Parempia tuotteita ja palveluja sekä uutta osaamista – Näin dataa jakavat verkostot ovat hyötyneet yhteistyöstä

Suomalaiset dataa jakavat yhteistyöverkostot eli dataekosysteemit ovat saaneet datan jakamisesta selkeitä hyötyjä. Yritykset ja julkiset organisaatiot kertoivat Sitran kyselytutkimuksessa tehostaneensa jaetun datan avulla prosessejaan, luoneensa uusia ja parempia palveluita ja käynnistäneensä kumppaniensa kanssa uusia hankkeita.

Verkostotoimijat olivat myös saaneet käyttöönsä uutta tietoa kumppaneilta ja niiden ymmärrys omista vahvuuksistaan, kehityskohteistaan, liiketoiminnastaan ja toimialasta oli lisääntynyt.

Dataekosysteemien vahvuuksia ovat asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen ja verkostoituminen, mutta liiketoiminnan kasvattamisessa ne tarvitsevat lisäosaamista, kyselytutkimus paljasti. Suurin osa ekosysteemeistä tavoittelee tulevaisuudessa yhteistyön syventämistä ja palveluiden tuottamista kumppaneiden kanssa.

Tiedot käyvät ilmi Sitran Dataa hyödyntävien ekosysteemien ja verkostojen kehitysaste 2023 -kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin yhdessä tutkimusyritys Innolinkin kanssa touko-kesäkuussa 2023. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää dataekosysteemien toimintaa ja luoda kokonaiskuvaa niiden kehitysasteesta, haasteista ja vahvuuksista sekä datan jakamisesta saaduista hyödyistä. Tutkimukseen osallistui 111 vastaajaa eri dataekosysteemeistä useilta eri toimialoilta.

Tulevaisuuden datatalous nojaa yhteistyöverkostoille

Monimutkaistuvassa toimintaympäristössä on kyettävä kehittämään ratkaisuja asiakkaiden haastaviin tarpeisiin ja sopeuttamaan omaa toimintaa. Yhden organisaation oma osaaminen tai resurssit eivät useinkaan riitä, vaan ratkaisuja voi löytyä yhteistyöstä kumppanien kanssa, jolloin voi muodostua samaan suuntaan pyrkiviä verkostoja ja ekosysteemejä. Kun verkostojen yhteisen innovoinnin yhtenä lähtökohtana tai mahdollistajana toimii kerättävä ja analysoitava data, kutsutaan niitä dataekosysteemeiksi tai -verkostoiksi.

Dataekosysteemissä tai -verkostossa on mukana vähintään kolme keskenään dataa jakavaa organisaatiota, joilla on yhteinen tavoite. Laajemmat datavarastot mahdollistavat olemassa olevien prosessien tehostamisen ja uuden liiketoiminnan luomisen. Ekosysteemissä voi syntyä yhteinen tuote, palvelu tai ratkaisu, tai kukin toimija voi kehittää omia tuotteitaan jaettua dataa hyödyntäen. Tämä vaatii usein toimintakulttuurien kehittämistä, minkä lisäksi eri lähteistä peräisin oleva data on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. Datan käyttöä koskevien oikeuksien varmistamiseksi tarvitaan myös toimivaa infrastruktuuria ja luottamusta toimijoiden välillä.

Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden onkin tärkeää ymmärtää yhteistyöverkostojen toimintatapoja ja mahdollisuuksia paremmin.

Datan jakamisesta merkittäviä hyötyjä ekosysteemeille

Millaisia kokemuksia suomalaisyrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla sitten on datan hyödyntämisestä ja jakamisesta kumppaneiden kanssa?

Valtaosa, noin 67 prosenttia vastaajista arvioi, että datan jakamisesta on syntynyt konkreettista hyötyä. Suurimpia hyötyjä olivat uusien asiakkuuksien ja yhteistyökumppaneiden löytyminen, mahdollisuus luoda uusia palveluita ja uutta liiketoimintaa sekä tehostaa prosesseja.

“Organisaatiomme hakee ekosysteemistä uusia ideoita, projekteja ja uudenlaista yhteistyötä”, eräs verkoston jäsen kuvasi kyselyvastauksessaan. Muita hyötyjä ovat olleet lisäksi muun muassa uusien pilottien ja hankkeiden rakentuminen, manuaalisen työn vähentyminen, tiedon ja sitä kautta ymmärryksen lisääntyminen, imagon parantuminen yhteistyön myötä, parempi tiedolla johtaminen sekä päästöjen vähentyminen yhteistyön kautta.

Kyselyn tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia, joissa on niinikään todettu datan jakamisen hyödyttävän organisaatioita. Teknologiapalveluyritys CapGeminin tutkimus osoitti, että datan jakamisen seurauksena syntyy yleensä liikevaihdon kasvua, parannuksia tuottavuuteen ja merkittävää nousua asiakastyytyväisyydessä.

“

Organisaatiomme hakee ekosysteemistä uusia ideoita, projekteja ja uudenlaista yhteistyötä.

Dataverkoston jäsen

Kolmasosa vasta alkumetreillä datan jakamisessa

Sitran kyselyyn vastanneista jopa kolmasosa ei kuitenkaan osannut arvioida tai ei tiennyt, oliko datan jakamisesta syntynyt hyötyä. Mikä voi selittää tätä melko korkeaa prosenttiosuutta? Kyselyn tulosten valossa vastaus näyttää löytyvän ekosysteemin tai sen jäsenorganisaatioiden kehitysasteesta.

Organisaation kehittyminen datan hyödyntämisessä voidaan jakaa neljään vaiheeseen:

1. Organisaatio käyttää ainoastaan omaa sisäistä dataansa​​.
2. Organisaatio käyttää oman datansa lisäksi myös ulkoisia datalähteitä ja avointa dataa.​
3. Organisaatio muodostaa löyhän datan jakamisen verkoston muiden toimijoiden kanssa.
4. Organisaatio toimii kiinteänä osana tiivistä dataekosysteemiä, jolla on selkeät yhteiset palvelut, säännöt, sopimukset ja toimintamallit ja joka toimittaa yhdessä saumattoman palvelun loppuasiakkaalle.

Sitra on luonut nelivaiheisen kehitysmallin, jossa on hyödynnetty elementtejä akateemisesta kirjallisuudesta.

Vaiheissa 1 ja 2 organisaatio on vasta alkumetreillä datan hyödyntämisessä, kun taas vaiheissa 3 ja 4 dataa jaetaan jo kumppanien kesken tai sen avulla luodaan jopa yhteisiä palveluita. Vastaajista 64 prosenttia arvioi edenneensä jo kolmanteen tai neljänteen vaiheeseen, eli he tunnistivat olevansa edistyksellisiä datan hyödyntämisessä.  

Useampi kuin joka kolmas, noin 36 prosenttia vastaajista, ei kuitenkaan osannut sanoa, missä vaiheessa heidän oma organisaationsa oli tai he arvioivat sen olevan vasta ensimmäisessä tai toisessa vaiheessa. Havainto voi osaltaan selittää sitä, että melko suuri osuus kyselyyn osallistuneista organisaatioista ei ollut saanut merkittäviä hyötyjä datan jakamisesta ekosysteemissä. Jos ekosysteemi ei esimerkiksi ole vielä kovin pitkälle kehittynyt, ei datan jakamista välttämättä ole vielä kunnolla tapahtunut, eivätkä hyödytkään siten ole todennäköisesti vielä ehtineet realisoitua. Tällaisilla ekosysteemeillä on vielä paljon tehtävää täyden potentiaalinsa saavuttamiseksi.

Yhteistyöllä tavoitellaan myös toimialan kehittämistä

Ekosysteemejä on perustettu esimerkiksi tietyn toimialan sisäisen kehityksen vauhdittamiseksi, tuomaan yhteen alueellisen yhteenliittymän eli klusterin toimijoita ja edistämään tutkimus- ja yritysyhteistyötä, kyselystä selvisi.

Yritykset ovat osallistuneet ekosysteemiin, koska ne ovat tavoitelleet muun muassa liiketoiminnan kasvua, viennin edistämistä sekä uusien tuotteiden, palvelujen ja työpaikkojen luomista.

Yhteistyöllä yritykset ovat pyrkineet myös löytämään uusia asiakkaita ja konsultointimahdollisuuksia sekä osoittamaan toimialalla ajatusjohtajuutta.

Julkiset toimijat ovat halunneet luoda yhteistyöllä parempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä varmistaa digitalisaation kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kehitystä eri toimialoilla. Dataekosysteemejä on myös perustettu edistämään tiedolla johtamista ja innovatiivisia julkisia hankintoja.

Ekosysteemeillä itsellään on kunnianhimoisia tavoitteita verkostona ja tahtoa yhteisen toiminnan kehittämiseen. Jopa 70 prosenttia vastaajista kertoo tähtäävänsä kehittyneeseen datan jakamiseen eli edellä mainittuun ekosysteemityön vaiheeseen 4, jossa ekosysteemin jäsenet tuottavat yhteisiä tietopohjaisia palveluita. Vastaajat arvioivat, että tiivis ekosysteeminen toiminta on tulevaisuuden kilpailukyvyn tärkeä osa-alue.

“

Pyrimme viemään tutkimustuloksia tehokkaammin yhteiskunnan hyödyksi.

Dataverkoston jäsen

Verkostoituminen vahvuutena

Dataekosysteemien ja -verkostojen suurimpina vahvuuksina nimettiin verkostoitumisosaaminen (82 %), asiakaslähtöisen palvelukehittämisen osaaminen (66 %) ja tieteellinen osaaminen (63 %). Vastaajat saattoivat valita useita vahvuuksia.

Verkostoitumisosaamisen nouseminen suurimmaksi vahvuudeksi ei ole yllätys. Ekosysteemeissä toimiminen vaatii lähtökohtaisesti kykyä yhteyksien luomiseen, yhteistyön tekemiseen ja oikeiden kumppanien löytämiseen. Kumppanien kartoittaminen voi olla haastavaa, joten laaja-alaiset verkostot auttavat etsimään sopivia jäseniä mukaan toimintaan. Lisäksi jokaisella jäsenellä on todennäköisesti omat tavoitteensa tulla mukaan. Yhteisten, kaikkia osapuolia hyödyttävien tavoitteiden sovittelussa tarvitaan yhteistyötaitoja.

Asiakaslähtöisyys ja tieteellinen osaaminen ovat liiketoiminnan avaintekijöitä. Niiden nimeäminen vahvuuksiksi osoittaa, että edellytyksiä palveluiden ja tuotteiden entistä parempaan yhteiskehittämiseen on ekosysteemeissä olemassa. Vastaajien mukaan tuotteiden ja palveluiden kehittäminen oli suurin syy datan jakamiselle ekosysteemeissä.

“

Meillä on yhteinen missiotyyppinen tavoite, jossa ratkaisuun tarvitaan ekosysteemistä osaamista ja yhteistyötä. Usein uudet ratkaisut edellyttävät systeemistä muutosta arvoketjuun.

Dataverkoston jäsen

“

Ekosysteemi perustettiin vauhdittamaan seudulla tapahtuvaa yhteistyötä ja syntyvää liiketoimintaa.

Dataverkoston jäsen

Vastauksissa korostui myös luottamus yhtenä ekosysteemien vahvuutena. Yhteisymmärryksen ja luottamuksen rakentaminen on keskeinen edellytys ekosysteemin yhteistyölle. Kyselyssä 76 % vastaajista arvioi, että luottamus ekosysteemikumppaneita kohtaan oli korkea tai kohtalaisen korkea.

Samalla jopa puolet vastaajista kuitenkin arvioi oman ekosysteeminsä osallistujajoukon kykenevän toimimaan yhdessä kohtuullisesti mutta ei vielä tehokkaasti. Tarkemmalle roolitukselle ekosysteemien ja verkostojen sisällä olisi tarvetta. Sitran kehitteillä olevasta ekosysteemeille suunnatusta datan hyödyntämisen ja jakamisen käsikirjasta löytyy tukea ja työkaluja myös roolitukseen.

Liiketoimintaosaamisen ja rahoituksen puute hidasteena

Hidastaako jokin ekosysteemien kehittymistä? Tutkimuksen mukaan merkittävimmät ekosysteemiyhteistyön kehityskohteet ovat

1. liiketoiminnan kasvattaminen ja/tai uudistaminen,
2. toiminnan resursointi sekä
3. datan hallinnan ja jakamisen sujuvoittaminen.

Liiketoiminnan kasvattamisen ja uudistamisen haaste. Ekosysteemissä toimiminen poikkeaa perinteisestä liiketoiminnasta, jossa muut alalla toimijat voidaan nähdä ensisijaisesti kilpailijoina. Ekosysteemiin liittyminen vaatii organisaatiolta ajattelutavan ja liiketoimintamallien uudistamista, mikä ei aina ole helppoa. Myös Business Finlandin tuoreesta selvityksestä nousi äskettäin samansuuntaisia tuloksia: Suomeen kaivataan merkittävästi lisää datan liiketoimintaosaamista ja yhdessä tekemisen kulttuuria niin yksilö-, organisaatio- kuin toimialatasolle.  

Ekosysteemin toiminnan resursoinnin haaste. Ekosysteemeillä voi olla haasteita saada esimerkiksi rahoitusta, riittävästi henkilöstöä tai tarvittavaa teknologiaa, jolla toimintaa voitaisiin harjoittaa tehokkaasti.  

Vastaava havainto on tehty Sitran käynnissä olevissa hankkeissa, joissa työskennellään eri ekosysteemeiden kanssa. Organisaation voi olla vaikeaa irrottaa omia henkilöitään ekosysteemitoimintaan. Usein varsinkin alkuvaiheessa ekosysteemissä toimiminen tehdään organisaation muun toiminnan ohella ja menee pitkään ennen kuin voidaan arvioida, onko toiminta ylipäätään kannattavaa. Yrityksistä voi siksi tuntua uskaliaalta investoida organisaation resursseja johonkin, jonka tuottavuutta on hankala ennakoida etukäteen.

“

Suurin haaste on luoda riittävän nopeasti arvoa osallistujille.

Dataverkoston jäsen

Mitä tulee tarjolla oleviin rahoitusmuotoihin, soveltuvat ne lähinnä joko miljardiluokan liiketoimintaan tähtääville liiketoimintaekosysteemeille tai toimialan suuryrityksen ja sen kumppanien liiketoimintaan. Pienet, vasta kehittymässä olevat yritykset voivat siten helposti jäädä väliinputoajiksi.

Syynä ekosysteemitoimijoiden heikoille investointihaluille voi puolestaan olla se, että datan jakamisessa ei vielä nähdä liiketoimintapotentiaalia. Julkisten organisaatioiden haasteena voi olla suoran kohdennetun rahoituksen saaminen dataekosysteemeissä toimimiseen tai julkisen datan avaamiseen eri dataekosysteemien käyttöön.

Datan hallinnan ja sujuvan jakamisen haaste. Ekosysteemeille ei ole vielä muodostunut vakiintuneita toimintamalleja ja tapoja datan jakamiseen. On myös mahdollista, että organisaatiot eivät vielä täysin ymmärrä dataa hyödykkeenä, jolloin sen jakamistakin arkaillaan.

“

Haluaisimme laajentaa ekosysteemin toimintaa, mutta emme ole löytäneet hyviä keinoja saada lisää ”ydinjäseniä” osaksi toimintaa.

Dataverkoston jäsen

“

Yhteistyö ja kehittäminen vaatii aikaa.

Dataverkoston jäsen

Rohkealla tekemisellä kohti toimivia ekosysteemejä 

Datatalouden perusidea on yksinkertainen: datan jakaminen muiden kanssa lisää datan arvoa ja mahdollistaa uuden arvon luomisen. Kysely paljasti, että aiheena datatalous ja ekosysteemit ovat yhä vaikeita ja monimutkaisia hahmottaa, jopa niissä toimiville. Julkiselta sektorilta ja yrityksiltä vaatii paljon työtä, jotta ekosysteemit voivat kehittyä täyteen potentiaaliinsa. 

Julkinen sektori voi tukea ekosysteemin muodostumista esimerkiksi ottamalla aktiivisen roolin dataekosysteemien toiminnassa, fasilitoimalla yhteistyöfoorumeita, tukemalla erilaisia datan yhteiskäytön pilotteja ja ohjaamalla rahoitusta ekosysteemien kehittymiseen. Lisäksi julkinen sektori voi osallistua organisaatioiden valmiuksien parantamiseen uudistuvan datasääntelyn mahdollisuuksiin tarttumisessa, erityisesti datan hallinnassa ja liikkuvuudessa. Julkinen sektori voi myös ottaa suunnannäyttäjän roolin ja avata oman datansa kaikkien saataville.

Yritykset voivat edesauttaa ekosysteemien tehokkaampaa kehittymistä lähtemällä rohkeasti tekemään kokeiluita kumppaniensa kanssa jo liiketoimintayhteistyön alkuvaiheessa. Sitran yhteistyö ekosysteemien kanssa on osoittanut, että vasta kun datan jakamisen kokeiluja ja pilotteja suunnitellaan käytännössä, voidaan ymmärtää kunnolla, mitä eri tekijöitä tulee huomioida ja minkälaista potentiaalia yhteistyö aidosti synnyttää. Kehittyvien ekosysteemien kannattaakin ammentaa oppeja jo tehdyistä kokeiluista, kuten Sitran tukemasta työkoneiden akkujen datan jakamisen kokeiluista.  

Kyselyn tulokset osoittavat, että suomalaiset organisaatiot ovat heränneet datatalouden ja ekosysteemien tarjoamiin mahdollisuuksiin, ja kenttä kehittyy jatkuvasti. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi kannattaa tutustua Datatalouden tiekarttaan, josta löytyy ajantasainen näkymä datatalouteen Suomessa, kansallisen tason tahtotilaan ja datataloutta eteenpäin vieviin toimenpiteisiin. 

Kyselytutkimus toteutettiin osana Sitran Reilun datatalouden teemaa, jossa projektien ja hankkeiden avulla edistetään muutoksia talouden rakenteissa, lisätään yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa datan käyttöön ja tarjotaan ​käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.  

Lue lisää

Dataa hyödyntävien ekosysteemien ja verkostojen kehitysaste 2023 -kyselyn tulokset ja raakadata

Uutinen: Luottamusta riittää, liiketoimintaosaamista kaivataan – yhteistyöverkostot ovat löytäneet datasta vauhtia yhteiseen innovointiin, kertoo tuore kysely