sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Joka syksy kuntapäättäjien asialistalla on yksi tuttu asia. Kunnan tulot ja menot pitäisi saada seuraavinakin vuosina täsmäämään.
Tavallisesti budjetin ja taloussuunnitelman valmistelu tapahtuu enemmän tai vähemmän suljettujen ovien takana, mutta tänä syksynä neljässä kunnassa kokeiltiin jotain uutta. Merikarvialla ja Pieksämäellä muodostettiin tavallisista asukkaista koostuvat kuntalaispaneelit arvioimaan kunnan rahankäyttöä ja ehdottamaan ideoita ja ratkaisuja talousarvioon.
Lisäksi Mäntyharjulla ja Kaarinassa nuorisovaltuustot ovat tuottaneet suosituksia kuntapäättäjien ajattelun tueksi.
Yllä mainitut Sitran rahoittamat kokeilut tarjoavat osaltaan helpotusta Suomen kuntien taloudellisiin muutospaineisiin. Kuntien taloutta ravistelevat niin sote-uudistus, väestömuutokset kuin koronatukien päättyminenkin.
”Asukkaiden osallistuminen budjetointiin voi helpottaa kiperien päätösten tekemistä ja auttaa kehittämään kuntaa kestävällä ja vaikuttavalla tavalla. Parhaimmillaan kuntapäättäjien ja asukkaiden ymmärrys budjettivalintojen yhteiskunnallista ja taloudellista seurauksista kasvaa”, sanoo Sitran asiantuntija Pauli Saloranta.
”Pieksämäki pienoiskoossa” suositteli panostamista yritysmyönteisyyteen
Järvi-Suomessa sijaitsevalta 18 000 asukkaan Pieksämäeltä löytyi entuudestaan kokemusta asukkaiden osallistumisesta talouden suunnitteluun. Vuonna 2015 Pieksämäkeläiset ry organisoi keskusteluja, joiden tuloksena asukkaat esittivät säästökohteita jopa 7 miljoonan euron edestä.
Tämän vuoden kokeilussa Pieksämäki valitsi kuntalaispaneelin osallistujat satunnaisotannalla, joka varmistaa, että paneelin osallistujat heijastelevat väestöä mahdollisimman edustavasti. Näin muutkin kuin kunta-aktiivit tulevat kuulluksi.
Vastuuta pitäisi juuri tällä tavalla siirtää kansalaillekin. Somessa on helppo huudella, että asiat ovat väärin.
Kutsu paneeliin lähetettiin tuhannelle asukkaalle, joista 70 ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Tästä joukosta muodostettiin Pieksämäki pienoiskoossa: osallistujat olivat eri ikäisiä, eri puolilta kuntaa ja tasaisesti eri sukupuolta.
Työpajoissa paneeli sai perehdytystä toimiala- ja talousjohtajilta, jonka jälkeen ratkaisuehdotuksia työstettiin pienryhmissä. Työskentelyn päättyessä kaikki 20 osallistujaa kannattivat kansalaispaneelien hyödyntämistä jatkossakin.
”Kyllähän se on tullut yllätyksenä, miten paljon näinkin pieni kaupunki tarvitsee rahaa”, myöntää paneeliin osallistunut työnjohtaja Andreas Lamberg Ylen uutisissa.
Tästä huolimatta hän näkee haasteen heittämisen asukkaille oikeana tekona, samaa aihetta käsitelleessä Ylen verkkoartikkelissa.
”Vastuuta pitäisi juuri tällä tavalla siirtää kansalaillekin. Somessa on helppo huudella, että asiat ovat väärin.”
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Pieksämäen kuntalaispaneelin kärkisuosituksiksi nousivat yritysmyönteisyys, hankintojen tehostaminen, kaupunkimarkkinointiin panostaminen ja asuinympäristöjen viihtyisyys.
Yritysmyönteisyyttä voisi asukkaiden mielestä tukea kehittämällä neuvontapalveluja, luomalla kokeiluympäristöjä yrittäjille sekä investoimalla toimitiloihin. Hyvin konkreettinen ehdotus paneelilta on helposti muokattavan ja siirrettävän tuotantohallin rakentaminen, jonka kustannukseksi arvioitiin 150–300 000 euroa.
Pieksämäen kokeilussa paneelin ehdotukset pyrittiin suhteuttamaan kaupungin resursseihin ja strategiaan. Osana työskentelyä arvioitiinkin, miten kaupunkistrategia näkyy toimialojen budjettiesityksissä ja miten strategian toteutumista voisi seurata tarkemmin.
Kuntalaispaneelin kaikki budjetti- ja strategiasuositukset löydät suositukset löydät tästä esityksestä.
Merikarvialaiset kiinnittivät huomiota sivistystoimen vahvistamiseen ja työllisyyteen
Merikarvia on noin 3 000 asukkaan pieni rannikkokunta, joka kuitenkin yli kaksinkertaistaa väkimääränsä kesäisin. Merikarvian kokeilussa kuntalaispaneeliin kutsuttiinkin mukaan kaikki halukkaat: kuntalaiset, kesäasukkaat, yrittäjät ja yhdistykset.
Talousarvioon 2024 tullaan kirjaamaan erikseen ne toimenpiteet, jotka liittyivät panelistien kannanottoihin
Paneeli tapasi neljä kertaa, 14 osallistujan voimin. Kunnan taloutta puntaroineet panelistit antoivat evästyksensä kunnanvaltuutetuille yhteisessä seminaarissa lokakuussa.
”Kokeilussa ilahdutti erityisesti esiin tulleiden ideoiden monimuotoisuus. Joihinkin toteutuksiin ei tarvita lainkaan rahaa – ne voidaan toteuttaa yhteistyötä lisäämällä – joihinkin taas tarvitaan huomattavia taloudellisia panostuksia. Talousarvioon 2024 tullaan kirjaamaan erikseen ne toimenpiteet, jotka liittyivät panelistien kannanottoihin”, kertoo Merikarvian kunnan hallintopäällikkö Sari Hatanpää.
Merikarvian paneeli ehdotti työllisyyden edistämisen ja sivistystoimen vahvistamisen nostamista kunnan kärkihankkeiksi. Lukion vahva asema nähtiin tärkeänä, ja valinnaisten aineiden opetuksen tarjonta etänä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa järkevänä toimintatapana.
Satsaukset työpaikkojen ja tekijöiden kohtaamiseen nähtiin lisäksi tärkeänä tulevan työ- ja elinkeinopalveluiden uudistuksen vuoksi. Merikarvian johto tuki kuntalaisten näkemystä: 2025 alkaen kunnat maksavat suoraan työttömien työmarkkinatuen, joten työllisyystilanteen kunnossapitoon on yhä enemmän kannustetta.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.