan pohtimiseen

Kokeilu alkoi syyslukukaudella 2023 kaikille Arabian peruskoulun ysiluokkalaisille pidetyllä Tulevaisuusvalta -työpajalla. Työpajassa pohdittiin, että tulevaisuus on läsnä kaikkien elämässä. Se on avoin vaihtoehdoille, ja nyt tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, minkälaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Siksi on tärkeä pystyä kuvittelemaan toivottavia tulevaisuuksia, joita kohti voisimme ja haluaisimme kulkea.

Jotta nuoret saisivat hankkeessa aidosti ja alusta saakka tulevaisuusvaltaa, työpajassa heille tarjottiin mahdollisuutta osallistua tulevaisuusvaltaa pohtivaan ydinryhmään, jonka tehtäväksi tuli suunnitella tulevaisuusvalta-aiheisia tuntisisältöjä sekä muuta toimintaa koulun muille oppilaille. Noin kymmenen nuorta tarttui tilaisuuteen.

Ysiluokkalaisten ydinryhmä on puolen vuoden aikana saanut aikaan paljon. Joka toinen viikko he ovat kokoontuneet vapaana olevaan luokkatilaan yhden oppitunnin ajaksi. Aluksi he pohtivat asiaa teoriassa.

”Tutkimme tulevaisuusvallan käsitettä: mitä se tarkoittaa, ja kenellä on valta hallita tai miettiä muiden tulevaisuutta? Kun olimme sen sisäistäneet, pidimme koulun muille ysiluokkalaisille oppitunnin tulevaisuusvallasta”, kertoo ydinryhmäläinen Lulu Vallin.

Ryhmä myös ideoi ja järjesti oppitunnin, jossa tunnettu tietokirjailija ja historian opettaja Joona-Hermanni Mäkinen luennoi vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta aiheella ”vaihtoehtoja kapitalismille”.

”Oppilaat ovat saaneet käyttää myös perinteisempää valtaa eli valtaa käyttää tuntiresurssia. Opetussuunnitelmissa on varsin tarkkaan määritelty, mitä kaikkea kouluvuoteen pitää saada mahtumaan, joten oikeus tehdä poikkeamia tuntiresurssiin on konkreettista ja varsin suurta valtaa”, Luostarinen toteaa.

Suomen kielen tunneilla kirjoitettiin aineita tulevaisuudesta. Kuvataiteen tunneilla ysit suunnittelivat koulun pihalle tulevaisuusvalta-aiheista muraalia. Käsityötunnilla vaatesuunnittelija Emilia Kuurila pohti yhdessä nuorten kanssa tulevaisuuden muotia, ja työpajassa nuoret pääsivät suunnittelemaan omat tulevaisuuden mallistonsa.

Yhteiskuntaopintunnille ydinryhmä järjesti politiikkapaneelin, jossa kansanedustaja Noora Fagerström (kok.) ja Maj Kivelä (vas.) saivat vastata nuorten tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kysymysten laadinnassa ydinryhmää sparrasi Yleisradion politiikan toimittaja Matti Riitakorpi.

Ydinryhmäläisiä kiinnosti myös tulevaisuuden työ ja työelämä, ja he miettivät sopivaa vierailukohdetta. Luontevimmalta tuntui mennä vierailulle Sitraan, jossa ryhmän ottivat vastaan Lilli Poussa, Otto Tähkäpää ja Vesa-Matti Lahti.

”He puhuivat Sitrasta, sen strategiasta ja omasta työhistoriastaan. Pohdimme yhdessä, millaisia työpaikkoja ja työtä tulevaisuudessa on ja miten työ silloin määritellään”, Vallin kertoo.

“

Ydinryhmäläisyys on tuonut paljon ajatuksia, miten tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Lulu Vallin

Ydinryhmän nuoret tekivät lukuvuoden aikana paljon järjestelytyötä: suunnittelivat, aikatauluttivat, lähettivät sähköposteja… Se on ollut pienesti stressaavaa, mutta enimmäkseen mukavaa.

”Mitään tällaista ei ole ennen ollut. On tosi kiva, kun pääsee vaikuttamaan asioihin”, ydinryhmäläinen Omar Salih sanoo.

”Ydinryhmäläisyys on tuonut paljon ajatuksia, miten tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Yhteiseen tulevaisuuteen maiden hallinnot ja päättäjät vaikuttavat eniten, mutta päättäjiin taas vaikuttavat muut yksilöt”, Vallin toteaa.

”Tässäkin hankkeessa toki ovat vaikuttaneet he, jotka ovat halunneet vaikuttaa”, ydinryhmäläinen Luukas Lindholm huomauttaa. ”Haluan itse toimia jonkin paremman puolesta, ja jos löydän epäkohdan, haluan parantaa sen.”

 Huipentumana tulevaisuusfestarit

Toukokuussa ydinryhmän työ huipentui kaikille koulun ysiluokkalaisille järjestettyihin tulevaisuusfestareihin Arabian koulun takapihalla. Aurinko paistoi kirpeässä kevätilmassa. Oppilasbändi Magic esitti suurella volyymilla varsin taidokasta funkrock-musiikkia. Ilpo Rybatzki tarjoili kasvishodareita.

Musiikin pauhatessa oppilaat aloittivat tulevaisuusvalta-aiheisen muraalin maalaamisen koulun betonimuuriin. Oppilaat saivat suunnitella lumpuista nukkejen päälle tulevaisuuden muotia ja muotoilla omaa utopiaansa kirjoittamalla ”entä jos” -teemaisia ajatuksia pieniin lippuihin, jotka lyötiin pystyyn istutuspenkin multaan. Sisätilassa pyöri ASMR-video, jossa kuiskittiin, ”miltä tulevaisuus tuntuu, tuoksuu, haisee…”

”Entä jos?” on yksi tulevaisuusajattelun peruskysymyksistä, joka vie ajattelua kohti yllättävämpiä tulevaisuuksia. Se auttaa hahmottamaan, että tulevaisuuksia on monia ja ne voivat olla toisenlaisia, kuin ehkä oletamme. Tulevaisuuden muotipaja toi ehkä kaukaiselta tuntuvan tulevaisuuden lähelle ja käsinkosketeltavaksi. Erilaisia tulevaisuuksia konkretisoivat asiat ja esineet voivat parhaimmillaan avartaa ajatteluamme siitä, mitä kaikkea se voi olla. 

Kysyimme tapahtumaan osallistuneilta kolmelta Arabian koulun ysiluokkalaiselta heidän mietteitään tulevaisuudesta.

Mikä tulevaisuudessa huolestuttaa? Mikä innostaa?

Ilmari Kuisma: Ilmastonmuutos huolettaa, tekniikka innostaa.

Viktor Immonen: Ilmastonmuutos huolestuttaa. Innostaa teknologinen kehitys, että mihin saakka siinä päästään.

Iina Partanen: Huolestuttaa ilmastonmuutos ja Suomen poliittinen tilanne. Innostaa se, miten näitä lähdetään ratkaisemaan.

Mikä, kuka tai ketkä vaikuttavat siihen, millaisena näet tulevaisuuden?

Ilmari Kuisma: Valtio ja eduskunta.

Viktor Immonen: Suomen ja maailman johtajat.                          

Iina Partanen: Läheiset, koulun opettajat ja henkilökunta, somevaikuttajat, ehkä myös päättäjät.

Kenen tai keiden vallassa on se, millaiseksi tulevaisuus muodostuu? Onko joillain enemmän valtaa kuin toisilla?

Ilmari Kuisma: Se on niiden vallassa, joilla on rahaa tai poliittista valtaa, niin kuin kaikki muukin on heidän vallassaan.

Viktor Immonen: Toki kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Poliitikoilla on valtaa, mutta itsekin voi tulevaisuudessa halutessaan päästä vastaavaan, vaikuttavaan asemaan.

Iina Partanen: Päättäjien vallassa on eniten se, mihin Suomea maana viedään. Pienemmässä ympäristössä, esimerkiksi koulussa, opettajat ja oppilaat päättävät paljon asioista.